Siirry pääsisältöön

Maa sai uusia puolustajia

Uutinen, Uudistava maatalous

Joukko päättäjiä sekä median ja yritysten edustajia tutustui maaperän merkitykseen ympäristöongelmien ratkaisuissa Qvidjan kokeilutilalla 24.8.2022. Viidettä kertaa järjestetyn Maan puolustuskurssin erityispainotuksena oli tänä vuonna huoltovarmuus.

Tietoa Itämeren, ilmastokriisin, luontokadon sekä maan kasvukunnon linkittymisestä

Kurssipäivä toi uusinta tutkimustietoa maaperän hiilivaraston kerryttämisestä ja sen mittaamisesta. Käytännössä uudistavaan viljelyyn tutustuttiin myös pellolla.

Qvidjan isäntä Ilkka Herlin johdatteli aluksi aiheeseen historian kautta. Hän kertoi maanviljelyksen ja väestönkasvun dialogista, samoin kuin typpilannoitteiden ja aseteollisuuden yhteisestä historiasta. Monelle uutta tietoa oli nobelisti A.I. Virtasen laajempi visio huoltovarmemmasta ruokajärjestelmästä.

Qvijan emäntä ja Carbon Action -ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta sekä Baltic Sea Action Group -säätiön toimitusjohtaja Laura Höijer kertoivat miten Itämeren tila, ilmastokriisi, luontokato sekä maan kasvukunto linkittyvät yhteen. Carbon Action -työssä kehitetään ja tutkitaan uudistavaa viljelyä, joka vaikuttaa näihin kaikkiin. Toimia tehdään sadalla pilottitilalla ja mukana on runsas pari kymmentä tutkimushanketta sekä edelläkävijäyrityksiä.

Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Jari Liski toi esiin peltomaiden hiilensidonnan potentiaalin ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Hiiltä on saatava ilmakehästä takaisin maaperään ja se on mahdollista ruoantuotannon ohella”, Liski kertoi. ”Neljän vuoden aikana hiiltä on sitoutunut Qvidjan nurmipellon maaperään noin neljä tonnia hehtaaria kohti. Se on suunnilleen yhtä paljon hiiltä kuin 20 kiintokuutiometrissä puuta.”

Liskin johdolla kehitetään maailman mittakaavassakin edistyksellisen peltomaan hiilivaraston mittausjärjestelmää stn MULTA-hankkeessa osana Carbon Action -työtä.

Kädet multaan

Mieleenpainuvimmat keskustelut käytiin Qvidjan koepellolla, missä uudistava viljelijä ja Carbon Action -kouluttaja Juuso Joona vei kurssilaiset lähemmäs viljelijän arkea. Maaperän mururakennetta arvioitiin kaikilla aisteilla. Maaperän kunnon vaikutus vesistöpäästöihin ja Itämereen aukeni viimeistään kun hyvä- ja huonokuntoista maata käsiteltiin vesipurkkitestissä. Hyväkuntoinen maaperä ei liettynyt siinä missä naapuripurkin vesi sameni silminnähden.

Ilmatieteen laitoksen mittauslaitteiston luona päästiin seuraamaan ajantasaista kasvihuonekaasujen vaihtoa maaperän ja ilman välillä, Jari Liskin ja tutkija Laura Heimschin johdolla.

Osallistujat pohtivat muun muassa millaisia satoja uudistavalla viljelyllä voidaan saavuttaa tai miten hiilen varastomuutoksen mittausta voitaisiin toteuttaa yrityksen hankintaketjussa. Jokaiseen kysymykseen ei vielä ole vastausta mutta tieto lisääntyy nopeaa tahtia ja tarpeekis tiedetään, jotta voidaan toimia. ”Teot tuovat toivoa”, summasi Kankaanrinta puheenvuorossaan.

”Katson peltoja, pientareita ja omaa pihaakin jo uusin silmin”, totesi eräs osallistujista ja useampi totesi vievänsä uuden ymmärryksen maaperän merkityksestä mukanaan omiin töihinsä.

Baltic Sea Action Group järjesti Maan puolustuskurssin osana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa MULTA -hanketta ja EU-rahoitteista LIFE CarbonFarmingScheme -projektia. Tapahtuman rahoitusta saatiin myös Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä.

Lue myös

image/svg+xml