Jurmon osakaskunta rauhoittaa valtavan merialueen – iloinen uutinen Itämereltä

Jurmon valtava rauhoitusalue on meriluonnon aarreaitta.

Rauhoitettu merialue on laajuudeltaan yli 23 000 hehtaaria. Se vastaa noin 32 000:ta jalkapallokenttää.

Kokoa voi verrata myös esimerkiksi Helsingin kaupungin maapinta-alaan, joka on noin 21 500 hehtaaria. Jurmon rauhoitettu merialue on hieman sitä suurempi. Nuuksion kansallispuistoon verrattuna rauhoitusalue on nelinkertainen.

Iso alue pitää sisällään monenlaista arvokasta meriluontoa

Metsähallitus on kartoittanut Jurmon merialueen merkittäviä luontoarvoja Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa VELMU-ohjelmassa.

Alueella on esimerkiksi laajoja meriajokasniittyjä sekä vedenalaisia riuttoja ja laguuneja. Nämä ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle Itämeren eliölle, kuten kalanpoikasille.

Lisäksi alueella on elinvoimaisia sinisimpukka- ja punaleväyhteisöjä. Sinisimpukat puhdistavat tehokkaasti vettä, ja ovat tärkeä ravinnonlähde esimerkiksi haahkalle ja kampelalle.

”Jurmon vedenalainen luonto on poikkeuksellisen monimuotoinen ja muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden, joka tarjoaa elinympäristöjä ja ravintoa lukuisille Itämeren lajeille. Alueen rauhoitus on tärkeää, sillä se auttaa turvaamaan meriluonnon monimuotoisuutta sekä ylläpitämään ekosysteemien toimintakykyä myös tuleville sukupolville”, sanoo Metsähallituksen meriluonnonsuojelun tiimivastaava Anu Riihimäki.

Merialueen rauhoitus turvaa merilintujen elämää

Alue on myös monien lintulajien merkittävä pesimä- ja levähdyspaikka. Siksi iso osa alueen saarista ja luodoista on jo suojeltu. Merialueelta suojelustatus on puuttunut.

Merilinnut kuitenkin hakevat ravintonsa pinnan alta, joten nyt toteutettu merialueen rauhoittaminen edistää myös lintujen ravinnonhankintaa.

“Jurmon osakaskunta kantaa huolta yhteisen meremme suojelemisesta. Olemassa olevien luontotyyppien ja lajien säilyttäminen on tärkeää”, toteaa Jurmon osakaskunnan puheenjohtaja Patrik Bengtfolks.

Rauhoitus rajoittaa alueen käyttöä

Merialueen rauhoitus rajoittaa ruoppaamista ja muuta merenpohjan kaivamista, sekä ankkuroitumista meriajokasniittyjen kohdalla. Lisäksi rajoitetaan pesimäaikaista liikkumista lintujen ja norppien pesimäluotojen ja -saarten ympäristössä. Vesiviljely kielletään rauhoitusalueella.

Kalastus ja metsästys on rauhoitusalueella yhä sallittua.

Rauhoitus ei myöskään vaikuta Puolustusvoimien toimintaan. Puolustusvoimien Utön suoja-alue ulottuu osin Jurmon merialueen puolelle.

Rauhoitusmääräykset on muotoiltu osakkaiden, BSAG:n ja Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen yhteistyönä.

“Paikalliset osaavat elää alueella luontoa kunnioittaen. Tästä todistavat Jurmon merialueella säilyneet merkittävät luontoarvot. Nyt sovittujen rauhoitusmääräysten tarkoituksena on varjella meriluontoa isommilta ihmispaineilta, kuten merenpohjan kaivamiselta ja kalankasvatukselta. Samalla alueelle saadaan pelisäännöt. Ne auttavat myös saaristossa liikkumiseen tottumattomampia huomioimaan meriluontoa paremmin”, kertoo BSAG:n merensuojelun projektipäällikkö Anna Klemelä.

Rauhoitus ei rajoita paikallisten elämää eikä elinkeinoja

Jurmossa on ympärivuotista asutusta. Saari ja sen merialue sijaitsee ulkosaaristossa pitkien merimatkojen päässä. Pitkät etäisyydet ja ulkosaariston karuus asettavat omat haasteensa paikallisille asukkaille, mikä on tärkeää huomioida myös rauhoitusmääräyksissä.

Asutuksen lisäksi Jurmossa on suosittu vierasvenesatama ja majoituspalveluita. Merialueen rauhoittaminen ei vaikuta näihin. Veneilijät ovat tervetulleita Jurmoon jatkossakin.

”Meriluonnon vaalimisen ohella on tärkeää säilyttää elinvoimainen saaristokulttuuri. Jurmon rauhoitusmääräykset on muotoiltu yhdessä osakkaiden kanssa niin, etteivät ne vaikeuta paikallisten elämää saaristossa”, sanoo BSAG:n suojelukoordinaattori Anton Lehtinen.

Jurmon merialueen rauhoitussopimus on uutta myös ympäristöhallinnolle

Jurmon merialueen rauhoittaminen kolmeksi vuodeksi ennen pysyvään suojeluun sitoutumista on myös ympäristöhallinnolle poikkeuksellinen tapa toimia.

”Saariston luonnonsuojelualueisiin ei perinteisesti ole sisällytetty vesialueita. Merialueen suojelu onkin verrattain uutta ja käytäntöjä haetaan kokemusten kautta. Jurmon osakaskunnan panos meriluonnonsuojeluun on ainutlaatuinen paitsi alueen laajuuden myös lajirikkautensa vuoksi”, toteaa Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ympäristöyksikön päällikkö Pekka Salminen.

Kolmen vuoden rauhoituskauden aikana jurmolaiset pääsevät kokemaan, miltä elämä rauhoitusmääräysten kanssa tuntuu.

”Osakkaat päättivät heinäkuun vuosikokouksessa solmia kolmen vuoden rauhoitussopimuksen. Mikäli osakkaat huomaavat tuona aikana sopimuksessa puutteita tai ongelmia, niitä voidaan korjata ja sopimusta muokata ennen sitoutumista pysyvään suojeluun”, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Patrik Bengtfolks.

Kaikkia tarvitaan Itämeren suojelemiseksi

Jurmon suojeluprosessi on osa BSAG:n meriluontotyötä, jota Ålandsbankenin Itämeriprojekti on rahoittanut jo seitsemän vuoden ajan. BSAG edistää yksityisten merialueiden suojelua auttamalla alueiden omistajia suojeluprosesseissa.

”Itämeren tulevaisuus rakentuu lukemattomista paikallisista teoista. Kun yhä useampi osallistuu, pienistä teoista syntyy suuri vaikutus. Itämeriprojektin kautta mahdollistamme konkreettisia toimia Itämeren ja sen monimuotoisen meriluonnon hyväksi, nyt ja tulevaisuudessa”, sanoo Anne-Maria Salonius, Ålandsbanken Itämeriprojektin johtaja.

Iso osa Itämeren suojelua kaipaavasta vedenalaisesta lajikirjosta sijaitsee yksityisesti omistetuilla merialueilla. Suomi on sitoutunut EU:n ja YK:n tavoitteeseen suojella 30 prosenttia merialueista vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös yksityisiä merensuojelualueita.

”Voisi toki ajatella, että Jurmon osakaskunnan ja BSAG:n muotoilema rauhoitussopimus on vain pisara meressä. Mutta kuten eräs osakas vuosikokouksessa sanoi: kaikkien on kannettava kortensa kekoon Saaristomeren suojelemiseksi. On ajateltava globaalisti ja toimittava paikallisesti”, sanoo Patrik Bengtfolks.