Miksi ruokajärjestelmämme ei muutu nopeammin?
Ruokajärjestelmämme tuottaa arviolta kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Yritysten osuus kestävyyssiirtymän hitaudessa on näkyvä, mutta useat syyt siihen löytyvät pintaa syvemmältä. Suomalaisen ruokajärjestelmän taustalla vaikuttavat monimutkaiset rakenteet, ristiriitaiset odotukset ja kulttuuriset normit, jotka määrittävät, mitä muutoksia yritykset voivat ylipäätään tehdä.
Ruokajärjestelmä on merkittävä ympäristökuormittaja, mutta samalla välttämätön yhteiskunnan toiminnalle. Ilmastonmuutos lisää ruuantuotannon epävarmuutta, samalla kun tuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kolmasosa ihmiskunnan päästöistä liittyy ruokaan, ja kuormitus kasvaa väestönkasvun ja vaurastumisen myötä. Monet elintarvikealan yritykset ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita, mutta käytännön vaikutukset jäävät usein niistä jälkeen. Miksi?
BSAG:n kanssa yhteistyössä toteuttamassani kauppatieteiden pro gradu -tutkimuksessa tarkastelin sitä, miten nykyinen järjestelmä vaikuttaa elintarvikealan yritysten mahdollisuuksiin edistää kestävyyssiirtymäänsä. Haastattelemalla suomalaisia alan toimijoita pyrin selvittämään, millaiset rakenteet ja toimijat tukevat tai hidastavat yritysten siirtymää kohti kestävämpää ruokajärjestelmää.
Yritykset kamppailevat muutosten ja vaatimusten ristitulessa
Muutoksen hitaus ei aina johdu yritysten välinpitämättömyydestä, vaan myös siitä, että järjestelmä ympärillä jarruttaa muutosta. Ulospäin muutosvastarintana näyttäytyvä ilmiö voi kätkeä taakseen monia haasteita, kuten pakon tavoitella voittoa, ristiriitaisia kuluttajavaatimuksia tai lainsäädännön rajoitteita.
Yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan ovat osa yhteiskunnan koneistoa. Kuten yksittäisen ihmisen voi olla vaikea elää arvojensa mukaisesti taloudellisten ja rakenteellisten esteiden keskellä, myös yritysten valintoihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Yritysten ääneen lausuttujen arvojen ja arjen realiteettien väliin syntyy usein ristiriitoja. Tutkimuksessani nousi esiin yhdeksän keskeistä ristiriitaa, jotka valottavat muutoksen haasteita.
Ristiriidat voivat näyttäytyä yrityksen arjessa esimerkiksi seuraavanlaisten kysymysten muodossa:
- Miten vakuuttaa osakkeenomistajat vastuullisuutta edistävistä, mutta lyhyellä aikavälillä kalliista investoinneista?
- Miten vastuullisuuspäällikkö voi edistää muutosta, jos johto painottaa lyhyen aikavälin taloudellisia tavoitteita?
- Miten rakentaa yhteistyötä alalla, jossa toimintamallit eivät tue sitä?
- Miten yhdistää tuotannon tehokkuus ja vastuullisuuden edistäminen?
- Mitä tehdä, kun kuluttajat valitsevat halvemman tuotteen vastuullisen sijaan?
- Miten vastata kiristyvään sääntelyyn, jos osakkeenomistajat ja kuluttajat vaativat toista suuntaa?
- Miten edistää ympäristötoimia, jos se uhkaa alkutuottajan toimeentuloa tai jaksamista?
- Miten toimia, kun sääntely on epäselvää ja muuttuu jatkuvasti?
- Miten lisätä vastuullisten raaka-aineiden käyttöä, jos niitä ei ole saatavilla?
Kaikki nämä kysymykset osoittavat, että yritysten vastuullisuustyö on usein jatkuvaa tasapainottelua.
Kestävä muutos ei ole yksilösuoritus, vaan vaatii yhteispeliä
Yrityksiin vaikuttavat arvot ja kulttuuri, sillä päätöksiä tekevät ihmiset, jotka elävät osana yhteiskuntaa, normien ja odotusten keskellä. Yritykset ovat myös kytköksissä moniin ulkopuolisiin toimijoihin, kuten kuluttajiin, päättäjiin, kilpailijoihin, yhteistyökumppaneihin ja tuottajiin. Jokaisella on vaikutusvaltaa järjestelmän toimintaan, mutta kaikkien toimintaa muovaavat myös yhteiskunnan olemassa olevat rakenteet.
Kuvio ei ole mustavalkoinen. Samat toimijat tai rakenteet voivat yhtä aikaa sekä tukea, että jarruttaa muutosta. Siksi aidosti kestävä ruokajärjestelmä vaatii todellista systeemistä ajattelua. Katse tulisi suunnata muutoshalukkuuden ohella myös rakenteisiin, jotka mahdollistavat tai estävät muutoksen. Teknologia, innovaatiot, sääntely ja julkisen sektorin ohjaus ovat tarpeellisia, mutta eivät yksinään riitä. Vähintään yhtä ratkaisevaa on kulttuurin ja toimintatapojen muutos kaikilla tasoilla.
Ajatellaan nyt vaikka maanviljelyä tai alkutuotantoa, niin kyllä siellä on toimintatavoilla myös iso merkitys. Niitä ei pelkästään teknologisilla ratkaisuilla tehdä.
Tutkimuksen haastateltava, elintarvikealan edustaja
Tule mukaan vauhdittamaan ruokajärjestelmän muutosta
Me BSAG:lla edistämme systeemistä muutosta ruokajärjestelmässä. Kehitämme ratkaisuja, jotka vahvistavat yhteistyötä yritysten, viljelijöiden ja tutkijoiden välillä. Itämeren pelastaminen vaatii joukkovoimaa. Liity mukaan jo tänään!
OTA YHTEYTTÄ
