Siirry pääsisältöön

Qvidjan tila on Carbon Action -tutkimuksen majakka

Case, Uudistava maatalous

Qvidjan tilalla kehitetään maataloutta ja tehdään Carbon Action -tutkimusta sekä koulutustyötä. Tavoitteena on ruuantuotantojärjestelmä, joka on hyväksi niin Itämerelle, ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle kuin ihmisille

image/svg+xml

MITÄ?

Qvidjan tila, jolla tehdään mm. intensiivistä Carbon Action -tutkimusta ja näytetään sidosryhmille uudistavan maatalouden vaikutuksia käytännössä

Ketkä?

Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin omistavat tilan, tutkimuksesta vastaa Ilmatieteen laitos ja BSAG:lla on merkittävä rooli tilavierailuissa ja koulutuspäivissä

Miksi?

Jotta ruuantuotantojärjestelmä olisi hyväksi niin Itämerelle, ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle kuin ihmisille

Uudistavaa viljelyä kehitetään ja tutkitaan

Ilkka Herlinin ja Saara Kankaanrinnan omistamalla Qvidjan tilalla Paraisilla maata on viljelty jo yli vuosituhannen ajan. Qvidjan kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Qvidjan tilalla on 140 hehtaaria peltoa ja 650 hehtaaria metsää.

Qvidjan tila toimii kokeilutilana sekä Carbon Action -tutkimuksen intensiivikoealueena ja samalla koko Carbon Action -työn majakkana.

Omistajat muuttavat tilaa kohti uudistavaa eli regeneratiivista viljelyä. Viljely on monilajista ja siinä hyödynnetään kerääjäkasveja, orgaanisia maanparannusaineita ja monipuolista viljelykiertoa. Qvidjassa toteutetaan myös peltometsäviljelyä ja rotaatiolaidunnusta; tilalla asuu niin lampaita hevosia kuin nautoja. Qvidjassa kaikki tehdään luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja Itämeren suojelua silmällä pitäen.

Qvidjan tilan omistajat Saara Kankaanrinta ja Ilkka Herlin. Kuva: Maija Astikainen

Vierailuja, vertaisoppimista ja koulutusta

Qvidjan tila, kenttäkokeineen ja historiallisin kivilinnoineen, tarjoaa aivan erityisen ja mieleenpainuvan paikan eri sidosryhmien vierailuille. Qvidja houkutteleekin jopa kiireisimpiä sidosryhmiä. Parhaimmillaan tilalla on vuosittain viraillut noin 1 000 henkeä; median ja yritysmaailman edustajia, virkamiehiä, päätöksentekijöitä eri tasoilta, tutkijoita, viljelijöitä ja neuvojia.

Qvidjassa esitellään tutkimusta ja käytäntöä, ja sen pelloilla tutustutaan maaperään; kaivellaan kuoppia ja tutkitaan itsekin erilaisten maaperien ominaisuuksia. Tämä mahdollistaa kouluttamisen ja vertaisoppimisen, sekä innostaa sidosryhmiä muutokseen. Kokeilutilalla on käynyt vierailulla niin eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta kuin hiiliviljelyyn kouluttautuvat 100 Carbon Action -hiiliviljelijääkin.

Keskeisille sidosryhmille järjestetään vuosittain Qvidjassa Maan puolustuskursseja. Nämä koulutukset alkoivat vuonna 2018. Maaperän merkitystä avaava kurssi on herättänyt laajasti kiinnostusta, ja houkuttanut paikalle myös korkean tason päätöksentekijöitä ja yritysmaailman sekä median edustajia. Myös Suomen EU-puheenjohtajuuskausi polkaistiin käyntiin kansainvälisten toimittajien vierailulla Qvidjaan.

*

Qvidjassa Carbon Action -tutkijat tekevät yhteistyötä viljelijöiden kanssa varmistaen, että tutkimus vastaa toimijoiden konkreettisiin tarpeisiin.

Maanviljelijä Juuso Joona seisoo ihmisjoukon keskellä ja kertoo yleisölle hänen vieressään olevista maanäytetesteistä.
Carbon Action -kouluttaja, maanviljelijä Juuso Joona näyttää Qvidjassa vierailevalle sidosryhmälle miten uudistavan viljelyn vaikuttaa maaperään. Kuva: Samira Shaikh

Qvidjan nurmipelto on hiilinielu

Qvidjassa Carbon Action -tutkijat tekevät yhteistyötä viljelijöiden kanssa varmistaen, että tutkimus vastaa toimijoiden konkreettisiin tarpeisiin. Tutkimuksessa muun muassa selvitetään maaperän hiilen varastoitumista takaisin ilmakehästä maaperään.

Pellon hiilitasetta mitataan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tutkimustuloksia Qvidjan pelloilta voi seurata reaaliajassa Pelto-observatorion kautta. Mukana on myös maailman ensimmäinen nurmipellon hiilensidontaennuste.

Tutkimuksessa on mitattu Qvidjan nurmipellon hiilidioksidin nettovaihtoa toukokuusta 2018 lähtien. Tutkimuksen mukaan nurmipelto on toiminut kaikkina mittausvuosina hiilinieluna. Kyseinen nurmipelto on siirtymässä voimaperäisistä maatalousmenetelmistä uudistaviin menetelmiin.

Ota yhteyttä

Laura Höijer

Toimitusjohtaja

+358 50 586 2680

laura.hoijer@bsag.fi

Lue myös

image/svg+xml