Siirry pääsisältöön

Uusia menetelmiä viljelyn kehittämiseen – nurmen kasvusta entistä tarkempaa tietoa

Uutinen Uudistava maatalous Carbon Action

Hyvin kasvavat nurmet parantavat maan kasvukuntoa, sitovat hiiltä ja tuottavat rehua kotieläimille. Nurmien kasvun seuraamiseen kehitetään nyt uusia digitaalisia ratkaisuja, jotka voivat auttaa viljelijöitä arvioimaan satoa ja kehittämään tilansa toimintaa. Yksi uusia menetelmiä testanneista viljelijöistä on Kaisu Tuiskunen, jonka kotitilalla nurmet ovat keskeisessä roolissa. 

Hyväkuntoisilla nurmilla on paljon annettavaa sekä viljelijälle että ympäristölle. Ne parantavat maan rakennetta, lisäävät kasvipeitteisyyttä ja tuottavat runsaasti hiilipitoista kasvimassaa maan pinnalle ja maaperään. Nurmien onnistunut viljely on tärkeää myös ilmastoystävällisemmän maidon- ja lihantuotannon kannalta. Ne voivat edistää hiilen sitoutumista maaperään ja pienentää tuotannon hiilijalanjälkeä. Siksi nurmien kasvun ja satomäärien arviointiin etsitään uusia, entistä tarkempia menetelmiä. 

Nurmen kasvua voidaan arvioida puhelimella otetuista kuvista 

Yksi kehitteillä olevista ratkaisuista on Soilio-sovellus, jonka avulla viljelijä voi seurata nurmibiomassan määrää ja kasvua. Sovelluksen toiminta perustuu viljelijän peltolohkoilta ottamiin valokuviin ja muuhun kerättävään tietoon. Tavoitteena on tuottaa viljelijälle tietoa nurmen kasvusta ja satomääristä sekä tukea viljelyn suunnittelua. Viljelijä tuntee peltonsa, mutta kaikkea kasvuston kehityksestä ei näe silmällä tai tuntumalla. Soilion avulla voi seurata miten nurmi kehittyy kasvukauden aikana ja verrata havaintoja aiempiin vuosiin. 

Sovellusta on kehitetty yhteistyössä tutkijoiden, teknologiayritysten ja viljelijöiden kanssa. Kesällä 2026 viljelijät testasivat sovellusta omilla pelloillaan. Testauksessa viljelijät ottivat nurmikasvustoista valokuvia, joiden perusteella sovellus tuotti arvioita biomassan määrästä. Sovelluksen näkymässä voidaan tarkastella myös esimerkiksi lämpösummaa, sademäärää ja suhteellista kosteutta. 

Käyttäjäkokemuksia on kerätty haastatteluilla ja kyselyillä, joiden avulla selvitetään sovelluksen käytettävyyttä ja sitä, millaista hyötyä se voisi tarjota viljelijöiden arkeen. Sovellus tulee olemaan maksutta viljelijöiden saatavilla vuoden 2027 alussa. 

– Uuden teknologian kehittämisessä ei riitä, että pystymme tuottamaan tarkempaa tietoa nurmen kasvusta. Yhtä tärkeää on ymmärtää, millaiset ratkaisut sopivat maatilojen arkeen, kertoo tutkimuspäällikkö ja PUNURMIO-hankkeen projektipäällikkö Joni Kukkamäki Hämeen ammattikorkeakoulusta. 

Monipuoliset nurmet ovat uudistavan viljelyn perusta 

Yksi Soilio-sovellusta testanneista viljelijöistä on Kaisu Tuiskunen, joka työskentelee ProAgrialla ja osallistuu perheensä tilan töihin. Orimattilassa sijaitseva Soidinsuon tila on yhden lypsyrobotin maitotila, joka tuottaa maitoa Valiolle. Tilan pellot ovat luomuviljelyssä, ja nurmialaa on noin 100–120 hehtaaria. Nurmien lisäksi tilalla viljellään luomukauraa ja -ruista. 

Soidinsuon tilalla on panostettu pitkäjänteisesti maan kasvukunnon parantamiseen ja uudistavaan viljelyyn. Keskeisessä roolissa ovat monipuoliset nurmet, joiden kasvilajivalikoimaa on vuosien varrella laajennettu esimerkiksi apiloilla, sinimailasella ja sikurilla. Samalla tilalla on minimoitu maan muokkausta ja pyritty pitämään pellot kasvipeitteisinä myös talvella. 

– Toimivat nurmet ovat perusta kaikelle, mitä maasta saadaan. Niiden juurilla ja biomassalla voidaan tehdä todella merkittäviä asioita maan kasvukunnon hyväksi, Tuiskunen kertoo. 

Muutokset ovat näkyneet tilalla konkreettisesti. Tuiskusen mukaan maan rakenne on parantunut, maa pidättää vettä paremmin ja viljelytyöt ovat helpottuneet. Myös nurmet ovat kasvaneet hyvin, ja ravinteiden käyttöä on voitu vähentää.

– Tänä vuonna nurmet kasvoivat todella hyvin, vaikka emme ehtineet edes levittää lietettä. On ollut hienoa huomata, miten paljon ravinteiden käytössä voidaan säästää, Tuiskunen kuvailee. 

Myös kaurasadot ovat parantuneet. Tuiskunen kertoo tilalla syntyneen positiivisen kierteen: monipuoliset nurmiseokset ja maan kasvukunnon parantaminen tukevat sadontuotantoa, ja samalla ravinteiden käyttöä on voitu vähentää. Maan kasvukunnon kehittäminen ja uusien viljelymenetelmien kokeileminen ovat tuoneet tilan kehittämiseen myös uutta intoa. 

”

Tässä on niin paljon mahdollisuuksia. On mielenkiintoista kokeilla uutta ja kehittää tilan toimintaa. Jos mitään ei saa koskaan muuttaa tai kokeilla, myös innostus helposti hiipuu.

Kaisu Tuiskunen, viljelijä ja asiantuntija, Soidinsuon tila

Dataan perustuva tieto täydentää viljelijän kokemusta 

Soilio-sovelluksen käyttöönotto oli Tuiskusen mielestä helppoa. Hän piti erityisesti karttanäkymästä, jossa tilan peltolohkot näkyvät selkeästi. Myös nurmikasvustojen kuvaaminen sujui vaivattomasti. Testauksen aikana Tuiskunen huomasi kuitenkin, että sovelluksesta saisi enemmän hyötyä, jos kuvaaminen olisi suunnitelmallisempaa. 

– Otin kuvia vähän sieltä täältä. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut hyvä valita muutama tietty lohko ja kuvata niitä säännöllisesti samoista kohdista. Silloin kasvun kehitystä voisi seurata paremmin, Tuiskunen kertoo. 

Säännöllisesti kerätty tieto voisi auttaa vertailemaan eri kasvukausia ja arvioimaan esimerkiksi viljelytoimenpiteiden vaikutuksia. Tuiskusen mukaan dataan perustuva tieto voi täydentää viljelijän omaa kokemusta, mutta ei korvaa pellolla tehtäviä havaintoja. 

Soidinsuon tilalla nurmien kasvua ja sadonkorjuun ajankohtaa arvioidaan edelleen pitkälti kokemuksen perusteella. Sadon laatua seurataan rehuanalyyseillä, ja maan kasvukuntoa tarkastellaan esimerkiksi kuoppatestien avulla. 

– Kyllä viljelijän pitää itsekin nähdä, milloin nurmi on hyvässä kasvussa ja milloin on oikea aika korjata sato. Sovellus voi tuoda siihen ympärille lisätietoa ja dataa, joita voi vertailla esimerkiksi edellisiin vuosiin, Tuiskunen sanoo. 

Uusien työkalujen on sovittava viljelijän arkeen 

Tuiskusen mielestä Soilion kaltaisissa ratkaisuissa on potentiaalia erityisesti viljelijöille, jotka haluavat seurata kasvustojen kehitystä tarkasti ja hyödyntää dataa päätöksenteossaan. Hän toivoo, että tulevaisuudessa uusia toimintoja voitaisiin yhdistää jo käytössä oleviin viljelysuunnittelu- ja lohkokirjanpitojärjestelmiin. 

Uusien digitaalisten menetelmien kehittämisessä olennaista onkin, että ne vastaavat viljelijöiden todellisiin tarpeisiin sekä helpottavat ja tuovat varmuutta arjen päätöksentekoon. Nurmien kasvun arviointi voi tulevaisuudessa tarjota entistä parempia mahdollisuuksia seurata viljelyn tuloksia ja kehittää samalla sekä tilan tuottavuutta että ympäristön kannalta kestäviä viljelykäytäntöjä. 

Soilio sovellusta on kehitetty vuosina 2024–2026 PUNURMIO – Automaattinen menetelmä nurmibiomassan määrän arviointiin, seurantaan ja ennustamiseen -hankkeessa. Hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Baltic Sea Action Group (BSAG), Ilmatieteen laitos ja Gofore. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden (EIP) kautta. 

HAMK logo

OTA YHTEYTTÄ

Siri Taalas

Projektipäällikkö, uudistava maatalous

+358 40 680 3517

siri.taalas@bsag.fi

Julia Kajas

Projektipäällikkö, uudistava maatalous

+358 40 092 6121

julia.kajas@bsag.fi

Uudistavan maatalouden uutiskirje

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.
Lue lisää
image/svg+xml