Carbolla on asiaa! -podcast Liedossa: ruokaa ja hiiltä samoilla pelloilla

Eliisa Malin, Baltic Sea Action Groupin suunnittelija, maanviljelijä ja kuuntelijoille jo tuttu podcast-juontaja on tällä kertaa vieraana Liedossa, Peltolan tilalla. Erno Suomela on viljellyt sukutilaa kuusi vuotta, jonka aikana viljelyyn on ehtinyt kuminaa, härkäpapua, rypsiä ja syysvehnää. Tutkijanäkökulmaa tarjoilee maaperäätutkija Helena Soinne, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija.

Kuva: Podcast-porukka ihan hiillittömässä helteessä! Vasemmalla Helena ja Erno, Keskellä Metropolian opiskelija Olli Kietäväinen, sitten mekossaan Eliisa ja luurit päässä Metropolian opiskelija Anna Hirvi. Kuvan nappasi BSAGin Soja Sädeharju, koska onhan aina joskus mukana oltava yksi selfiekin.

– Saisimme varmasti kaikki kaivaa enemmän kuoppia, Helena sanoo, kun puhe on riittävästä pellon tarkkailusta kuoppia kaivamalla.

Terve maa on kaiken perusta ja maaperällä on sen tuottavuusarvon lisäksi myös itseisarvo.

Moniko on ajatellut, että mikäli ei olisi ruokaa tuottavaa maaperää, ei olisi nykyisen kaltaisia yhteiskuntiakaan?

Maaperän merkitys myös vesiensuojelussa on merkittävä, sillä hyväkuntoinen ja kasvipeitteinen maa pidättää ravinteita sekä ehkäisee eroosiota. Terve maaperä ja terveet vesistöt näkyvät myös Ernon viljelyratkaisuissa. Muun muassa jokivarren kaltevilla rinteillä käytetään talviaikaista kasvipeitteisyyttä esimeriksi viljelemällä syysviljoja, sekä hyödynnetään suojakaistoja.

Maaperän äärellä

Maaperän eliöt syövät eloperäistä ainesta ja samalla vapauttavat maahan ravinteita kasvien käyttöön. Peltomaassa eloperäisellä aineksella on todella tärkeä rooli maan rakenteen ylläpitämisessä: maassa tarvitaan sekä vettä pidättäviä että kuivattavia huokosia. Suuri osa eloperäisestä aineesta viedään pellolta kuitenkin sadon mukana pois, jolloin riskinä on, että maaperän eliöt hajottavat maassa olevaa hiiltä ja maan hiilipitoisuus vähenee.

Onneksi keinoja hiilivarastojen lisäämiseen on, nimittäin uudistava viljely ja siihen kiinteänä osana kuuluva hiiliviljely. Ja kaikkein parasta on, että se voidaan tehdä ruuantuotannon yhteydessä!

Hiili ja ruoka viljellään samoilla pelloilla

Lue allekirjoittaneen blogiteksti aiheesta

Katso Helenan, Ernon ja Eliisan video: Ruoka ja hiili viljellään samoilla pelloilla.

Palataan vielä peruskysymysten äärelle: miksi tarvitsemme lisää eloperäistä ainesta maahan?

– Eloperäinen aines on se, mikä ruokkii elämää maassa, Helena toteaa ja jatkaa: Mikrobit tarvitsevat hiiltä energianlähteenään.

– Lyhykäisyydessään voisi siis sanoa, että eloperäinen aines on rakenteen ylläpitäjä ja sadon tuottaja? Eliisa kysyy ja saa Helenalta ytimekkään vastauksen: Kyllä, se on elämän ylläpitäjä maassa.

Carbon Actionia Peltolan tilalla

Carbon Action -viljelijänä Erno kokee arvokkaimpina anteina hankkeesta saadun tiedon ja yhteisöllisyyden. Luomutuotannon ja tavanomaisen tuotannon välinen eripura puuttuu, kun murheet ja opit jaetaan.

– Jokainen voi oppia toisiltaan, Erno summaa.

Kuva: Yhteistyö, dialogi, vuorovaikutus on tärkeämpää kuin koskaan. Maatalouden toimintaympäristö muuttuu sellaisella vauhdilla, että heikompaa hirvittää. Siksi kaikenlainen vastakkainasettelu tulisi lopettaa heti ja kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Yhteistyössä, toisia kuunnellen ja ymmärtäen.

Ja toden totta: se onkin yksi Carbon Actionin parhaita puolia: Viljelijät oppivat toisilta viljelijöitä, kouluttajilta ja tutkijoilta ja tutkijat vastapainoksi saavat arvokasta tietoa maanviljelyn rautaisimmilta ammattilaisilta: maanviljelijöiltä.

Kuuntele keskustelua lannoituksesta, salaojista, kalkituksesta ja hiiliaiheisesta tutkimuksesta Carbolla on asiaa! -jaksosta.

Teksti ja kuvat: Soja Sädeharju

Tekstin kokoamisessa ansiokkaasti avusti BSAG:n harjoittelija Anne Kotiranta.

Täältä löydät kaikki aiemmat Carbolla on asiaa! -podcastin jaksot.