Lisää satovarmuutta Uudistavan viljelyn periaatteilla
Uudistavassa viljelyssä hoidetaan maan kasvukuntoa niin, että pelto pystyy tuottamaan kasvukaudesta toiseen mahdollisimman varman ja laadukkaan sadon ympäristöä kuormittamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa maaperän hyvinvoinnin kokonaisvaltaista huomioimista erilaisin viljelymenetelmin.

Maksimoi yhteytys ja suoja sekä mahdollista mikrobien työ
Uudistavan viljelyn periaatteet ovat pähkinänkuoressa: maksimoi yhteytys ja suoja sekä mahdollista mikrobien työ. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuotista kasvipeitteisyyttä, mikrobien ruokkimista runsasjuurisilla kasveilla ja eloperäisellä aineksella sekä pellon rakenteen että mikrobitoiminnan mahdollisimman vähäistä häirintää.
Sopivat menetelmät viljelyyn
Uudistavassa viljelyssä hyödynnetään sekä vanhoja tuttuja että uudempia hyviksi havaittuja menetelmiä, joista jokainen viljelijä voi poimia itselleen sopivimmat.
Keskeistä on toimia tilanteeseen sopivasti oman tilan olosuhteet huomioiden, sillä maalajit, tilan sijainti ja koko, tuotantotapa ja -suunta sekä viljelijät ovat kaikki keskenään erilaisia. Myös peltolohkot vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja viljelyhistorialtaan. Uudistavassa viljelyssä muutoksiin reagoidaan tilanteiden vaatimalla tavalla nopeasti, joustavasti ja seurauksia punniten.
Uudistava viljely on mahdollisuus tuottaa ruokaa kannattavasti. Satovarmuus paranee ja riippuvuus ostopanoksista vähenee. Parhaimmillaan uudistava viljely parantaa maata ja satoja vuosi vuodelta.

Uudistavan viljelyn hyödyt
Uudistavalla viljelyllä voidaan saada sekä taloudellisia, että aineettomia hyötyjä ja parantaa ympäristön tilaa. Satovarmuuden paranenminen ja pienentynyt riippuvuus ostopanoksista vaikuttavat positiivisesti maatilan kannattavuuteen. Aineettomia hyötyjä ovat säästynyt aika ja viljelijän hyvinvoinnin kohentuminen. Ympäristöhyötyihin kuuluvat muun muassa ilmakehän hiilen varastoituminen maaperään, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä vesistöjen ravinnekuormituksen väheneminen.
Kehittyvät hiilimarkkinat sekä ruokaketjun yritysten ja kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan taas avaavat uusia mahdollisuuksia hyötyä uudistavasta viljelystä taloudellisesti.
Tärkeässä osassa uudistavaa viljelyä on resilienssi eli muutosjoustavuus. Kun pelto ja sen ekosysteemi ovat hyvässä kunnossa, ne kykenevät sietämään paremmin erilaisia häiriöitä sekä palautumaan niistä nopeammin. Tämä on keskeistä myös Itämeren suojelun ja yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta, esimerkiksi äärisäiden lisääntyessä.
Hyväkuntoisimmat pellot pystyvät pitkienkin äärisäiden vuorotellessa tuottamaan satoa, eikä arvokas pintamaa valu vesistöihin.
1. Kunnosta ensin pelto
Pellon peruskunto ja toimiva vesitalous ovat hyvän kasvukunnon perusta. Mikäli pellossa on pahoja kasvukunnon ongelmia, kannattaa niiden kartoittamiseen ja korjaamisen eteen nähdä vaivaa. Maan kasvukunnon hoitamisella pystytään vaikuttamaan paljon pellon tuottavuuteen, mikäli perusasiat ovat pellolla muilta osin kunnossa.
Pellon vesitalous on oltava kunnossa, eikä vesi saa jäädä seisomaan pellolle. Maan tiivistymät täytyy poistaa, koska tiivistyneessä maassa happi ja vesi eivät kierrä kunnolla ja mikrobitoiminta on heikkoa.
2. Maksimoi mikrobit, yhteytys ja suoja
Mitä enemmän vihreää, yhteyttävää pinta-alaa, sitä enemmän hiiltä pelto voi sitoa. Maaperän aktiivinen mikrobitoiminta taas vaikuttaa hiilen pitkäaikaiseen varastoitumiseen.
Mahdollisimman ympärivuotinen aito kasvipeite ja monipuolinen viljelykierto antavat maaperälle suojaa eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vastaan. Nämä toimet parantavat maan rakennetta, multavuutta ja mikrobien monimuotoisuutta. Hyvinvoiva mikrobisto auttaa myös ehkäisemään kasvitauteja.
3. Minimoi häirintä
Voimakas maan muokkaus ja runsas kemikaalien käyttö häiritsevät maaperän mikrobeja ja pieneliöitä. Sen sijaan kerääjäkasvien käyttö ja monipuolinen viljelykierto edistävät mikrobien toimintaa.
Peltoluonnon monimuotoisuutta voi auttaa esimerkiksi perustamalla kukkakaistoja ja petopenkkoja sopiviin kohtiin. Pölyttäjiä houkuttelemalla voidaan vaikuttaa myös sadon onnistumiseen.
4. Paranna maata ulkoisilla panoksilla
Eloperäisten maanparannusaineiden säännöllisellä käytöllä voidaan ylläpitää peltomaan multavuutta ja jopa lisätä sitä. Eloperäisen aineksen käytöllä voidaan parantaa esimerkiksi maan ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä, lisätä pieneliötoimintaa ja parantaa mururakennetta sekä muokkautuvuutta.
Lanta on arvokas ravinteiden lähde maataloudessa. Se säästää ostopanoksia sekä lisää pellon eloperäisen aineksen määrää ja biologista aktiivisuutta.

Viljele uudistavasti
Uudistavista viljelymenetelmistä on jo olemassa sekä tutkittua että kokemuspohjaista tietoa. Se, miten jokin toimenpide vaikuttaa pellolla riippuu esimerkiksi pellon historiasta, maalajista sekä paikallisista olosuhteista, kuten säästä.
Carbon Action -tutkimuksessa menetelmien vaikutuksista kerätään yksityiskohtaista tietoa ja niitä kehitetään yhteistyössä noin sadan maanviljelijän kanssa.
Liity Carbon Action -klubiin, josta saat käyttöösi uusinta tutkimustietoa uudistavasta maanviljelystä ja voit jakaa tietoa muiden viljelijöiden kanssa.
Maksuttomasta Uudistavan viljelyn e-opistosta saat lisää tietoa maata parantavista menetelmistä ja siitä, miten voit soveltaa niitä omalla tilallasi.
OTA YHTEYTTÄ
