Maan kasvukunto paranee viljelijöiden yhteistyöllä – Vuoden pellonkehittäjä on Janne Rouhiainen

Sään ääri-ilmiöt haastavat viljelyä yhä enemmän. Uudistavan viljelyn tavoitteena on vahvistaa peltojen kykyä kestää muuttuvia olosuhteita ja turvata viljelyn edellytykset myös tulevaisuudessa.

Yksi keskeisistä tekijöistä on maan vesitalous. Hyvä maan rakenne auttaa sadeveden imeytymistä ja varastoitumista maahan, jolloin vettä on enemmän kasvien käytettävissä myös kuivina jaksoina.

Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija ja viljelijä Kilpiän tilalta Tuomas Mattila korosti, että pellon muutoskestävyyttä voidaan kehittää viljelyratkaisuilla. Veden imeytyminen ja varastoituminen ovat keskeisiä mittareita, jotka kertovat pellon kyvystä selviytyä vaihtelevissa olosuhteissa.

Hyväkuntoinen maa turvaa viljelyn tulevaisuutta

Illan juonsi Tyynelän tilan viljelijä Juuso Joona, joka on pitkään kehittänyt viljelyä uudistavin menetelmin. Hän on ollut mukana käynnistämässä Carbon Action -työtä. Hän osallistui myös keskusteluun maan kasvukunnon parantamisen käytännön ratkaisuista.

Yhtä kaikille sopivaa ratkaisua ei kuitenkaan ole. Siksi viljelijöiden omat kokeilut, käytännön kokemukset ja yhteistyö ovat arvokkaita. Niitä nostettiin esiin Carbon Action Klubi-illassa, jossa viljelijät kokoontuivat vaihtamaan kokemuksia maan kasvukunnon parantamisesta.

Janne Rouhiainen on kaksinkertaistanut tilansa satotasot

Vuoden pellonkehittäjäksi 2026 valittiin Janne Rouhiainen. Hän on kehittänyt tilansa viljelyä pitkäjänteisesti maan kasvukunto ja kannattavuus edellä.

Kun Rouhiainen teki sukupolvenvaihdoksen vuonna 2011, tilan viljan keskisadot olivat noin 3 000 kiloa hehtaarilta. Maan kasvukunnossa oli parannettavaa. Rouhiainen alkoi etsiä uusia viljelymenetelmiä ja kehittää tilalle strategiaa, jossa maan kasvukunnon parantaminen ja kannattava viljely kulkevat käsi kädessä.

Tulokset puhuvat puolestaan. Nykyisin tilan viljan keskisadot ylittävät 7 000 kiloa hehtaarilta. Vuoden 2026 Käytännön Maamiehen satokilpailussa tila sijoittui kolmanneksi 10 836 kilon hehtaarisadolla syysvehnälajike Brightilla.

Maan kasvukuntoa kehitetään monin keinoin

Rouhiaisen tilalla panostetaan erityisesti syyskylvöisiin kasveihin, välikasveihin, kierrätysravinteisiin ja täsmäviljelyyn. Nykyisin yli puolella peltoalasta viljellään syyskylvöisiä kasveja. Aitoa vihreää talviaikaista kasvipeitteisyyttä on 80–90 prosentilla pinta-alasta.

Täsmäviljelyn ja biomassakarttojen avulla tuotantopanokset kohdennetaan sinne, missä niitä tarvitaan. Ravinteita kierrätetään yhteistyössä muun muassa biokaasulaitoksen ja muiden maatilojen kanssa.

Rouhiaisen mukaan onnistumisen taustalla on jatkuva kokeileminen, uuden oppiminen ja yhteistyö. Viljelyn kehittäminen on hänelle paitsi työ myös harrastus. Puoliso Minni osallistuu tilan kehittämiseen oman työnsä ohella. Ympärillä on osaava tiimi ja samanhenkisten viljelijöiden verkosto.

Kuusi finalistia, kuusi erilaista tapaa kehittää peltoja

Vuoden pellonkehittäjä -kilpailun tavoitteena oli nostaa esiin viljelijöiden omia oivalluksia ja käytännön ratkaisuja maan kasvukunnon parantamiseksi. Klubi-illassa kuusi finalistia kertoi omasta kehittämistyöstään. llan osallistujat valitsivat voittajan äänestämällä.

Mikko Leikola, Millolan tila, on kehittänyt nautakarjatilan toimintaa laidunnuksen ja omavaraisuuden kautta. Tilalla viljellään pelkästään nurmea. Vanhimmat nurmet on perustettu jo vuonna 1992 ja maan muokkauksesta vastaavat nautojen sorkat. Keskeistä on tilannetajuinen päätöksenteko ja ostopanosten minimointi.

Jari Eerola, Setälä-Eerolan tila, on siirtynyt kokonaisvaltaisesti uudistavaan viljelyyn. Vuonna 2018 käyty Carbon Action -koulutus antoi inspiraatiota kehittää sekä omaa osaamista että tilaa eteenpäin. Viljelykiertoa on monipuolistettu, nurmipalkokasvien viljelyä lisätty ja lannan sekä ravinteiden käyttöä kehitetty. Uudistavan viljelyn myötä Eerola on lähtenyt mukaan myös elintarvikeyritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tavoitteena on, että maan kasvukunnon eteen tehty työ näkyisi myös tilan tuotteiden arvossa.

Heikki Ajosenpää, Kallelan luomutila, korosti vesitalouden ja viljelijöiden yhteistyön merkitystä. Vuodesta 1995 luomussa olleella tilalla tavoitteena on jättää pellot parempaan kuntoon seuraaville sukupolville. Yhteiset koneet ja kokemusten jakaminen muiden viljelijöiden kanssa auttavat kehittämään toimintaa ja pitämään kustannukset kurissa.

Piia Niemelä, Niemelän luomutila, on kehittänyt lammastilaansa muun muassa monipuolistamalla nurmiseoksia ja lisäämällä niihin erityisesti syväjuurisia lajeja, lyhentämällä laidunkiertoa. Tuloksena laidunkausi on pidentynyt, eläinten kasvu on tasaisempaa ja loisten aiheuttamat haitat vähentyneet. Samalla tilan luonnon monimuotoisuus on lisääntynyt. Niemelän mukaan suurin muutos on tapahtunut omassa ajattelutavassa. Pellolla tapahtuneet muutokset ovat sen loogista jatkumoa.

Tage Stam, Lassaksen tila, tavoittelee pelloilleen ympärivuotista kasvipeitteisyyttä ja haluaa lisätä maatalousmaiseman monimuotoisuutta. Hän on kokeillut tavoitteiden saavuttamiseksi muun muassa kaistaviljelyä. Syysruispellolle muokattuihin kaistoihin kylvettiin keväällä härkäpapua ja rukiin puinnin jälkeen koko lohkolle kylvettiin kerääjäkasvi, joka jää lohkolle keräämään ravinteet talteen härkäpavun puinnin jälkeen.

Kaikkia finalisteja yhdistää halu kehittää viljelyä omista lähtökohdistaan. Ratkaisut vaihtelevat laidunnuksesta ja monipuolisista viljelykierroista täsmäviljelyyn ja uudenlaisiin kasviyhdistelmiin. Yhteistä on myös rohkeus kokeilla ja oppia kokemuksista.

Carbon Action -klubi tuo viljelijät yhteen

BSAG:n Carbon Action -klubi on maksuton ja kaikille avoin viljelijäverkosto, joka kokoaa yhteen maan kasvukunnon parantamisesta kiinnostuneita viljelijöitä ympäri Suomen. Klubi tarjoaa tutkittua tietoa, käytännön vinkkejä ja mahdollisuuksia oppia muilta viljelijöiltä.

Klubin toimintaa kehitetään parhaillaan vahvistamalla viljelijöiden välisiä verkostoja, lisäämällä kohtaamisia ja tukemalla alueellista vertaisoppimista. Carbon Action klubi-ilta oli mahdollisuus tuoda viljelijät yhteen jakamaan onnistumisia, haasteita ja uusia ideoita.

Maan kasvukunnon parantaminen on pitkäjänteistä työtä, mutta sitä ei tarvitse tehdä yksin. Vuoden pellonkehittäjä -finalistien tarinat osoittavat, miten monenlaisilla ratkaisuilla voidaan rakentaa entistä kestävämpää ja kannattavampaa viljelyä.