Ålandsbankenin Itämeriprojekti rahoittaa BSAG:n työtä meriluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi


Uutiset / 7.08.2019

TIEDOTE 7.8.2019

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja konkreettisia toimia lajikadon pysäyttämiseksi tarvitaan kiireesti. Monimuotoisuus on uhattuna myös Itämeren herkässä ja ainutlaatuisessa ekosysteemissä. Baltic Sea Action Group (BSAG) käynnistää yhteistyöhankkeen, joka käyttää jo olemassa olevaa, kattavaa VELMU-aineistoa vedenalaisen meriluonnon käytännön suojeluun. Pilottikohteena olevan Gullkronan saaren suojelusuunnitelmaa rakennetaan sukelluksin tänä syksynä.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) ja Ahvenanmaan vedenalaisympäristöjen inventointihankkeen kanssa. BSAG:n lisäksi hankkeessa ovat keskeisesti mukana Itämeritutkijat professori Alf Norkko (Helsingin yliopisto, Tvärminnen eläintieteellinen asema), tutkimusprofessori ja VELMU-ohjelman koordinaattori Markku Viitasalo (Suomen ympäristökeskus SYKE) sekä erikoistutkija Sonja Salovius-Laurén, projektitutkija Henna Rinne ja apulaisprofessori Christoffer Boström (Åbo Akademi).

Hankkeen rahoittajana ja strategisena kumppanina toimii Ålandsbankenin Itämeriprojekti. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö. Ålandsbanken on myöntänyt hankkeen ensimmäiselle vuodelle 80 000 EUR rahoituksen.

”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudelle ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva uhka. Nämä ongelmat linkittyvät myös Itämereen. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on pitkään tukenut Itämerien tilaa edistäviä hankkeita ja näemme tämän yhteistyön BSAG:n kanssa ainutlaatuisena mahdollisuutena vaikuttaa meriluonnon tilaan ja edistää Itämeren hyvinvointia”, toteaa Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja Anne-Maria Salonius.

”Haluamme edistää ekologisesti tärkeiden lajien ja elinympäristöjen suojelua”, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer kertoo. ”Tavoitteena on lisätä tietoisuutta meriluonnon monimuotoisuuden merkityksestä, sekä näyttää miten yksityisetkin tahot voivat osallistua meriluonnon suojeluun.”

Meriluonnon suojelun kohdentaminen vaatii tietoa siitä, missä meriluonnon arvoalueet sijaitsevat. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska VELMU-ohjelmassa on jo 15 vuoden ajan kerätty tietoa, jonka perusteella vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden huippualueet on koottu kartalle.

”Noin kymmenesosa Suomen meripinta-alasta on suojeltu, mutta VELMU-aineistoihin perustuvien tutkimusten mukaan melkein kolme neljäsosaa merkittävistä vedenalaisista luontoarvoista jää nykyisten suojelualueiden ulkopuolelle. Vain yhden prosentin tarkasti kohdennettu lisäys suojeltuun meripinta-alaan voisi kuitenkin tuplata suojelutehon, ja tuoda paljon ekologisesti tärkeitä lajeja ja elinympäristöjä suojelun piiriin”, tutkimusprofessori Markku Viitasalo sanoo.

Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät avainlajit, kuten rakkohauru, sinisimpukka ja meriajokas, ylläpitävät meren ekosysteemin toimintaa tarjoamalla, elinympäristön, ravintoa ja suojapaikkoja lukuisille muille eliöille. Rehevöityminen on heikentänyt näiden lajien menestystä, ja ilmastonmuutos ajaa niitä yhä ahtaammalle muuttamalla meren olosuhteita avainlajeille epäedullisiksi.

Monimuotoisuuden suojelemisen kannalta sekä rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä, mutta lisäksi on suojeltava avainlajien elinympäristöt muilta niihin kohdistuvilta ihmispaineilta.

”Valtaosa arvokkaimmista alueista sijaitsee matalissa vesissä, saarten rantojen läheisyydessä. Nämä ovat usein yksityisessä omistuksessa olevia alueita. Haasteenamme onkin ratkaista, kuinka vesialueiden omistajat – yksityiset tahot, kunnat ja yritykset – saadaan innostumaan vesialueiden suojelusta. Hankkeen tarkoituksena onkin havainnollistaa, kuinka suojelun käytännössä voi toteuttaa, ja mitä siitä seuraa”, Laura Höijer BSAG:sta toteaa. ”Hyödyt luonnolle ovat ilmeiset, mutta yksityisten maanomistajien kannalta on tärkeää myös tietää, mitä rajoitteita suojelu mahdollisesti tuo vesialueen käyttöön.”

Vasta avattu ja veneilijöiden keskuudessa suosittu Gullkronan saari toimii hankkeen ensimmäisenä pilottikohteena. Saaren ympärillä on VELMUn tähänastisten kartoitusten mukaan arvokasta elinympäristöä. Lajisto selvitetään tarkemmilla tutkimuksilla alkusyksystä 2019. Tämän jälkeen yhteistyössä määritellään suojelutoimenpiteet, ja kalastuskunta päättää niiden toteuttamisesta. Suojeltujen alueiden tilaa on tarkoitus seurata jatkossakin. Kartoitukset suunnitellaan yhteistyössä VELMUn kanssa ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut.

Yksityisen suojelun mahdollisuuksia havainnollistetaan paitsi Gullkronan saaren kautta, myös Saaristokeskus Korpoströmin tutkimus- ja taidetoimintaa hyödyntäen ja BSAG:n muulla viestinnällä.

”Laaja-alainen yhteistyö projektissa mahdollistaa pitkäjänteisiä ja Itämeren tilaan monin tavoin vaikuttavia suojeluponnistuksia pitkälle tulevaisuuteen”, Höijer summaa.

 

Lisätietoja

BSAG:

Laura Höijer, sisältöjohtaja, +358 50 5862680

 

Ålandsbanken:

Anne-Maria Salonius, Suomen liiketoiminta-alueen johtaja, +358 40 733 1106

Crista Tammela, viestintä- ja markkinointijohtaja, +358 40 646 3501

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA