Vuokrapellot, arvot ja yhteistyö – mitä maanomistajat ja viljelijät odottavat?

Pellon vuokraus koskettaa merkittävää osaa suomalaista maataloutta, sillä yli kolmannes Suomen peltoalasta on vuokrattua ja vuokrasuhteet vaikuttavat suoraan peltojen kuntoon. Maanomistajien arvojen ja motiivien ymmärtämiseksi BSAG toteutti yhteistyökumppaneidensa kanssa keväällä 2025 kyselyn, joka kohdistettiin sekä peltojaan vuokraaville maanomistajille että vuokrapeltoja viljeleville viljelijöille.

Kyselyyn vastasi 168 maanomistajaa, jotka eivät itse viljele peltojaan, sekä 472 viljelijää eri puolilta Manner-Suomea. Vastauksista nousi esiin tärkeitä havaintoja maanomistajien ja viljelijöiden motiiveista ja tarpeista sekä siitä, miten nämä näkökulmat kannattaa ottaa huomioon vuokrapelloista viestittäessä.

Alla keskeisimmät nostot raportista Peltojaan vuokraavan maanomistajan päätöksentekoa ohjaavien ajurien kartoitus.

Maanomistajille tärkeät arvot ja tavoitteet

Lähes 90 prosenttia peltojaan vuokraavista maanomistajista piti tärkeänä, että pellot säilyvät viljelykäytössä ruokaturvan ja huoltovarmuuden turvaamiseksi. Maanomistajille keskeistä oli myös suvun perinnön vaaliminen säilyttämällä maatalousmaata. Moni mainitsi myös tärkeäksi ylläpitää maaseutuun ja viljelyyn liittyviä arvoja ja perinteitä.

Taloudelliset tekijät olivat monille merkityksellisiä, mutta eivät yksiselitteisesti hallitsevia. Useimmille maanomistajille pellosta saatava mahdollisimman hyvä vuokra oli tärkeää, mutta yli kolmasosalle se ei ollut keskeinen tekijä.

Suuri enemmistö maanomistajista piti tärkeänä, että peltoja hoidetaan tavalla, joka tukee paikallisten kasvi- ja eläinlajien elinvoimaisuutta ja minimoi ravinteiden valumisriskin vesistöihin.

Viljelijöiden näkemykset maanomistajista

Viljelijöiden avoimissa vastauksissa muodostui kaksijakoinen kuva maanomistajista. Osa maanomistajista nähtiin kiinnostuneina pellon hyvästä hoidosta ja kasvukunnon ylläpidosta, kun taas osan koettiin painottavan ensisijaisesti taloudellisia tekijöitä. Useissa vastauksissa todettiin, että kaikilla maanomistajilla ei ole ajantasaista käsitystä nykyaikaisesta maataloudesta tai sen kannattavuudesta, mikä saattaa johtaa epärealistisiin odotuksiin esimerkiksi vuokratasosta tai hoitotoimenpiteiden laajuudesta.

Vuokrasopimukset ja peltojen käyttö

Viljelijöiden vastausten perusteella kirjalliset vuokrasopimukset ovat selvästi yleisin käytäntö, mutta myös suullisia sopimuksia käytetään edelleen. Sopimusten kestossa korostuvat erityisesti viiden vuoden sopimukset.

Viljelijät toivoivat kuitenkin selvästi pidempiä sopimuskausia. Peräti 90 prosenttia vastaajista katsoi, että sopiva vuokra-aika olisi vähintään kymmenen vuotta.

Vuokrapeltojen hankinnassa suurimmat haasteet liittyivät viljelijöiden mukaan vuokrahintaan ja saatavuuteen. Noin 60 % viljelijöistä piti korkeaa vuokrahintaa ongelmana, vajaa puolet koki sopivalla etäisyydellä sijaitsevien vuokrapeltojen saatavuuden liian vähäiseksi, ja vajaa 40 % piti ongelmana peltojen heikkoa sadontuottokykyä. Avoimissa vastauksissa korostui rikkakasviongelmien, erityisesti hukkakauran, vaikutus vuokraushalukkuuteen.

Vuokrapellon hoitaminen ja vastuu

Sekä maanomistajat että viljelijät pitivät pellon sadontuottokyvyn säilyttämistä ja parantamista erittäin tärkeänä. Yli 90 prosenttia molemmista ryhmistä katsoi, että aktiivisia hoitotoimenpiteitä tarvitaan sadontuottokyvyn turvaamiseksi.

Käytännön hoitotoimenpiteitä oli kuitenkin tehty rajallisesti. Vajaa puolet viljelijöistä ilmoitti, että vuokra-alasta oli kalkittu viimeisen kymmenen vuoden aikana alle puolet tai ei lainkaan, vaikka kalkitusta suositellaan tehtäväksi noin viiden vuoden välein.

Molemmat osapuolet näkivät, että viljelijällä on maanomistajaa suurempi vastuu pellon hoidosta. Noin 90 % maanomistajista katsoi, että vuokralainen kantaa päävastuun pellon sadontuottokyvyn ylläpidosta. 43 % oli sitä mieltä, että maanomistajallakin tulisi olla jonkinlainen vastuu.

Yhteistyön parantamisen mahdollisuudet

Yli puolet maanomistajista ilmoitti olevansa valmiita pidentämään vuokra-aikaa tai takaamaan vuokraviljelijälle etuoikeuden jatkaa vuokrausta nykyisen sopimuksen päättyessä. Noin 40 prosenttia oli valmiita osallistumaan kustannuksiin ja kolmasosa joustamaan vuokratasossa. Vastaukset olivat linjassa viljelijöiden toiveiden kanssa: pitkä vuokra-aika ja hoitotoimenpiteiden huomioiminen vuokrassa nähtiin tärkeinä.

Keskeiset johtopäätökset ja viestinnän painopisteet

Selvityksen perusteella pellonomistajien päätöksentekoa ohjaa taloudellisten tekijöiden ohella laaja arvopohja, johon sisältyvät huoltovarmuus, ympäristö sekä tunne- ja perinneperäiset tekijät. Hyvän ja luottamuksellisen suhteen merkitys maanomistajan ja viljelijän välillä korostui.

Vaikka maanomistajien arvot ovat pääosin selkeitä, käytännön toiminta ei aina tue niiden toteutumista. Tämä korostaa tarvetta selkeälle ja käytännönläheiselle tiedolle sekä toimintamalleille, joiden avulla maanomistajien ja viljelijöiden välinen yhteistyö maan kasvukunnon parantamiseksi helpottuu.

Jatkoselvityksen tarpeet

Selvitys toteutettiin resurssisyistä sähköisenä kyselynä, eikä se vastaa laajuudeltaan vertaisarvioitua tutkimusta. Vaikka kyselyä jaettiin useissa kanavissa, edustavan otoksen saavuttamista ei voitu varmistaa, ja erityisesti maanomistajien vastaajamäärä jäi pieneksi. Tämän vuoksi tulosten yleistämisessä koko maanomistajakuntaa koskeviksi on oltava varovainen. Aineiston kattavuutta vahvistettiin keräämällä täydentävää tietoa viljelijöiltä sekä vertaamalla tuloksia aiempaan tutkimukseen.

Vuokrapeltojen merkitys Suomen peltojen kasvukunnolle, ruokaturvalle, huoltovarmuudelle, maatalouden kannattavuudelle ja ympäristölle on suuri ja todennäköisesti kasvava. Siksi pellonomistuksen muutoksista sekä maanomistajien arvoista ja osaamisesta tarvitaan jatkossa lisää tietoa, erityisesti niiden omistajien osalta, jotka eivät itse viljele peltojaan.

Taustaa selvityksestä

Selvitys toteutettiin osana Vuokrapellot kuntoon – Arrendeåkrarna i skick -hanketta. Hanke on Elävä Itämeri säätiön (BSAG) toteuttama yhdessä Maanomistajain Liiton, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundin (SLC) ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) kanssa. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä valtakunnallisten maaseudun kehittämishankkeiden osalta hoitaa nykyisin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.