BSAG:n metsätoiminnassa uusi vaihde päälle: ”Haemme käytännön ratkaisuja!”

Itämeren tulevaisuus ratkaistaan myös metsissä 

Baltic Sea Action Group (BSAG) ratkoo Itämeren ongelmia siellä, mistä ne saavat alkunsa. Meren kuormitus on peräisin pääosin maa- ja metsätaloudesta. Säätiö on jo pitkään edistänyt Itämeren, luonnon monimuotoisuuden sekä ilmaston ja talouden kannalta hyödyllistä uudistavaa maataloutta. Vuoden 2024 alussa käynnistettiin toiminta metsätalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. 

Kuten uudistavassa viljelyssä, metsien vesistövaikutuksia vähentävien toimien hyödyt ovat kokonaisvaltaisia. Kun Itämeren ja sisävesien tila paranee, syntyy positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, ilmastoon ja vesien virkistyskäyttöön. Samalla parannetaan metsätalouden toimintaedellytyksiä myös tulevaisuudessa. 

BSAG:n ratkaisut perustuvat tutkittuun tietoon. Metsätoiminnan ensimmäisen vuoden aikana kerättiin tietoa ja tavattiin alan toimijoita. Nyt vaikutetaan siellä, missä ongelmat syntyvät. 

”Haemme käytännön ratkaisuja! Metsäalalla on paljon parannettavaa, ja muutos lähtee käytännön työstä. Autamme metsäalan tekijöitä huomioimaan vesistöt työn arjessa, ja se heijastuu lopulta koko alan käytöntöihin”, toteaa BSAG:n metsätiimin tuore projektipäällikkö Katri Kaartovuori. 

Tutkimusta, koulutusta ja käytännön toimia

Metsien käyttö vaikuttaa vesistöihin monin tavoin. Keinoja vaikutusten vähentämiseksi on paljon, mutta miten ne tuodaan käytäntöön? Metsäsektori on laaja ja alalla työskentelee suoraan ja välillisesti noin 100 000 ihmistä. Tieto on saatava kulkemaan alan ammattilaisille, jotta he voivat hyödyntää sitä käytännön työssään. Myös metsien omistajat voivat vaikuttaa siihen, miten heidän metsissään toimitaan. Metsänomistajia on Suomessa noin 570 000. 

BSAG:n metsätoiminnassa keskitytään nyt tiedonvälitykseen. Tuorein tutkimustieto tuodaan alan ammattilaisten ja metsänomistajien saataville. Metsistä merelle -hankkeessa kohteena on Varsinais-Suomen alue. Kemiönsaaren kunnassa, joka on hankkeen kumppani, vesiensuojelutoimenpiteitä toteutetaan myös konkreettisesti. Parhaita käytäntöjä viedään helpoksi paketoidussa muodossa muihin kuntiin. 

Metsänomistajien ja metsäsuunnittelijoiden rooli metsien käytössä on suuri, mutta käytännön ratkaisut tehdään usein metsäkoneen tai kaivinkoneen kopissa. Aikataulu on usein kiireinen ja yllättävissä tilanteissa päätöksiä voi joutua tekemään nopeasti. Aikaa tiedon etsimiselle ja pitkien ohjeiden lukemiselle ei ole. KOPPI-hankkeessa ja pian alkavassa Vesiosaajat tulevaisuuden metsäalalle -hankkeessa tuotetaan koneenkuljettajille räätälöityä materiaalia vesiensuojelun käytännön keinoista. Tuotettu ja jo olemassa oleva materiaali kootaan yhdelle verkkoalustalle. Näin varmistetaan, että tieto on helposti löydettävissä ja sovellettavissa työn arjessa. 

Vaikka tutkimusta on tehty paljon, tiedossa on edelleen aukkoja. Esimerkiksi sitä, miten maalta tuleva kuormitus vaikuttaa vesistöistä vapautuviin kasvihuonekaasuihin ei ole riittävästi tutkittu. KAASUT-hankkeessa tätä selvitetään suomalaisissa järvissä. Tavoitteena on muodostaa entistä parempi käsitys siitä, missä määrin järvet toimivat hiilen nieluina ja lähteinä. 

Uusi projektipäällikkö tuo vahvaa asiantuntemusta kentältä

Elokuussa BSAG:n metsätiimi sai vahvistusta, kun metsätalousinsinööri Katri Kaartovuori aloitti projektipäällikkönä. Katri on työskennellyt eri metsäalan organisaatioissa kuten metsäyhtiöissä ja metsänhoitoyhdistyksessä useita vuosia. Hän tuo tiimiin uutta energiaa sekä syvällistä osaamista alan käytännöistä. 

”Itämeri on ainoa meremme ja tärkeä osa monen suomalaisen sielunmaisemaa. Meren ongelmat ovat moninaisia, mutta myös ratkaisukeinoja on paljon. Haluamme helpotta ratkaisujen löytämistä koko metsätalouden toimintaketjussa. Metsissä ei ratkaista kaikkia Itämeren ongelmia, mutta ne ovat tärkeä osa palapeliä, josta elinvoimainen meri muodostuu.”