Gullkronan merensuojelualue perustettiin vuonna 2022 Baltic Sea Action Groupin, alueen omistajien sekä ympäristöhallinnon yhteistyönä. Tänä keväänä tämä Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue täytti neljä vuotta.
C: Jaakko Ruola
Gullkronan merialue suojeltiin, sillä sen vedenalainen luonto on verraten hyvinvoiva ja monipuolinen. Vielä on kuitenkin liian aikaista sanoa, millä tavalla suojelualue on vaikuttanut meriluonnon tilaan. Meriekosysteemin näkökulmasta neljä vuotta on lyhyt aika.
Merensuojelun vaikuttavuuden arviointia hankaloittaa myös se, että esimerkiksi mereen päätynyt rehevöittävä ravinnekuormitus liikkuu virtausten mukana suojelualueen rajoista piittaamatta. Lisäksi ilmastonmuutoksen vuoksi kohonneet lämpötilat lämmittävät suojeltuakin merialuetta. Esimerkiksi tyyninä ja kuumina kesäpäivinä sinilevälautta voi vallata myös suojellun merialueen.
Merensuojelu ei niinkään perustu siihen, mitä suojelualueella tehdään, vaan siihen, mitä siellä suojelun myötä jätetään tekemättä. Suojelua on luonnehdittu myös eräänlaiseksi passiiviseksi ennallistamiseksi, sillä se antaa meren lajistolle rauhan kasvaa ja levittäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ilman ihmisen aiheuttamia suoria häiriöitä.
Gullkronan merensuojelualueella on kielletty laajat ruoppaukset ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen ja kaivaminen, ankkuroituminen meriajokasniityn kohdalle, vesiviljely, sekä pesimäaikainen liikkuminen lintuluotojen ympärillä. Kalastusta ja metsästystä ei ole rajoitettu.
Gullkronan suojelualue on Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue
Sijainti: Saaristomerellä Nauvon eteläpuolella
Perustettu vuonna 2022
Laajuus: 4800 hehtaaria
Lajikirjossa muun muassa rakkohauruja, sinisimpukkayhteisöjä ja meriajokkaita. Luodoilla pesivät monet lintulajit.
Suojelualueella on kielletty laajat ruoppaukset ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen ja kaivaminen, ankkuroituminen meriajokasniityn kohdalle, vesiviljely ja pesimäaikainen liikkuminen lintuluotojen ympärillä.
Suojelualueella ei ole rajoitettu kalastusta ja metsästystä.
Esimerkiksi arvokkaat meriajokasniityt säilyvät, kun niitä ei epähuomiossa ankkuroida irti pohjasta, eikä niiden kasvulle oleellisen tärkeää vedenalaista hiekkasärkkää kaiveta ylös. Rakkohaurut ja sinisimpukat saavat muodostaa yhteisönsä rauhassa laajojen ruoppausten uhkaamatta. Edellä mainitut kuuluvat Itämeren avainlajeihin, jotka tarjoavat suojapaikkoja ja ravintoa esimerkiksi kaloille ja lukuisille selkärangattomille.
Vesiviljelykielto tarkoittaa, ettei suojelualueelle saa rakentaa esimerkiksi lähiympäristöään kuormittavaa kalankasvattamoa. Merilinnut saavat pesiä rauhassa, ja suojelu turvaa myös niiden ravinnonlähteiden, kuten simpukoiden saatavuutta.
Myös ihmisasutus kuuluu saaristoon
Yksityisesti omistetulla merialueella on yleensä jonkinlaista asutusta ja ihmistoimintaa, mahdollisesti jopa ympäri vuoden. Saaristoelämän ja -kulttuurin säilyttäminen on sisäänrakennettu yksityisen merensuojelun prosessiin BSAG:lla.
Omistajat otetaan mukaan suojelun suunnitteluun heti alusta saakka. Mikäli suojeluun liittyvistä rajoituksista ei päästä yhteisymmärrykseen, tai omistajat eivät muuten ole suojelusta kiinnostuneita, ei suojelua voi toteuttaa.
Saaristossa elämiseen liittyy asioita, joita mantereelta käsin ei välttämättä tule ajatelleeksi. Saaristoelämä vaatii infrastruktuuria, jonka rakentamisen ja ylläpitämisen tulee olla mahdollista suojelusta huolimatta. Gullkronan tapauksessa omistajat esimerkiksi huomauttivat alueella olevista aallonmurtajista, ja tarpeesta kunnostaa ja mahdollisesti myös laajentaa niitä jatkossakin.
Kun omistajien tarpeet ovat tiedossa, ne otetaan rajoitusten suunnittelussa huomioon. Näin vältytään vahingossa rajoittamasta asioita, jotka ovat saaristossa elämisen kannalta oleellisia. Rajoituksiin voidaan myös sisällyttää poikkeuksia, jotka mahdollistavat esimerkiksi ylläpitoruoppaukset sekä laitureiden ja muiden rantarakenteiden kunnostustyöt.
”
Luonnonsuojelualueen perustaminen Gullkronassa ei ole riistänyt osakkailta yhtään mitään, päinvastoin on se ennestään rikastuttanut rakasta saaristoamme.
Sten Öhman, Gullkronan osakaskunnan jäsen
BSAG tekee merensuojelusta helpompaa
Tällä hetkellä yksityisen merensuojelun prosessi on omistajan näkökulmasta vaikeaselkoinen ja byrokraattinen. Kehittämämme yksityisen merensuojelun malli tekee suojelualueen perustamisesta helpompaa sekä alueen omistajille, että suojelupäätöksistä vastaaville ympäristöhallinnon viranomaisille.
Toimimme tulkkina alueen omistajien sekä viranomaisten välillä, sillä ympäristöhallinnon kieli voi olla asiaan vihkiytymättömälle hankalaa ymmärtää. Alueen omistajille on annettava aikaa pohtia päätöstään, esittää kysymyksiä ja kommentoida ehdotettuja rajoituksia.
Suojelu ei ole epäluottamuslause paikallisia asukkaita kohtaan. Päin vastoin luontoarvoiltaan suojeluun sopiva alue kertoo usein siitä, että paikalliset osaavat toimia vastuullisesti ja luontoa kunnioittaen. Suojelun myötä varmistetaan, että myös alueen ulkopuoliset ihmiset toimivat oikein, että luontoarvot säilyvät esimerkiksi omistajavaihdoksista huolimatta, ja etteivät teollisuuden intressit pääse tulevaisuudessa uhkaamaan alueen meriluontoa.
Gullkronan merensuojelualue toimi pilottiprojektina BSAG:n Elävä Itämeri -hankkeessa, jota rahoittaa Ålandsbankenin Itämeriprojekti. Olemme sittemmin hyödyntäneet Gullkronan suojelusta saatuja oppeja Stora Fagerön suojelualueprojektissa Inkoon saaristossa, sekä parhaillaan työn alla olevilla uusilla yksityisillä merensuojelualueilla.
