Carbon Action -hiilipilotin tutkimus laajenee yhteistyön voimalla


Uutiset / 15.02.2019

Nesslingin säätiö rahoittaa Carbon Action -hankealustan keskeistä osuutta luonnon monimuotoisuuden vaikutuksesta peltojen kykyyn varastoida hiiltä. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi panostetaan vaikuttamistyöhön.

Maj ja Tor Nesslingin säätiö osallistuu Carbon Action -hankealustalle ja aloittaa yhteistyön Baltic Sea Action Groupin sekä tutkijaryhmän kanssa. Carbon Action -tutkimustyön tavoitteena on selvittää, miten maaperä voi sitoa hiiltä ilmakehästä ja kuinka varastoitumista voidaan nopeuttaa. Tietoa hiilen varastoitumisesta tarvitaan, sillä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ei riitä pelkkä päästöjen vähentäminen. Ilmatieteen laitos koordinoi Carbon Action -tutkimusta.

”Carbon Action -alusta on hieno mahdollisuus erilaisille toimijoille tehdä yhteistyötä ympäristöhaasteiden selättämiseksi ja nostaa Suomea hiiliviljelyn esimerkkimaaksi niin tieteellisen kuin käytännön osaamisenkin saralla. Carbon Action -alustalla konkretisoituu lisäksi erinomaisesti Nesslingin säätiön motto Pro Aere Aqua Terra, ilman, veden ja maan puolesta”, kertoo Nesslingin säätiön tutkimusjohtaja Minttu Jaakkola. Nesslingin säätiö tukee ympäristönsuojelua edistävää tutkimusta ja tutkimustiedon jalkautumista yhteiskuntaan.

”Hyvin toimiva maaperä on ratkaisu Itämeren päästöihin, ilmastonmuutoksen torjuntaan, monimuotoisuuden vaalimiseen ja kannattavuuteen. Strateginen aloitteemme on valtavan kunnianhimoinen ja käynnistetty ratkaisu edellä. Nesslingin säätiön avulla pystymme etenemään hyvässä vauhdissa, ja jatkamme lisärahoituksen hakemista työn ollessa käynnissä”, sanoo Baltic Sea Action Groupin hallituksen sekä Carbon Action -hiilipilotin ohjausryhmän puheenjohtaja Saara Kankaanrinta.

Carbon Action -hiilipilotti alkoi vuonna 2017 Baltic Sea Action Groupin aloitteesta. BSAG koordinoi hanketta ja vastaa yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.

Luonnon monimuotoisuus ei ole vain tavoite vaan myös keino

Keväällä 2019 käynnistyvän hankkeen tavoitteena on selvittää, miten kasvillisuus ja maaperän eliöstön monimuotoisuus vaikuttavat pellon kykyyn sitoa hiiltä. Tutkijat aikovat keittää luonnon monimuotoisuuteen perustuvia hiilensidonnan keinoja ja tuottaa laskentamallin, joka ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuden vaikutuksen pellon hiilenkiertoon.

”Tutkimusryhmämme koostuu eri alojen tutkijoista, joilla on osaamista ekologiasta, ilmakehätutkimuksesta, maaperätieteestä ja matemaattisista ratkaisuista. Olen todella ylpeä porukasta, joka lähti tähän mukaan”, kertoo hanketta koordinoiva tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Hankkeen työpaketteja vetävät professori Anna-Liisa Laine (Helsingin yliopisto ja Zürichin yliopisto), dosentti Jussi Heinonsalo (Helsingin yliopisto), apulaisprofessori Annalea Lohila (Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto) ja professori Mikko Kaasalainen (Tampereen yliopisto).

Carbon Action -hiilipilotin tutkimushanke, Nesslingin säätiö ja Baltic Sea Action
Group sekä tutkimushankkeen työpakettien vetäjät kokoontuivat tällä viikolla Nesslingin säätiön tiloihin käynnistämään yhteistyönsä.

Vaikuttamistyö vie tiedon pellon hiilenkierrosta käytäntöön

”Me säätiöt tulemme tukemaan tutkimusryhmän vuorovaikutustyötä ja viestintää eri tavoin. Haluamme yhteistyöllä mahdollistaa sen, että nämä huippututkijat saavat keskittyä tutkimustyöhön”, sanoo Baltic Sea Action Groupin sisältöjohtaja Laura Höijer.

Carbon Actionissa tullaan tekemään päättäjäyhteistyötä kansallisella ja EU-tasolla. Tänä vuonna järjestetään jo tilaisuuksia ja hyödynnetään Suomen EU-puheenjohtajakautta. Ensi keväänä tutkijat tapaavat päättäjiä Brysselissä, ja syksyllä 2020 tutkimustyötä esitellään Nesslingin säätiön kansainvälisessä symposiumissa.

Carbon Actionissa tutkimusta tehdään yhteistyössä viljelijöiden kanssa, jotta ruohonjuuritason ymmärrys ja käytänteet voidaan huomioida jo tutkimusvaiheessa. Tavoitteena on kouluttaa tutkimukseen osallistuneita hiiliviljelijöitä, jotka pystyvät omalla työllään hillitsemään ilmastonmuutosta.

”Vaikuttavuus on sisäänrakennettuna säätiömme sääntöihin. Itseäni Carbon Action -alustassa viehättää juurikin viljelijöiden osallistaminen, jota kautta tutkimustieto kulkeutuu suoraan käytäntöön”, sanoo Minttu Jaakkola.

 

Lisätietoja:

Jari Liski, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos

jari.liski@fmi.fi

+358 40 748 5088

 

Laura Höijer, sisältöjohtaja

laura.hoijer@bsag.fi

+358 50 586 2680

 

Minttu Jaakkola, tutkimusjohtaja

minttu.jaakkola@nessling.fi

+358 40 1696325

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA