Carbon Action -alustan yritysryhmässä mietittiin yritysten roolia Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Carbon Action -alustan yritysryhmä kokoontui 19.11 Valion tiloissa Pitäjänmäellä. Alustaan kuuluvat Altia, Apetit, Fazer, SOK sekä Valio. Puhujina tilaisuudessa olivat Valion Hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen, Keskustan ministeriryhmän valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski, BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer sekä toimitusjohtaja Michaela Ramm-Schmidt.
Valion puheenvuorossa keskityttiin toimiin, joilla hiilineutraali maitoketju voitaisiin saavuttaa. Kokonaisuus rakentuu vähentämällä päästöjä, poistamalla päästöjä ilmakehästä, sekä siirtymällä fossiilitaloudesta kiertotalouteen. Yhteistyö on oleellisessa osassa Valion tavoitetta ja sen saavuttamiseen tarvitaan lukuisten kumppanien apua.
Nurmeen pohjautuva maidontuotanto nähdään osana maatalouden ilmastoratkaisua ja sillä on myös Carbon Action -hankkeen tutkimusten perusteella oikein tehtynä mahdollisuus lisätä pellon hiilivarastoa. Muut tavoitteen kannalta merkittävät tiloihin liittyvät asiat ovat orgaanisten maiden hiilipäästöt, lannan hyötykäytön parantaminen, eläinten tuottaman metaanin vähentäminen, maankäytön tehostaminen, uusiutuvan energian käyttö sekä navettateknologioihin panostaminen. Vaikka hiilineutraaliuuteen tähtäävät toimenpiteet ovat hyvin tiedossa, on tarkka mittaaminen hankalaa ja esimerkiksi saman tilan maidosta voidaan erilaisia mittausmalleja käyttäen saada kymmeniä eri lukuja.
Kimmo Tiilikainen kertoi puheenvuorossaan hallituksen ilmastotavoitteista ja keinoista saavuttaa niitä. Tiilikainen painotti pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen työn tärkeyttä päästöjen vähentämisessä. Pikavoittoja ei hänen mukaansa ole tiedossa. Energian käytön kannalta raskas teollisuus on merkittävässä roolissa. Toinen päästövähennysten kannalta oleellisesti parannettava toimiala on liikenne ja esimerkiksi biokaasu voi toimia hyvänä vaihtoehtona myös raskaalle liikenteelle. Jokaisen toimialan täytyy miettiä omia ilmastoratkaisuja, Valion Juha Nousiainen muistutti.
Hiilen sidonnasta puhuttaessa keskustelu siirtyy usein maankäyttösektoriin ja sen ilmastotoimien kolmeen peruspilariin: maatalousmaan kunnosta huolehtimiseen, kestävään metsätuotantoon sekä maankäyttöön ja suoalueisiin liittyviin aktiviteetteihin. Nämä kaikki ovat Suomen tavoitteiden kannalta relevantteja. Metsäkato on Suomessa ongelma. Maataloudessa siihen täytyy etsiä ratkaisuja tilusjärjestelyistä tai raivauspainetta vähentävällä lannan prosessoinnin tehostamisella. Kokonaisuuden kannalta oleellista on päästöjen tasapainottaminen suhteessa nieluihin. Nielujen kehityksen liittyy epävarmuutta mikä vaikeuttaa toimien vaikutusten ennakointia.
Carbon Action -alustan tutkimuksesta vastaava Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski kertoi hiilensidonnan todentamisjärjestelmän olevan jo pitkällä. Ensimmäistä versiota voidaan odottaa vuoden 2020 loppupuoliskolla. Liski painottaa, että laskentamallien kehitys täytyy olla jatkuvaa tutkimustiedon päivittyessä. Malliteoreettisella tasolla Carbon Actionin yhteydessä rakennettu laskentamalli on globaalisti skaalattavissa ja linjassa kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ohjeiden kanssa.
Vaikka uudelle ja varmentavalle tutkimukselle on suuri tarve, viime vuosien tutkimusten tulosten perusteella toimenpiteitä jo voitu kehittää. Näitä toimenpiteitä testataan esimerkiksi Carbon Action -viljelijöiden toimesta.
BSAG:n puheenvuoroissa keskityttiin Carbon Action -alustan kehitykseen ja yritysryhmän toimintaan. Alusta on laajennut merkittävillä hankkeilla kuten strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamalla STN MULTA -hankkeella sekä Maa- ja vesitekniikan tuen rahoittamalla MAANEUVO -hankkeella. Kiinnostus Carbon Action -alustaa kohtaan on ollut kasvavaa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Ajankohtaisena esimerkkinä Carbon Actionia esitellään joulukuussa Euroopan parlamentin maatalousvaliokunnan avoimessa kuulemisessa sekä Madridin ilmastokokouksessa. Yritysryhmän toiminta on kerännyt kiitosta osallistujien keskuudessa. Tulevaisuudessa yritysryhmältä on toivottu erityisesti yritysten roolien kirkastamista, CSR-työn tukemista ja tutkimustiedon kansantajuistamista, joihin kaikkiin tullaan paneutumaan.
