Jatkuva vuoropuhelu ja pitkä sopimuskausi tukevat hyvää vuokrasuhdetta 

Odensnäsin tila sijaitsee Degerön saarella lähellä Tammisaaren keskustaa. Täällä saaristossa peltoalat ovat pieniä, lohkot epäsäännöllisiä ja kivikkoisia. Maaperä vaihtelee: samalla lohkolla voi olla sekä vanhaa merenpohjaa että kevyempiä maita. 

Vaikka Thomas Lindholm viljelee monia lohkoja, sijaitsevat ne kaikki noin kymmenen kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Osa vuokratuista pelloista kuuluu eläkkeellä oleville viljelijöille, osa maansa perineille henkilöille, joilla ei ole maataloustaustaa. 

Vuokra-alat vaihtelevat yhdestä hehtaarista 70 hehtaariin. Viljelykiertoon kuuluu viljoja, öljykasveja ja herneitä. 

Lindholm suosii kymmenen vuoden vuokrasopimuksia. Hän käyttää ProAgrian mallisopimusta, ja muokkaa sen kyseiselle vuokrakohteelle sopivaksi. Sopimuksessa otetaan huomioon, että vuokra-aikaan sisältyy useita tukikausia, jotka ovat yleensä noin viisi vuotta. Vuokrahinta sidotaan tukitasoon. 

– Jos tukitaso nousee tai laskee yli kymmenen euroa hehtaarilta, se vaikuttaa vuokrahintaan, joka nousee tai laskee sen mukaan, selittää Lindholm. 

Oikeudenmukaiset ehdot 

Lindholm on reilun pelin puolestapuhuja, ja vertaa pellonvuokrausta asunnon vuokraamiseen: hyvästä asunnosta maksetaan korkeampaa vuokraa kuin huonommassa kunnossa olevasta. Lisäksi korjauksesta koituvat kustannukset kuuluvat omistajalle. 

– Kun vuokraat asunnon, odotat vuokralaisena, että suihku toimii. Jos näin ei ole, se vaikuttaa vuokraan. Suuremmat korjaukset, kuten koko kylpyhuoneen laatoitus, kuuluvat omistajalle. Jos sitten päätät pestä ikkunat tai et, se on sinun asiasi. 

Hyvästä viljelylohkosta, jolla on korkea viljavuus, toimiva ojitus ja hyvät satoedellytykset, Lindholm on valmis maksamaan korkeampaa vuokraa kuin huonommassa kunnossa olevasta pellosta. Ennen kuin vuokrahinnasta sovitaan, hän tarkastaa aina pellon, mieluiten yhdessä maanomistajan kanssa. 

– Katsomme yhdessä missä kunnossa pelto on ja mitä pitäisi tehdä. Onko salaojituksessa puutteita? Miten kalkitus on hoidettu? Jos huomaamme ongelmia, mietimme niihin ratkaisuja. 

Lindholm näkee maanomistajan ja viljelijän välisen vuoropuhelun onnistuneen yhteistyön edellytyksenä. 

– Sinä vuokranantajana näet asian tietyllä tavalla, ja minä ehkä eri tavalla. Siksi menemme pellolle ja keskustelemme molempien näkökulmasta. On helpompi jutella, kun molemmat näkevät tilanteen paikan päällä. 

Lindholm arvostaa myös sitä, jos maanomistaja osoittaa vuokra-aikana kiinnostusta siihen, mitä hän tekee pellolla. 

Erilliset sopimukset 

Vuokralaisena Lindholm haluaa toimia pitkäjänteisesti, ja hän tarvitsee pitkäaikaiset sopimukset uskaltaakseen investoida. 

– Hinta on tärkeä tekijä, mutta ei pidä unohtaa pellon kuntoa, koska se vaikuttaa satopotentiaaliin ja siihen, mitä ja miten voin viljellä pellolla. Maanomistajan näkökulmasta on tietysti hyvä saada pelto vuokrattua korkeaan hintaan, mutta jos se rappeutuu huonon kunnossapidon takia, korkea hinta lämmittää vain hetkellisesti, kun pellon arvo pitkällä aikavälillä laskee. 

Lindholm on jo monen vuoden ajan tehnyt erilliset sopimukset vuosivuokrasta ja perusparannuksista. 

– Mielestäni on perusteltua, että maanomistaja osallistuu perusparannuskuluihin. Kun salaojitat pellon, hyödyt siitä 20–30 vuotta, eli paljon pidempään kuin sen kymmenen vuotta, jonka vuokrasopimus kestää. 

Perusparannuksiin Lindholm laskee salaojituksen, mutta myös peruskalkituksen sekä purojen tai laskuojien perkauksen, kun taas ylläpitokalkitus kuuluu vuokralaiselle osana normaalia viljelyä. Peruskalkitus tehdään, kun maan pH-arvoa on nostettava merkittävästi, esimerkiksi kesannolla olleella pellolla. Silloin käytetään suurempia kalkkimääriä. Ylläpitokalkitus tehdään säännöllisesti jo hyvän pH-arvon säilyttämiseksi pienemmillä kalkkimäärillä, noin 3–6 tonnilla kalkkia hehtaarille. 

– Jokainen perusparannustyö on oma projektinsa. En ole ehdoton, vaan keskustelen vuokranantajan kanssa ja neuvottelen ratkaisun, johon molemmat olemme tyytyväisiä. 

Käytännössä perusparannus etenee siten, että Lindholm vastaa sen toteutuksesta, pitää yhteyttä suunnittelijoihin ja urakoitsijoihin sekä hakee mahdollisia investointitukia. Loput kustannukset katetaan Lindholmin ja maanomistajan sopimuksen mukaan. 

Hänelle tärkeintä on pellon toimiva vesitalous. 

– Maatalous on iso palapeli, jossa kaikki toimenpiteet ovat tärkeitä, mutta vesitalous on mielestäni tärkein. Tasaisempi kuivuminen mahdollistaa sen, että pääsen aikaisemmin keväällä pellolle ilman että peltomaa vaurioituu ja tiivistyy. 

Hän käyttää jälleen taloa vertauskuvana: 

– Ei ole järkeä maalata seiniä, jos katto vuotaa. Ensin pitää korjata katto. 

Teksti: Anna Kujala