Tavoitteena 600 miljoonaa uudistavaa viljelijää – Maa ratkaisee -tapahtuma loisti ratkaisuja ja kirkasta toivoa
Juhlistimme ainutlaatuista Carbon Action -työtä Maa ratkaisee -tapahtumassa Helsingin Musiikkitalossa 4. joulukuuta. Vuoden toivoa luovin tapahtuma toi yhteen uudistavaa viljelyä ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä ammattilaisia. Uusille sidosryhmillemme tarjosimme kattauksen eurooppalaista huipputyötä, jota pelloilla ja tutkimuksessa on seitsemässä vuodessa saatu aikaan.
Tunnelma Musiikkitalon Paavo-salissa oli lämmin kuin yhteisen leirinuotion äärellä. Moni osallistuja kiitti siitä toiveikkuudesta, jota yhteistyöverkosto on tuonut omaan työhön maatalouden muutoksen edistäjänä.
Suureksi iloksemme kutsuvierastapahtumaamme kokoontui 200 maatalouden muutosta ajavaa osallistujaa. Osa juhlijoista oli tuttuja Carbon Action -tutkijoita, viljelijöitä, ruokaketjun yrityksiä, päättäjiä ja vaikuttajia. Iloksemme saimme jakaa Carbon Action -työn tuloksia myös lukuisille uusille kiinnostuneille.
Maaperä avainasemassa ympäristökriisien ratkaisussa
Olemme ratkaisemassa viheliäisiä luontokadon, ilmastonmuutoksen ja Itämeren rehevöitymisen kriisejä. Työ uudistavan viljelyn edistämisessä näiden ratkaisijana ei kuitenkaan ole vielä valmis.
”Ratkaisijat on edelleen tuotava yhteen. Muutos on mahdollinen. Maapallon elinkelpoisuus jää akuuttiempien kriisien jalkoihin, mutta meidän on pakko yrittää, muuten muutos ei tapahdu”, sanoi Carbon Action -ohjausryhmän puheenjohtaja ja BSAG:n perustaja Saara Kankaanrinta avauspuheessaan.
Jatkamme BSAG:ssa vaikuttamista EU:n maatalouspolitiikkaan ja edistämme yritysyhteistyötä. Tämä on Itämeri-työmme ytimessä, sillä vaikutamme juurisyihin, sinne missä Itämerta ja muita Suomen vesistöjä kuormittavat ongelmat syntyvät.
”Emme kuitenkaan edistä yritysten viherpesua, vaan yritysten on oltava oikealla asialla ympäristövastuullisuuden edistäjinä. Mahdollisuuksia on monia. Yritykset voivat kouluttaa sopimustuottajiaan uudistavaan viljelyyn. Pankit voivat puolestaan tukea viljelijöitä siirtymässä uudistavaan viljelyyn. Yrityksille tämä on vastuullisuustekojen lisäksi myös riskien hallintaa ”, sanoi Kankaanrinta.
Visiosta toimivaan hiilensidonnan todentamiseen
Ilmatieteen laitoksen Ilmastotutkimuksen toimialajohtaja Jari Liski vei kuulijat puheenvuorossaan elokuuhun 2017. Tuolloin kirjoitettiin Sitralle ensimmäistä rahoitushakemusta. Tutkimuskysymys oli, kuinka maaperän hiilensidontaa voisi mitata luotettavalla ja todennettavalla tavalla.
Nyt tuo Carbon Action -työssä kehitetty hiilensidonnan todentamisjärjestelmä on olemassa. Järjestelmän avulla voidaan monitoroida, raportoida ja verifioida (MRV) maaperän hiilitaseita peltolohkotasolla.
”Kun Ilmatieteen laitoksella työskentelemme eurooppalaisten kollegojen kanssa hankkeissa, missään muualla Euroopassa ei olla vielä tässä vaiheessa hiilensidonnan mittaamisessa. Tällä hetkellä testaamme järjestelmää metsien hiilensidonnan mittaukseen ja tulokset järjestelmän toimivuudesta ovat todella lupaavia”, kertoi Jari Liski.
Testaamme hiilensidonnan todentamisjärjestelmää metsien hiilensidonnan mittaukseen. Tulokset järjestelmän toimivuudesta ovat todella lupaavia.
Jari Liski, Ilmastotutkimuksen toimialajohtaja, Ilmatieteen laitos
Hiilensidonnan todentamisjärjestelmää voidaan hyödyntää moniin tarpeisiin kuten hiilensidonnan todentamiseen ja sertifiointiin esimerkiksi tulevissa EU:n Carbon Removal -järjestelmissä. Sillä voidaan arvioida viljelytoimenpiteiden kuten nurmien ja kerääjäkasvien vaikutuksia maaperän hiilensidontaan.
Lisäksi järjestelmällä voidaan seurata yksittäisten maatilojen ja alueiden hiilitaseita vuodesta toiseen. Päätöksenteossa järjestelmää voidaan hyödyntää politiikan ja tukijärjestelmien suunnitteluun, jotta tukia voidaan kohdentaa oikeisiin maaperän hiiltä sitoviin toimenpiteisiin.
Ilmatieteen laitos koordinoi Carbon Action -tutkimuksen kokonaisuutta. Verkostossa on työskennellyt jatkuvasti noin 100 tutkijaa. Tähän mennessä tuloksena on ollut yli 80 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Tutkimusyhteistyössä ovat mukana myös muun muassa Helsingin yliopisto, Syke, Luke, Aalto-yliopisto ja HAMK.
Monimuotoisuus vaatii tilaa
”Maan käytön ja luonnon monimuotoisuuden suhde on kivulias. Biodiversiteetti vaatii tilaa”, määritteli professori Anna-Liisa Laine Helsingin yliopistosta.
Laine muistutti, että maapallon ekosysteemien toiminnallinen kapasiteetti (Biodiversity – Ecosystem Functioning Relationship, BEF) on laskenut 47 prosenttia ihmisen toiminnan seurauksena. Tällä hetkellä myös lajikato tapahtuu 1000 kertaa nopeammin kuin luontainen lajien sukupuutto.
Laineen tutkimusryhmässä on Carbon Action -työssä tutkittu muun muassa sitä, voisiko luonnon olosuhteissa eläviä ekosysteemejä hyödyntää viljelyekosysteemeissä. Miten seuralaislajit ja kerroksellisuus voisivat olla mahdollisuuksia tuottaa kestävämpiä kasveja ja satoa.
Laineen oman tutkimuskiinnostuksen kohteena ovat kasvien ja mikrobien vuorovaikutus sekä tautitutkimus. Hän on tutkinut muun muassa, miten eri lajit voisivat haitata tuholaisten elämää pellolla.
”Seuralaiskasveilla ja kasvidiversiteetin avulla voimme ohjata ekosysteemitason prosesseja. Voimme vaikuttaa tautien torjuntaan, maaperäprosesseihin ja diversiteettiin. Toimenpiteet on kuitenkin valittava tarkasti”, kiteytti Laine.
BSAG on juuri julkaissut oppaan, miten biodiversiteetti toimii viljelijän apuna.
Diversiteetti lisää diversiteettiä.
Anna-Liisa Laine, professori, Helsingin yliopisto
Tavoitteena 600 miljoonaa uudistavaa viljelijää
Tutkimuksen ja kokemuksen yhdistäminen on ollut Carbon Actionissa kantava ajatus vuodesta 2017 saakka. Heti alussa mukana oli 100 suomalaista pilottitilaa.
Tällä hetkellä Carbon Actionissa on mukana yli 600 viljelijää yhteistyöyritysten kautta. Carbon Action -klubi kokoaa kiinnostuneet yhteen, jakaa ajankohtaista tutkimustietoa viljelijöille ja muille kiinnostuneille. Klubissa on 1600 jäsentä, joista noin puolet viljelijöitä.
Tutkija ja viljelijä Tuomas Mattilan mukaan ratkaisut maaperän kasvukunnon kohentamiseen tunnetaan, mutta yksinkertaisia vastauksia ei ole. On testattava ja havainnoitava omilla peltolohkoilla, mitä tapahtuu.
Uudistavan viljelyn keinot ovat kuitenkin jo valmiita levitettäviksi vaikka kuinka laajalle maapallolla, jossa maan tehohyödyntäminen on kurittanut maan kasvukuntoa.
”Tavoitteena voi olla 600 miljoonaa uudistavaa viljelijää maailmassa”, sanoi Tuomas Mattila, johtava tutkija Suomen ympäristökeskuksesta.
Millaista on olla muutoksentekijä?
Tutkijatohtori Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopistosta haastatteli Marja Oeschiä ja Jari Eerolaa, jotka ovat omilla maatiloillaan siirtyneet uudistavaan viljelyyn.
”Millaista on olla muutoksentekijä fossiilitalouden maailmassa?”, kysyi Kuhmonen.
”En ollut ollenkaan varma, että ryhtyisin tilamme jatkajaksi. Vaikka olen nuori, huomasin, että olin lukkiutunut vanhoihin ajattelutapoihin. Nyt ajattelen, että uudistavassa viljelyssä on toivoa. Voin omalla tekemiselläni luoda uutta, huolehtia arvojeni mukaisesti lähiluonnosta ja havainnoida omien toimieni vaikutuksia”, vastasi Marja Oesch Pursilan tilalta.
Jari Eerolan mukaan yhteisön ja yhteiskunnan odotukset tuottavat paineita. Mutta kuluttajat tuovat toivoa.
”Kuluttajat ovat kiinnostuneita ja ymmärtävät. Kun järjestämme tilallamme avointen ovien tapahtumia ja kerron uudistavasta viljelystä, muutaman minuutin kuluttua vieraat kysyvät, mikseivät kaikki viljelijät tee näin”, kertoi Jari Eerola.
Setälä-Eerolan tilalla siirtymää uudistavaan viljelyyn on koko ajan seurattu talouden kautta. Jari Eerolan mukaan hän ei ole kokenut, että viljelyssä olisi otettu kauhean suurta taloudellista riskiä.
Molemmat kiittelivät Carbon Action -klubin verkostoa tuesta ja neuvoista omissa kokeiluissaan ja oppimisprosessissaan.
Tällä hetkellä Oeschin mielestä maatalouden tukipolitiikassa ei ole porkkanaa tehdä toisin kuin on totuttu.
”Euroissa tukia ei tule tulevaisuudessa lisää. Mutta nyt on teknologia olemassa, jolla voitaisiin maksaa todennetusti tapahtuneesta yhteytyksestä pelloilla. Kannattaisin tuen kohdentamista sen perusteella aktiiviviljelijöille”, sanoi Oesch. Myös Jari Eerolan mielestä tulosperustaisuus voisi olla yksi tapa maataloustukien jakamisessa.
Tutkija-viljelijä Juuso Joonan mukaan koko maatalousjärjestelmä on uudistettava. Uudistava viljely on otettava laajamittaisesti käyttöön.
”Tarvitaan uusia tuottajia alalle. Viljelijän on oltava keskiössä. Hänen on saatava itse määrittää tavoitteet ja päästä tuloksiin itse valitsemillaan keinoilla. Tulosperustainen maataloustuki kannustaisi tähän”, sanoi Tyynelän tilaa Joutsenossa viljelevä Joona.
Kansainvälistä kysyntää ainutlaatuiselle yhteistyölle
Päätössanoissaan BSAG:n perustaja Ilkka Herlin jakoi väkevät kokemuksensa Carbon Action -työstä.
”Itsellänikin oli taustalla perinteinen viljely. Tämä on ollut huikea matka yhteistyötä. On sydäntä lämmittävää, jopa pakahduttavaa, kuinka olemme tulleet kaikki yhteen kokeilemaan, tekemään ja tutkimaan. Usko, toivo ja rakkaus – kaikki ovat pelanneet tässä yhteen.”
”Nyt tälle työlle on kansainvälistä kysyntää”, sanoi Herlin.
Maa ratkaisee -tapahtuman tallenne päivitetään tälle sivulle joulukuun toisella viikolla.
Haluatko kuulla lisää BSAG:n uutisia?
Tilaa uutiskirje ja seuraa vaikuttavaa Itämeri-työtämme.