Selvitys jätevesipäästöjen haitallisuudesta tukee kansallisia päästökieltoja
Tuore tutkimus osoittaa, että jätevesipäästöt kuormittavat Itämerta ja korostaa päästöjen rajoittamisen tärkeyttä herkässä ekosysteemissä. Suurin osa alusten jätevesistä päätyy edelleen mereen.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista, mutta sen erityispiirteet – mataluus, heikko veden vaihtuvuus ja sulkeutuneisuus – tekevät siitä haavoittuvan rehevöitymiselle ja haitta-ainekuormitukselle. Alusten käymäläjätevedet sisältävät suuria määriä suolistoperäisiä bakteereita, kiintoaineita ja runsaasti ravinteita, jotka kuormittavat herkkää meriekosysteemiä. Lisäksi harmaavesi- ja ruokajätepäästöt aiheuttavat mm. ravinnekuormitusta ja vaikuttavat haitallisesti Itämeren tilaan.
Tutkimuksen mukaan vain harva lastialus purkaa jätevetensä satamiin, vaikka sen toimittaminen sisältyy jokaisen satamakäynnin yhteydessä veloitettavaan jätemaksuun. Suurin osa päätyy mereen, joka on edelleen sallittua kansainvälisen MARPOL-sääntelyn mukaisesti. MARPOL-yleissopimuksessa Itämeri on nimetty erityisalueeksi ja matkustaja-aluksia koskeva tiukentunut sääntely saatiin Itämeren osalta voimaan v.2021.
”Tämä Traficomin tilaama selvitystyö tuotti merkittävää lisätietoa lastialusten jäteveden käsittelylaitteiden suorituskyvyn puutteellisuuksista ja tukee vuoden vaihteessa hyväksyttyjä kansallisia päästökieltoja. Erityisesti hyödynnämme selvityksen havaintoja työssämme kansainvälisen MARPOL-sääntelyn kehittämiseksi”, sanoo johtava asiantuntija Mirja Ikonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Merenkulun ympäristönsuojelulain uudet määräykset kieltävät alusten jätevesien päästämisen Itämereen Suomen aluevesillä. Uuden sääntelyn mukaan käsitellyn käymäläjäteveden poistaminen mereen on kiellettyä 1.7.2025 ja harmaan veden poistaminen 1.1.2030 alkaen. Aluevesien ulkopuolella muut kuin matkustaja-alukset voivat edelleen poistaa käsittelemätöntä käymäläjätevettä mereen.
Satamien vastaanottovalmiudet vaativat huomiota
Tutkimuksessa kartoitettiin kymmenen suomalaisen sataman jätevesien ja ruokajätteiden vastaanottoprosessit sekä vastaanottolaitteistojen kapasiteetit. Tulokset osoittivat, että satamien vastaanottamat jätevesimäärät ovat hyvin pieniä suhteessa liikennemääriin. Useimmissa satamissa jäteveden vastaanotto hoidetaan loka-autoilla, joita alusten miehistöt pitävät hankalina ja aikaa vievinä. Kiinteitä vastaanottolaitteita löytyy lähinnä suurimmista satamista, ja ne palvelevat pääasiassa matkustaja-aluksia.
”Emme tietenkään halua, että jätevedet nyt vain siirtyvät muiden valtioiden aluevesille, vaan että ne tuodaan satamiin käsiteltäväksi. Jotta uusi laki vaikuttaisi tarkoitetulla tavalla, on tärkeää kehittää toimintaa niin satamissa, jätehuollossa kuin varustamoissakin. Selvitys toi arvokasta tietoa jätevesien purkuprosessien ongelmista”, sanoo toimitusjohtaja Ville Wahlberg Baltic Sea Action Groupista (BSAG).
Käsittelylaitteistojen suorituskyky jää vaatimuksista
Tutkimuksessa haastateltiin alusten miehistöjä ja varustamoiden edustajia sekä tarkasteltiin alusten jäteveden käsittelylaitteistoja. Haastattelujen mukaan laitteistoja huolletaan valmistajien ohjeiden mukaisesti ja ruokajätteet käsitellään aluksen jätehuollossa erillisenä jätejakeena. Laitteistojen suorituskyvyn arviointi ei kuulu aluskatsastusten eikä valvonnan piiriin. Aluksilla ja varustamoilla ei myöskään ole lainsäädännöllistä velvollisuutta tarkkailla käsittelylaitteistojen purkuvesien pitoisuuksia. Yksikään tutkituista laitteistoista ei saavuttanut kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n tyyppihyväksyntävaatimuksissa asetettuja raja-arvoja, eikä niiden suorituskyky ollut riippuvainen laitteiston iästä.
Jätevesinäytteitä otettiin viideltä alukselta, ja niistä analysoitiin ulosteperäisten bakteerien, kiintoaineen sekä typen ja fosforin pitoisuudet. Tulokset osoittivat myös, että meriliikenteen käsiteltyjen jätevesien haitta-ainepitoisuudet olivat moninkertaisia verrattuna maalla käsiteltyihin jätevesiin.
Lisätiedot
Selvityksen tilasi Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, ja sen toteutti Baltic Sea Action Group (BSAG).
Baltic Sea Action Group
Strategiajohtaja Pieta Jarva, pieta.jarva@bsag.fi, p. +358 50 338 1096
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
Johtava asiantuntija Mirja Ikonen, mirja.ikonen@traficom.fi, p. 0295 346481
Yksikönpäällikkö Ville-Veikko Intovuori, ville-veikko.intovuori@traficom.fi, p. 0295 346642
OTA YHTEYTTÄ
Haluatko kuulla lisää BSAG:n uutisia?
Tilaa uutiskirje ja seuraa vaikuttavaa Itämeri-työtämme.
