BSAG tarttuu meriliikenteen päästöihin


Uutiset / 21.01.2020

Itämerellä liikennöi päivittäin noin 2000 laivaa, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Näillä aluksilla seilaa arviolta 25000 miehistön jäsentä, joiden tuottama harmaa vesi ja ruokajäte voidaan laillisesti purkaa Itämereen. Vastuulliset toimijat, mm Suomen, Ruotsin ja Viron välillä liikennöivät autolautat sekä reittiliikenteessä toimivat rahtialukset, jättävät jo nyt kaiken jätteen maihin. Tästä huolimatta meriliikenteestä päätyy Itämereen merkittävä määriä ruokajätettä ja harmaata vettä niin risteilyaluksista kuin rahtilaivoistakin. BSAG on nostanut meriliikenteen päästöt toimintasuunnitelmaansa, ja pitkän uran meriliikenteen parissa tehnyt Elisa Mikkolainen on aloittanut tammikuussa 2020 BSAG:ssa projektijohtajana aiheen parissa. Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuulliseen käsittelyyn tähtäävälle hankkeelle haetaan EU-rahoitusta  Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.

”Harmaat vedet sisältävät fosforia ja typpeä, ja mukana on myös mikromuoveja ja haitallisia bakteereja. Hienonnettu ruokajäte on sellaisenaan kasvualusta mikrobeille ja bakteereille, mikä lisää biologista hapenkulutusta ja rehevöitymistä”, toteaa BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer.

Matkustaja-alusten osalta määräykset ovat tiukentumassa Itämerellä 2021-2023. Sen sijaan rahtialuksille ei ole näköpiirissä uusia määräyksiä ainakaan lähivuosina. Asiaa on käsitelty sekä IMO:ssa että Helcomissa, mutta nopea eteneminen on epätodennäköistä.

”Koen vahvasti, että BSAG:n kaltainen toimija voi merkittävästi nopeuttaa etenkin vapaaehtoisia toimia, joilla päästöjä saadaan vähennettyä”, Laura Höijer sanoo.

”Lisääntyvä laivaliikenne on välttämätöntä, mutta se rasittaa Itämerta monin tavoin: kuormitusta syntyy päästöistä ilmaan ja veteen. Laivat aiheuttavat vedenalaista melua ja niiden mukana kulkeutuu vieraslajeja Itämereen.  Vaikka kansainväliset ja kansalliset säädökset ovat tiukentuneet ja vaikka merenkulun vastuullisuus on voimistunut, tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistyötä, jotta Itämeren tila paranisi”, Elisa Mikkolainen toteaa.  ”Tehokkain tapa tarttua esimerkiksi Itämereen päätyvien harmaiden vesien ja ruokajätteen ravinnekuormaan on alan yritysten, viranomaisten ja tutkijoiden yhteistyö.”

Elisalla on takanaan pitkä työura kaupallisen merenkulun parissa, niin kemikaalitankki- kuin kuivarahtikuljetuksissa. Tänä aikana hän on nähnyt, miten merenkulku on muuttunut, ympäristösäännökset tiukentuneet ja myös alan oma vastuullisuus lisääntynyt. Silti paljon riittää tehtävää varsinkin Itämerellä, joka on maailman liikennöidyimpiä merialueita ja samalla äärimmäisen herkkä meriympäristö.

”Olen hyvin innoissani uudesta tehtävästä, jossa voin käyttää pitkän urani aikana karttunutta osaamista ja alan verkostoja hyödyksi hyvän asian puolesta. Koen työn Itämeren tilan parantamiseksi todella merkityksellisenä kaupallisen merenkulun parissa viettämieni vuosien jälkeen”, aiemmin BSAG:n vapaaehtoisena neuvonantaja toiminut Elisa Mikkolainen kertoo.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA