Visiona onnellisen ruuan maa – BSAG odottaa reiluja mahdollisuuksia uudistavalle viljelylle  

Suomen ruokaturva perustuu kannattavaan alkutuotantoon. Alkutuotannossa työskentelevien on saatava tehdä työtään reilussa ja sosiaalisesti kestävässä toimintaympäristössä. 

Uudistava viljely on erittäin hyvä ratkaisu kannattavuuden vahvistamiseksi. Kun viljellään uudistavasti, pystytään siirtymäajan jälkeen vähentämään synteettisten lannoitteiden ostoa. Menetelmä perustuu muun muassa maaperän biologisten prosessien hyödyntämiseen. 

2040-luvulle mentäessä on tunnistettava, että aidosti reilussa ruokajärjestelmässä on mahdollisuuksia erilaisille alkutuotantojärjestelmille ja arvoketjuille. Ne mahdollistavat myös elinvoimaiset paikalliset ruokajärjestelmät ja ovat avoimia uusille yrittäjille. 

BSAG antoi pyydetyn lausunnon maa- ja metsätalousministeriön luonnokseen Kansallisesta ruokastrategiasta vuodelle 2040. Strategian visio on Onnellisen ruuan maa. Vision tavoite on, että Suomesta tulee maailman johtava kestävien ruokajärjestelmien kehittäjä ja uudistaja.  

Tutkimusta todellisissa tuotantoympäristöissä vahvistettava 

BSAG on ollut ruokastrategialuonnoksen valmistelussa mukana jo kevään 2025 aluekiertueella. 

Ruokakiertueelle tutkittua tietoa olivat tuomassa tutkijat MULTA-hankkeesta, joka on Strategisen tutkimuksen neuvoston ja Suomen Akatemian rahoittamaa. Tutkimuskonsortio tutkii ja kehittää keinoja, joilla maatalousmaiden hiilitaseita voidaan tieteellisesti todentaa ja hiilensidontaa tehostaa sekä testataan maan kasvukuntoa parantavia monihyötyisiä viljelytoimenpiteitä mineraalimailla. 

BSAG korostaa, että tutkimusrahoitusta on suunnattava alkutuotannon järjestelmätason tutkimukseen. Lisäksi edellytämme, että tutkimusta on lisättävä todellisissa tuotantoympäristöissä. 

Nostimme aluekiertueen keskusteluissa myös esille, mihin ruokastrategian toteutumiseksi tarvitsemme apua EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta CAP:sta. Fasilitoimme kiertueen kaikissa neljässä tapahtumassa työpajaosuuden, jossa osallistujat pääsivät ehdottamaan ja priorisoimaan tavoitteita ja toimenpiteitä, joita EU:n maatalouspolitiikassa pitäisi ottaa huomioon halutun muutoksen aikaansaamiseksi. 

Työpajoissa tunnistettiin hyvin maan kasvukunnon ja laajemminkin luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston merkitys ruuantuotannolle. Jaettua oli myös näkemys siitä, että turvallisuus ja viljelyn kannattavuus ovat keskeisiä ja yhdistettävissä ympäristöstä, ilmastosta ja vesistöistä huolehtimiseen. Samoja ratkaisuja nostivat esiin kiertueella kuullut tutkijat. Meillä on jo nyt vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvia ratkaisuja, jotka näyttävät nauttivan alan vaikuttajien kannatusta. 

Kytkös EU:n maatalouspolitiikkaan puuttuu

Kansallinen ruokastrategia 2040 sisältää neljä strategista päämäärää: kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyky sekä kehitettävät valmiudet. Vision mukaan vuoteen 2040 mennessä Suomi on kestävän ruuantuotannon ja ruokateknologioiden edelläkävijä. 

BSAG havaitsi ruokastrategialuonnoksesta, että siitä puuttuu kokonaan, miten nykyinen ruokajärjestelmämme on kytkeytynyt Euroopan sisämarkkinoihin. Samoin puuttui, miten ruokajärjestelmää ohjaa EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja kuinka kokonaisuuden kehittyminen kytkeytyy kansainvälisiin markkinoihin. 

EU:n yhteinen maatalouspolitiikka CAP on merkittävä työkalu. Voimme saada sen vuonna 2028 alkavaan uuteen kauteen sisältymään keinoja, joilla EU:n maataloudesta voi tulla ilmastokestävämpää. Lisäksi on mahdollista saada EU-alueen maatalous kriisinkestäväksi ja maatalousyrittäjille kannattavaksi. 

BSAG esittää, että esimerkiksi julkisesti tuotetuissa joukkoruokailuissa pitäisi olla mahdollista tukea kestävää ja alueen elinvoimaisuutta vahvistavaa tuotantoa. 

Huoltovarmuutta vahvistettava heti

BSAG:n mielestä huoltovarmuuden vahvistaminen on välttämätöntä jo strategiakauden alussa. 

Suomalaisen ja eurooppalaisen ruokajärjestelmän akuuteimmat haasteet liittyvät maaperän heikkoon kasvukuntoon ja Venäjä-riippuvuuteen. Maaperän heikko kasvukunto on suuri ongelma, joka näyttäytyy ilmastonmuutoksen lisäämien kuivuusjaksojen ja rankkasateiden aiheuttamina satomenetyksinä. 

Heikkokuntoinen maaperä pahentaa myös riippuvuutta synteettisestä lannoituksesta. Lannoiteteollisuuden valtava riippuvuus muun muassa venäläisestä raaka-aineesta on suomalaiselle ruokajärjestelmälle vaarallinen heikkous.  

Kun alkutuotanto toteutetaan uudistavan viljelyn periaatteiden mukaisesti, maatalousympäristön biologisten tekijöiden rooli tuottavuudessa korostuu ja kasvaa. Samalla vähennetään tuontipanos- ja kemikaaliriippuvuutta. 

Kotimaisten ravinnejakeiden kuten lannan ja yhdyskuntajätteiden sisältämien ravinteiden turvallinen hyödyntäminen kierrätyslannoitteina on tärkeä osa huoltovarmuutta. Se myös auttaa vähentämään ravinnevalumia vesistöihin. 

Lisäksi BSAG kannustaa vahvistamaan kotimaisen elintarviketeollisuuden edellytyksiä hyödyntää kasviproteiineja. Kotimaisia palkokasveja olisi oltava ruokavaliossa nykyistä enemmän ja toivomme, että kasviproteiineja olisi tarjolla enemmän puolivalmisteissa. 

Ruokajärjestelmä sopeutettava planetaarisiin rajoihin 

Ruokastrategian luonnoksessa tunnistetaan hyvin, että toimiva ruokajärjestelmä voi parhaimmillaan vahvistaa luonnon kantokykyä.  

BSAG esittää kuitenkin, että huomio olisi tarkemmin kohdistettava rakenteellisiin epäkohtiin ja kehityskulkuihin, jotka vievät ruokajärjestelmää luonnon kantokyvyn kannalta huonompaan suuntaan. Lisäksi tulee määritellä tavoitteet, miten luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan ja ruokajärjestelmä sopeutetaan planetaarisiin rajoihin.    

Olemme halunneet ottaa kantaa kansallisen ruokastrategian niihin strategisiin päämääriin, jotka ovat mielestämme keskeisiä.  

BSAG kiittää maa- ja metsätalousministeriötä, että ministeriö tunnistaa tarpeen kokonaisvaltaiselle strategialle ja toimintasuunnitelmalle, jotta ruokaturvaa ja kannattavaa kotimaista ruoantuotannon vahvistetaan luonnon kantokyvyn rajoissa. 

 On kuitenkin välttämätöntä todeta, että meillä on vielä pitkä matka luonnon kantokyvyn rajoissa toimivaan ruokajärjestelmään. Kestävyys edellyttää muutosta, jota ei voi kaataa vain viljelijöiden taakaksi. Tarvitsemme muutosohjelman, joka johtaa konkreettisiin parannuksiin viljelyn kannattavuuden, luonnon monimuotoisuuden, ilmaston, turvallisuuden ja vesistöjen kannalta.

BSAG:n lausunto Kansallisen ruokastrategian 2040 luonnoksesta 20.10.2025