Esittelyssä Järki Pelto -hankkeen hankekoordinaattori Olli-Pekka Ruponen


Blogi / 4.06.2019

Kuvassa Olli-Pekka Ruponen tutkiskelemassa peltomaata. Kuva: Annaleena Ylhäinen

Järki Pelto -hankkeen hankekoordinaattorina toiminut Olli-Pekka Ruponen on maaseutuyrittäjä, viljelijä ja neuvoja Salon Halikosta. Hän toimii yrittäjänä yhdessä vaimonsa Hannelen kanssa. Perheeseen kuuluu myös kolme peruskouluikäistä lasta, kaksi poikaa ja tytär. Yritystoiminnassa Olli-Pekka ja Hannele toimivat yhdessä keskittyen kumpikin omiin osaamisaloihinsa. Olli-Pekka itse vastaa viljelypuolesta ja siihen liittyvästä neuvonnasta. Hannelen alaa puolestaan on monipuolinen käsityöalan yritystoiminta.

Ympäristöasiat ovat esillä niin Ruposen yksityistaloudessa kuin yritystoiminnassakin. Perheessä ajetaan biokaasuautolla, kierrätetään käytännössä kaikki mahdollinen ja samalla mietitään jatkuvasti mahdollisuuksia kehittää maatilan ympäristöystävällisyyttä.  Tilan kasvinviljelyssä mietitään jo tarkasti eri toimien vaikutusta ympäristöön ja tuotantoon, metsäpuolellakin osa metsästä on metsätalouden ympäristötukialueena.  Suunnitelmissa ja toiveissa on vielä muun muassa tuottaa sähköä aurinkopaneelien avulla sekä tulevaisuudessa käyttää viljelyssä helppokäyttöisiä kierrätyslannoitteita, Ruponen kertoo ajatuksistaan.

Ruponen tunnetaan myös tietynlaisena kasvinviljelyn edelläkävijänä ja hän kertookin olevansa tulevaisuuteen suuntautunut ja kiinnostunut kasvinviljelyalasta ja sen kehittymisestä Suomessa. Omalla tilallaan hän on rohkeasti kokeillut ja edistänyt esimerkiksi Suomessa ainakin toistaiseksi melko vähän viljeltyjen syysrapsin ja –ohran viljelyä. Uusien viljelykasvien myötä tilan viljelykiertokin on monipuolistunut, sen myötä myös maan kasvukunnon tärkeys ja sen parantaminen ovat nousseet yhä tärkeämmiksi asioiksi ja niistä oppii jatkuvasti lisää, kertoo Ruponen. Hän on kiinnostunut myös kokeilemaan ja käyttämään erilaisia maatalouden digipalveluita. Digipalveluilla saadaan esimerkiksi sellaista hyödyllistä tietoa, jota ei pelkin ihmisaistein voi havainnoida.  Omaa tilaansa kehittävä ja eteenpäin vievä Ruponen on lisäksi aktiivinen tiedonvälittäjä ja aidosti kiinnostunut neuvonnasta ja muista mahdollisuuksista jakaa tietoaan viljelijöiden keskuuteen.

Järki Pelto -hankkeen taustalla tuotannolle ja ympäristölle edullisiin viljelykäytäntöihin keskittynyt pienryhmä

Aktiivisena tiedonvälittäjänä, neuvojana ja verkostoitujana Ruposen päätyminen Järki Pelto -hankkeen koordinaattoriksi ei ollut sattumaa. Jo ennen Järki Pelto -hanketta Ruponen koordinoi vuonna 2014 perustetun alueellisen savimaan rakenteeseen keskittyneen SaMaRa-viljelijäpienryhmän toimintaa. Ryhmässä jaettiin tietoa ja kokemuksia ympäristön ja tuotannon kannalta edullisista viljelytoimista erityisesti savimailla. Järki Pelto -hanke oli jatkumoa SaMaRa-ryhmän toiminnalle. Tietoa maan kunnosta ja sen parantamisesta haluttiin jakaa laajemmalle viljelijäyhteisölle. Salon, Paimion ja Sauvon alueilla on paljon savipitoisia peltomaita ja monipuolista kasvinviljelyä. Järki Pelto -hankkeessa haluttiin innostaa ja herätellä kaikkia alueen viljelijöitä huolehtimaan omista maistaan ja ymmärtämään niiden rakennetta ja toimintaa, kertoo Ruponen hankkeen lähtökohdista ja tavoitteista.

Järki Pelto -tilaisuus pellolla. Kuvassa keskellä hankekoordinaattori Olli-Pekka Ruponen ja ympärillä tilaisuuden yleisöä kuuntelemassa Järki-asiaa. Kuva: Sanna Sörderlund / BSAG

Hankkeessa lähestyttiin maan kuntoa viljelylähtökohdista ja keskityttiin motivoimaan viljelijöitä hyväkuntoisen maan tuottavuuden kautta. Tavoitteena oli tietysti myös ympäristön tilan parantaminen. Hyväkuntoiset maat pidättävät esimerkiksi hyvin ravinteita ja vähentävät vesistökuormitusta.

Hankkeen tarkoituksena oli välittää tietoa ja saada viljelijät kiinnostumaan peltojensa kunnosta. Tässä tavoitteessa Ruponen uskoo hankkeen onnistuneen, sillä hankeen tilaisuuksissa ja Facebook-ryhmässä riitti kiinnostuneita viljelijöitä ja jälkeenpäinkin viljelijöiltä on tullut kysymyksiä tämän aiheen ympäriltä. On tietysti hankalaa arvioida, kuinka paljon tiloilla on ehditty viemään asioita käytäntöön lyhyen hankkeen aikana, jatkaa Ruponen. Todennäköisesti uutta intoa maan kunnon parantamiseen kuitenkin heräsi sen verran, että maan kuntoa edistäviä toimia kokeillaan ja hyväksi havaittuja käytäntöjä otetaan mukaan vähitellen monilla tiloilla. Yleisesti maan kunnon merkitys tuotannolle on noussut viime aikoina yhä enemmän viljelijöiden tietoisuuteen ja siihen halutaan panostaa.

Olli-Pekka Ruponen (oikealla) Järki Pelto -hankkeen tilaisuudessa kiinnostuneesti ja tarkkaavaisesti seuraavien viljelijöiden ympäröimänä. Kuva: Sanna Söderlund / BSAG

Kiinnostusta teemoihin riittää hankkeen jälkeenkin

Ruposen näkemyksen mukaan samankaltaiselle hankkeelle olisi tilausta koko ”viljasuomen” alueella eli puitaviin viljelykasveihin keskittyneellä viljelyalueella. Maan kunto on niin keskeinen osa kaikkea kasvinviljelyä, että tietoisuuden levittäminen ja kokemusten jakaminen olisi ehdottoman hyödyllistä. Nurmien viljelyalueella hanke ei kuitenkaan tällaisenaan olisi tarkoituksenmukainen, sillä fokus on ollut niin vahvasti muissa asioissa kuin nurmissa.  Myös ympäristön tilan edistämisen kannalta tällainen hanke on hyvä, kun viljelijöille painotetaan saavutettavaa tuotannollista hyötyä eikä vain pohdita mitä tehdään ympäristön hyväksi.

Järki Pelto -hankkeelle ei ainakaan toistaiseksi ole tiedossa virallista jatkohanketta. Ruposen mukaan hän saa kuitenkin neuvojana paljon yhteydenottoja hankkeessa käsiteltyihin teemoihin liittyen. Esimerkiksi pienryhmätoimintaa ja sen sellaista on toivottu, kertoo Ruponen saamistaan yhteydenotoista. Aikataulujen salliessa Ruponen olisi neuvojana kyllä valmis vetämään aiheen tiimoilta pienryhmätoimintaa kiinnostuneille viljelijöille ja hän kertoo sellaisen olleen vähän suunnitelmissakin.

Lopuksi Ruponen kertoo itselleen tärkeäksi muodostuneesta viljelijäverkostosta, joka pitää yhteyttä muun muassa Whatsapp-ryhmän kautta ja tapaa muutaman kerran vuodessa esimerkiksi erilaisten lyhyiden ammatillisten ulkomaanreissujen merkeissä. Verkosto on kuin ammatillinen kaveriporukka, jossa osaavat viljelijät jakavat tietoa ja sparraavat toisiaan vaivattomalla tavalla, kertoo Ruponen. Tällaiseen matalan kynnyksen ammatilliseen verkostoitumiseen Ruponen haluaisi kannustaa kaikkia viljelijöitä. Parhaimmillaan verkosto on enemmän kuin osiensa summa ja viljelyyn liittyvien tietojen ja kokemuksien jakamisesta on oikeasti hyötyä. Tällaisesta kevyemmästä toiminnasta voi olla yhtä lailla hyötyä kuin erilaisista virallisemmista hankkeista ja ryhmistäkin.

Järki Pelto -hankkeen tilaisuudet vetivät salit täyteen! Luentoillassa marraskuussa 2017 aiheena oli renkaiden vetokyky ja esiintyjänä ekspertti Tapio Riipinen. Kuva: Eija Hagelberg

Täältä löytyy luettavaksi Järki Pelto -hankkeen loppuraportti.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA