Etusivu - Ajankohtaista - Lukulistalla: Kirjavinkkejä luontokadosta ja luonnon monimuotoisuudesta
Lukulistalla: Kirjavinkkejä luontokadosta ja luonnon monimuotoisuudesta
23.04.2025 |
BlogiMerellinen suojelu
Luonto on aina ollut taiteen lähde. Kirjallisuus tuo luonnon lähellemme, mutta se voi myös avata silmämme luonnon köyhtymiselle ja auttaa käsittelemään luontokadon aiheuttamia tunteita. Vetävä romaani herättää tunteita, ja kiinnostavasti kirjoitettu tietokirja syventää ymmärrystä. Anna Klemelä antaa kirjavinkkejä luontokadosta.
Luonnon monimuotoisuus ei ole ainoastaan laskettavissa olevia lajimääriä ja elinympäristöjä. Se on myös tunnetta siitä, että maailmassa on meidän lisäksemme muitakin, ja että omien aistiemme ulottumattomissa tapahtuu jatkuvasti lukemattomia elämää ylläpitäviä asioita. Mitä enemmän luonnon monimuotoisuus köyhtyy, sitä enemmän myös tuo tunne laimenee.
Kirjallisuus on oivallinen väylä sekä ympäristöhuolen käsittelyyn, että tiedonjanon sammuttamiseen. Seuraavassa esittelen kirjavinkkejä, joissa käsitellään luontoaiheita, kuten luontokatoa ja monimuotoisuutta sekä faktan että fiktion keinoin.
Monimuotoisuus ja luontokato
Monimuotoisuus on kuin luonnon vastustuskyky, joka auttaa mukautumaan erilaisiin muutoksiin. Mitä kirjavampi ja monimuotoisempi lajikanta on, sitä paremmin eri lajit pystyvät sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
Luontokadoksi kutsutaan monimuotoisen luonnon köyhtymistä.
Luonnon monimuotoisuutta on myös maaperässä ja merissä. Maaperä on täynnä mikrobien tiheää lajikirjoa ja Itämeren pinnan alla kukoistaa monimuotoinen meriluonto.
Tove Janssonin klassikkoteos Muumipappa ja meri vie lukijan Itämeren syrjäiselle majakkasaarelle, jossa muumiperheen jäsenet yrittävät kukin tavallaan sopeutua karuun ja kivikkoiseen ympäristöön. Muumikirjan kaverina voi lukea Sanna Nyqvistin tuoreen tietokirjan Rannalla – miten kirjailijat löysivät meren, jossa käsitellään mm. Tove Janssonin suhdetta mereen ja saaristoon.
Mikäli kaipaa yksityiskohtaisempaa merellistä luettavaa, voi täydentää kokonaisuuden teoksella Meren aarteet – löytöretki Suomen vedenalaiseen meriluontoon, joka esittelee Itämeren lajeja ja elinympäristöjä uskomattomilla vedenalaisilla valokuvilla höystettynä.
Metsäisiä lukuvinkkejä
Richard PowersinIkipuut on vaikuttava kirja puista, metsistä ja metsiä rakastavista ihmisistä. Oikea metsä ei ole pystyyn nostettua tukkipuuta, vaan monimutkainen ja maapallon elämää ylläpitävä organismi, josta suurin osa on ihmisen aistien ja ymmärryksen tavoittamattomissa.
Ikipuiden seurana metsästä kiinnostunut lukija voi tarttua tietokirjaan Metsä meidän jälkeemme käsittelee suomalaisia puita ja metsiä, metsissä tapahtuvaa luontokatoa ja sen yhteyttä metsäteollisuuteen laajoine avohakkuineen.
”
Kirjallisuus on oivallinen väylä sekä ympäristöhuolen käsittelyyn, että tiedonjanon sammuttamiseen.
Anna Klemelä, projektipäällikkö, meriluonnon suojelu, Baltic Sea Action Group
Sienten salat julki
Puiden latvoista voi seuraavaksi laskeutua metsänpohjaan sienten maailmaan lukemalla Merlin Sheldraken tietokirjan Näkymätön valtakunta – miten sienet muokkaavat maailmaamme, mieliämme ja tulevaisuuttamme. Sienten toiminta ja yhteydet muihin eliöihin ovat yhä suurelta osin mysteeri, jota Sheldraken kirja valottaa innostavalla tavalla.
Sienten arvoituksellista verkostoa ja yhteistyötä muiden lajien kanssa kuvataan myös Ulla Donnerin sarjakuvassa Luonnollinen näytelmä, jossa koivunlehti ja sekasieni vaeltavat ihmisen muokkaamissa metsäekosysteemeissä.
Kertomuksia eläinkunnan vaeltajista
Charlotte McConaghyn Viimeisen muuttolinnun päähenkilö liftaa kalastusaluksen kyytiin seuratakseen kirjan maailmassa jo lähes sukupuuttoon kuolleiden lapintiirojen muuttomatkaa Antarktikselle.
Toisesta eläinmaailman äärimmäisestä vaeltajasta, ankeriaasta, kertoo Patrik Svenssonin Ankeriaan testamentti. Vetävä tietokirja laajentaa ymmärrystä ankeriaan salaperäisestä elämästä, ja valottaa samalla merentutkimuksen historiaa.
Ilmasto- ja Luontobarometrit 2025 Ympäristöministeriön teettämistä Ilmasto- ja Luontobarometreistä käy ilmi, että suomalaisten tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, mutta lisää tietoa kaivataan.
91 % vastanneista on huolissaan maailman luonnon tilanteesta.
86 % prosenttia vastanneista on sitä mieltä, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen.
Tietoa tarvitaan lisää: vain 36 % on sitä mieltä, että suomalaisten tietoisuus luontokadon merkityksestä on riittävällä tasolla.
Ihmisen ja luonnon yhteiselo
Iida TurpeisenElolliset kertoo sekin sukupuuttoon kuolleen eläimen tarinan. Stellerinmerilehmä metsästettiin kadoksiin aikana, jolloin sukupuuton käsite oli vielä ihmiselle tuntematon ja eläimet nähtiin jumalan ihmisille tarkoittamana pohjattomana resurssina. Vaikka tiedämme nykyään paremmin, käyttäydymme silti luontoa ja luonnonvaroja kohtaan riistävällä ja kestämättömällä tavalla.
Robin Wall KimmererinBraiding Sweetgrass pohtii kunnioittavaa yhteiseloa muun luonnon kanssa, ja käsittelee myös Elollisissa esiin nousevia surun ja voimattomuuden tunteita, joita luonnon tuhoutuminen meissä ihmisissä herättää.