Siirry pääsisältöön

Lisää satovarmuutta Uudistavan viljelyn periaatteilla 

Uudistavassa viljelyssä hoidetaan maan kasvukuntoa niin, että pelto pystyy tuottamaan kasvukaudesta toiseen mahdollisimman varman ja laadukkaan sadon ympäristöä kuormittamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa maaperän hyvinvoinnin kokonaisvaltaista huomioimista erilaisin viljelymenetelmin.

Multaaesiintymä kuvattuna tilalla.

Maksimoi yhteytys ja suoja sekä mahdollista mikrobien työ

Uudistavan viljelyn periaatteet ovat pähkinänkuoressa: maksimoi yhteytys ja suoja sekä mahdollista mikrobien työ. Käytännössä tämä tarkoittaa ympärivuotista kasvipeitteisyyttä, mikrobien ruokkimista runsasjuurisilla kasveilla ja eloperäisellä aineksella sekä pellon rakenteen että mikrobitoiminnan mahdollisimman vähäistä häirintää.

Sopivat menetelmät viljelyyn

Uudistavassa viljelyssä hyödynnetään sekä vanhoja tuttuja että uudempia hyviksi havaittuja menetelmiä, joista jokainen viljelijä voi poimia itselleen sopivimmat.

Keskeistä on toimia tilanteeseen sopivasti oman tilan olosuhteet huomioiden, sillä maalajit, tilan sijainti ja koko, tuotantotapa ja -suunta sekä viljelijät ovat kaikki keskenään erilaisia. Myös peltolohkot vaihtelevat muodoltaan, kooltaan ja viljelyhistorialtaan. Uudistavassa viljelyssä muutoksiin reagoidaan tilanteiden vaatimalla tavalla nopeasti, joustavasti ja seurauksia punniten.

*

Uudistava viljely on mahdollisuus tuottaa ruokaa kannattavasti. Satovarmuus paranee ja riippuvuus ostopanoksista vähenee. Parhaimmillaan uudistava viljely parantaa maata ja satoja vuosi vuodelta.

Peltoheinää viljelijän kädessä.
Uudistavan viljelyn myötä pellot pystyvät pitkienkin äärisäiden vuorotellessa tuottamaan satoa eikä arvokas pintamaa valu vesistöihin.

Uudistavan viljelyn hyödyt

Uudistavalla viljelyllä voidaan saada sekä taloudellisia, että aineettomia hyötyjä ja parantaa ympäristön tilaa. Satovarmuuden paranenminen ja pienentynyt riippuvuus ostopanoksista vaikuttavat positiivisesti maatilan kannattavuuteen. Aineettomia hyötyjä ovat säästynyt aika ja viljelijän hyvinvoinnin kohentuminen. Ympäristöhyötyihin kuuluvat muun muassa ilmakehän hiilen varastoituminen maaperään, luonnon monimuotoisuuden lisääntyminen sekä vesistöjen ravinnekuormituksen väheneminen.

Kehittyvät hiilimarkkinat sekä ruokaketjun yritysten ja kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperää kohtaan taas avaavat uusia mahdollisuuksia hyötyä uudistavasta viljelystä taloudellisesti.  

Tärkeässä osassa uudistavaa viljelyä on resilienssi eli muutosjoustavuus. Kun pelto ja sen ekosysteemi ovat hyvässä kunnossa, ne kykenevät sietämään paremmin erilaisia häiriöitä sekä palautumaan niistä nopeammin. Tämä on keskeistä myös Itämeren suojelun ja yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta, esimerkiksi äärisäiden lisääntyessä.   

!

Hyväkuntoisimmat pellot pystyvät pitkienkin äärisäiden vuorotellessa tuottamaan satoa, eikä arvokas pintamaa valu vesistöihin.

1. Kunnosta ensin pelto

Pellon peruskunto ja toimiva vesitalous ovat hyvän kasvukunnon perusta. Mikäli pellossa on pahoja kasvukunnon ongelmia, kannattaa niiden kartoittamiseen ja korjaamisen eteen nähdä vaivaa. Maan kasvukunnon hoitamisella pystytään vaikuttamaan paljon pellon tuottavuuteen, kun pellon rakenteessa ole suuria ongelmia.

Pellon vesitalous on oltava kunnossa, eikä vesi saa jäädä seisomaan pellolle. Maan tiivistymät täytyy poistaa, koska tiivistyneessä maassa happi ja vesi eivät kierrä kunnolla ja mikrobitoiminta on heikkoa. Kasvit tarvitsevat mikrobeja ravinteidenottoon, sekä hiilen ja typen sidontaan. Ne myös auttavat ehkäisemään kasvitauteja.

2. Maksimoi mikrobit, yhteytys ja suoja 

Ympärivuotinen kasvipeite lisää yhteyttävää pinta-alaa. Mitä enemmän vihreää, yhteyttävää pinta-alaa, sitä enemmän hiiltä pelto voi sitoa. Maaperän aktiivinen mikrobitoiminta taas vaikuttaa hiilen pitkäaikaiseen varastoitumiseen. Tämä hillitsee ilmastonmuutosta, minkä lisäksi multava maa on tuottavampaa.

Mahdollisimman ympärivuotinen aito kasvipeite ja monipuolinen viljelykierto antavat maaperälle suojaa eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vastaan. Nämä toimet parantavat maan rakennetta, multavuutta ja mikrobien monimuotoisuutta. Mikrobien hyvinvointi taas edistää maan kasvukuntoa ja ravinnekiertoa ja hiilen varastoitumista maaperään. 

3. Minimoi häirintä

Voimakas maan muokkaus ja runsas kemikaalien käyttö häiritsevät maaperän mikrobeja ja pieneliöitä. Sen sijaan kerääjäkasvien käyttö ja monipuolinen viljelykierto edistävät mikrobien toimintaa.   

Peltoluonnon monimuotoisuutta voi auttaa esimerkiksi perustamalla kukkakaistoja eli petopenkkoja sopiviin kohtiin. Pölyttäjiä houkuttelemalla voidaan vaikuttaa myös sadon onnistumiseen.

4. Paranna maata ulkoisilla panoksilla 

Eloperäisten maanparannusaineiden säännöllisellä käytöllä voidaan ylläpitää peltomaan multavuutta ja jopa lisätä sitä. Eloperäisen aineksen käytöllä voidaan parantaa esimerkiksi maan ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä, lisätä pieneliötoimintaa ja parantaa mururakennetta sekä muokkautuvuutta.  

Lanta on arvokas ravinteiden lähde maataloudessa. Se säästää ostopanoksia sekä lisää pellon eloperäisen aineksen määrää ja biologista aktiivisuutta.  

Muita maanparannusaineita ovat tuotteet, joiden hyöty perustuu ensisijaisesti eloperäiseen ainekseen ja toissijaisesti ravinteisiin.  

Useimmiten eloperäisen aineksen merkittävä lisääminen vaatii toistuvia käyttökertoja yhdessä monipuolisen viljelykierron ja kevennetyn muokkauksen kanssa. Hyötyjen saavuttamiseksi tulee tuotteiden ominaisuudet tuntea, jottei aiheuteta haittaa satokasveille.

Eloperäistä aineksen lisäämisessä ravinteita on pidettävä silmällä, jottei niitä ole liikaa suhteessa rajoituksiin tai liian vähän kasvinravitsemuksen näkökulmasta. Olennaista on käytön sovittaminen oikeaan vaiheeseen viljelykiertoa ja kasvukautta. 

Mies viljapellolla selin kameraan päin.
Uudistavassa viljelyssä tarkoituksena on tukea luonnon omia prosesseja ja saada näin parhaat hyödyt sekä viljelijälle että ympäristölle.

Viljele uudistavasti

Uudistavista viljelymenetelmistä on jo olemassa sekä tutkittua että kokemuspohjaista tietoa. Se, miten jokin toimenpide vaikuttaa pellolla riippuu esimerkiksi pellon historiasta, maalajista sekä paikallisista olosuhteista, kuten säästä.  

Carbon Action -tutkimuksessa menetelmien vaikutuksista kerätään yksityiskohtaista tietoa ja niitä kehitetään yhteistyössä noin sadan maanviljelijän kanssa.  

Liity Carbon Action -klubiin, josta saat käyttöösi uusinta tutkimustietoa uudistavasta maanviljelystä ja voit jakaa tietoa muiden viljelijöiden kanssa. 

Maksuttomasta Uudistavan viljelyn e-opistosta saat lisää tietoa maata parantavista menetelmistä ja siitä, miten voit soveltaa niitä omalla tilallasi. 

OTA YHTEYTTÄ

Soja Sädeharju

Koulutuspäällikkö, uudistava maatalous, viljelijäyhteistyö, oppilaitosyhteistyö

+358 40 777 5515

soja.sadeharju@bsag.fi

Eliisa Malin

Agronomi, uudistava maatalous

+358 40 630 7679

eliisa.malin@bsag.fi

AJANKOHTAISTA

image/svg+xml