Vierasblogi: Toimintaa ja yhteisöllisyyttä Tulevaisuusleirillä
BSAG:n Tulevaisuusleiri toi yhteen joukon eri alojen nuoria pohtimaan, miten ruokaa voidaan tuottaa kestävästi ja Itämerta vaalien. Leirillä opimme toisiltamme, loimme ensiaskelia toimintaan ja rakensimme uutta yhteistä ymmärrystä. Syntyi jotakin paljon suurempaa kuin yksittäisiä ideoita – syntyi yhteisö.

BSAG:n Tulevaisuusleirille sai loppuvuodesta hakea kuka tahansa maataloudesta kiinnostunut nuori, taustasta riippumatta. Leiri järjestettiin alkuvuodesta kauniina pakkasviikonloppuna idyllisessä Hauhon Ilorannassa. Olimme toisillemme entuudestaan tuntematon porukka eri taustoista suurten kysymysten äärellä: miten voimme mahdollisimman pian tuottaa ruokaa kestävästi, Itämeren hyvinvointia edistäen niin, että myös viljelijöillä riittää siihen voimavaroja?
Ruokajärjestelmä on murroskohdassa
Viikonlopun avasi Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Irene Kuhmonen esitelmällään ruokajärjestelmistä. Kuhmosen oppiaineen, ympäristöjohtamisen, tutkimusaiheita ovat lisäksi luonnonvarojen kestävä käyttö, alkutuotanto ja maaseudun rooli kestävyysmurroksessa. Hän käsitteli puheessaan erityisesti ruokajärjestelmän historiallisia kehityskulkuja ja tulevaisuusajattelun merkitystä. Hän nosti esiin, kuinka suomalainen ruokajärjestelmä on nykyisin vahvasti keskittynyt – niin alkutuotannon kuin kaupan osalta – ja yhä pitkälti riippuvainen ulkoisista tuotantopanoksista. Tilakoot kasvavat, mutta tilojen määrä vähenee. Kasvinviljely on usein sivutoimista, ja erityisesti eläintuotanto keskittyy yhä harvemmille tiloille.
Kuhmonen esitteli myös, kuinka ruokajärjestelmien uusiutuminen on historiallisesti vaatinut jonkin kriisin, tai “särön” järjestelmässä. Kuhmonen muistutti, että kun särö ilmaantuu, täytyy oikeanlaisen muutoksen olla valmiina ottamaan paikkansa. Kuin tehtävänantona viikonlopulle hän ilmaisi: “millaisia toisin toimimisen taimia meidän kannattaa pyrkiä tässä ajassa vaalimaan, jotta ne saisivat myrskyn kaadettua suuret puut mahdollisuuden kasvaa?”
Leirillä vallitsi yhteisöllisyyden tunne
Kun tapahtuma avataan tulevaisuudentutkijan puheenvuorolla, jonka ydinsanoma on se, että “tulevaisuus syntyy ihmisten välisissä suhteissa”, on helppoa puhaltaa yhteen hiileen muiden osallistujien kanssa. Jo ensimmäisten hetkien aikana huoneessa hersyi nauru, ilmassa vavahteli uudet yhteydet, ihmisten väliset kohtaamiset, toistemme eroavaisuuksista oppiminen ja lämpimät hymyt.
Viikonloppuun osallistui ihmisiä lukuisista eri taustoista: viljelijöiden lisäksi oli sosionomi, hortonomi, energiatekniikan opiskelija, taiteilija, ekologi ja suunnittelija. Ilorannan savusauna ja illallinen tarjosivat lämpimät puitteet jatkaa keskustelua niin jaksamisesta kuin maatalousaiheisten vlogien huumorista.

Onko tulevaisuuden taimia jo istutettu?
Aamulla saimme herätä innostavien esitelmien ääreltä: Aaro Laiho esitteli ruokaosuuskuntien mahdollisuuksia, Markus Suutari ja Topi Maanela kertoivat edellisen kasvukauden regeneratiivisen viljelyn kokeiluistaan. Lisäksi luovan suunnittelun maisteriopiskelija Miina Heikkinen esitteli maatalousyrittäjien kanssa yhteistyönä tehtyä valkokuvatutkimusprojektiaan, Aleksis Kyrö keskusteli kanssamme maatalouden parissa tekemästä vaikuttamistyöstään ja Maria Oesch innovatiivista regeneratiivista viljelyä tekevän ja BSAG:n Carbon Action -pioneerin, Pursilan tilan, toiminnasta.
Näiden inspiroivien esitelmien jälkeen työstimme vielä yhteisiä ajatuksia visiopajassa. Leirin päätteeksi pohdimme pienryhmissä ideaaleja otsikkoja vuoden 2050 “Tulevaisuuden Maaseudun Sanomille”. Millaisen suomalaisen ruokajärjestelmän tahdomme nähdä 25 vuoden kuluttua?

Kiitos BSAG ja Soidinsuon tila loistavasta leiristä – toimitte juuri oikein antamalla nykyajan ja tulevaisuuden viljelijöille sekä ruuantuotannon asiantuntijoille mahdollisuuden luoda, innovoida ja kohdata aidosti. Kiitos myös kaikille puhujille sekä kanssaleiriläisille, joilta sain oppia hyvin paljon.
Lukija, suosittelen lämpimästi lähtemään mukaan vastaaviin mahdollisuuksiin – osallistujana, puhujana tai yhteistyökumppanina. Haastaisin myös sinut reflektoimaan tutkijatohtori Kuhmosen kysymystä, joka ainakaan itselleni ei ollut helppo: millaisen tulevaisuuden taimia sinä kasvatat juuri nyt?

Aurora Ståhlberg
Kirjoittaja opiskelee kasvintuotantotieteitä, toimii järjestökentän aktiivina ja on Itämeren suuri fani. Hän on kiinnostunut ruokajärjestelmien kestävyyden kehittämisestä, viljelijöiden jaksamisesta sekä näkökulmien välisten siltojen rakentamisesta.
Maataloustieteiden opiskelija, Helsingin yliopisto
Uudistavan maatalouden uutiskirje
Liity tilaajaksi ja pysy kärryillä, miten uudistavan maatalouden valtavirtaistaminen etenee.