HELCOM päivitti Itämeren toimintaohjelman, tekoja tarvitaan kaikilta


Uutiset / 4.11.2021

Itämeren rantavaltiot ja EU päivittivät lokakuussa 2021 Itämeren toimintaohjelman, jonka tavoitteena on nyt muun muassa suojella 30 prosenttia Itämerestä vuoteen 2030 mennessä. Baltic Sea Action Plan -suojeluohjelmaa täydennettiin peräti 200 toimenpiteellä.  Mitä päivitys merkitsee käytännössä, ja miten BSAG:n työ tukee näitä tavoitteita?

”Baltic Sea Action Group on aikoinaan perustettu nopeuttamaan tekoja Itämeren suojelemiseksi, pohjautuen juuri HELCOMin toimintaohjelmaan. Itämeri-huippukokouksessa helmikuussa 2010 rantavaltiot tekivätkin nyt jo toteutuneet sitoumuksensa vastaperustetulle BSAG:lle” BSAG:n sisältöjohtaja Laura Höijer kertoo. ”HELCOMin toimintaohjelman päivitykset tuovat selkänojaa myös säätiön nykyiseen tekemiseen, jossa vedenalaisen suojelualueiden lisääminen, kestävän maatalouden edistäminen ja laivaperäisten jätteiden käsittely ovat keskiössä”, Höijer jatkaa.

HELCOMin saavutuksiin Itämeren merellisen ympäristön parantamisen kannalta luetaan etenkin tehostettu yhdyskuntien jätevesipuhdistus, jonka ansiosta fosfori- ja typpikuormitukset ovat viimeisen 20 vuoden aikana alentuneet huomattavasti.  Itämeren yksittäisten päästölähteiden syntilistalta “Helcomin HotSpot-listalta” onkin saatu poistettua merkittävästi kohteita. Itämeren rehevöitymistä ei ole kuitenkaan saatu vielä pysäytettyä ja meren tila on monelta kantilta tarkasteltuna edelleen heikko.

”Periaatteessa HELCOMissa sovitaan suuntaviivoista ja valtioilla on vastuu toteuttamisesta”, Höijer sanoo. ”Mielestämme ei voida ajatella, että HELCOMin pitäisi pelastaa Itämeri yksin. Me BSAG:ssa lähdemme siitä, että lisäksi tarvitaan toimia esimerkiksi yksityiseltä sektorilta ja kaikilta, joilla on tietoa, rahaa tai valtaa vaikuttaa.”

”Lisäksi toimia voidaan nopeuttaa ja vaikuttavuutta lisätä, kun oikeat tekijät saadaan yhteen. Tätä me teemme BSAG:ssa joka päivä”, Höijer summaa.

Kestävä maatalous ja ravinteiden kierrätys

Suomen johdolla valmisteltu Itämeren maiden yhteinen ravinteiden kierrätysstrategia ja sen toimeenpano kaikissa rantavaltioissa on osa uudistettua BSAPia. Ravinteiden kierrätys on ollut jo pitkään BSAG:n keskeistä toimintaa, mutta projektipäällikkö Kaj Granholmin mukaan työtä riittää yhä asian tiimoilta: ”Itämeren maiden yhteinen ravinteiden kierrätysstrategia on tärkeä ja tarpeellinen aloite, koska tällä hetkellä ravinteet eivät vielä isossa mittakaavassa kierrä. Esimerkiksi tuotantoeläinten lannassa on suuret määrät fosforia ja typpeä, mutta näitä ei pystytä hyödyntämään tehokkaasti, koska kierrätyslannoitteille ei ole markkinoita eikä lannankäsittelyteknologiaa tarpeeksi käytössä.”

Ravinteiden kierrättämisen lisäksi BSAG painottaa Carbon Action työssään maan rakenteen parantamista Itämeren tilan parantamiseksi. ”Esimerkiksi HELCOMin Hot Spot -listalla vielä olevan Saaristomeren valuma-alueella pitää ravinteiden kierrättämisen lisäksi parantaa peltojen rakennetta ja kasvukuntoa sekä monipuolistaa viljelykiertoja, jotta eroosio vähenee ja peltoihin jo kertynyt ylijäämäfosfori saadaan hyödynnetyksi.”

Hyväkuntoinen pelto pidättää ravinteita ja näin ollen maan kasvukunnosta huolehtiminen on konkreettinen teko, joka vaikuttaa Itämeren tilan paranemiseen.

Merenkulun päästöt kuriin

Uudistettu BSAP määrittelee 16 toimenpidettä meriliikenteen ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Näistä neljä liittyy suoraan BSAG:n hankkeiden teemaan eli käymäläjätevesien, harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuulliseen käsittelyyn.

Päätöksentekoa päästöjen vähentämiseksi voi vauhdittaa. Projektijohtaja Elisa Mikkolainen kertoo miten BSAG edistää asiaa: ”Olemme keränneet runsaasti uutta tietoa laivojen ja satamien toiminnasta. Viimeksi lokakuussa esittelimme hankkeen tuloksia HELCOM Maritime -kokouksessa, missä ne herättivät paljon mielenkiintoa.  Olemme tuoneet merenkulun toimijoita yhteen pohtimaan, miten laivaperäisen jätteen vastaanotto ja käsittely maissa toimisi paremmin. Tämän perusteella olemmekin jo löytäneet kiertotalousratkaisuja, joilla jätteet päätyvät hyötykäyttöön eivätkä rehevöittämään Itämerta. Näistä kuullaan tarkemmin lähitulevaisuudessa.”

Vedenalaisen monimuotoisuuden suojelu

Tavoite suojella 30 prosenttia Itämerestä vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen. VELMU-ohjelman kattavat kartoitukset Suomen merialueella ovat osoittaneet, että kaksi kolmasosaa vedenalaisesta monimuotoisuudesta jää tällä hetkellä suojelun ulkopuolelle. Usein nämä suojelua kaipaavat, monimuotoiset alueet ovat yksityisessä omistuksessa olevia matalia rantavesiä. Tämän vuoksi yksityinen suojelu, eli maanomistajan omasta aloitteesta suojeltu merialue, on yksi tärkeä työkalu tavoitteen saavuttamiseksi.

“Olemme perustamassa Saaristomeren suurinta yksityistä suojelualuetta Gullkronan saarta ympäröivälle vesialueelle yhteistyössä alueen maanomistajien sekä ympäristöhallinnon asiantuntijoiden kanssa. Jatkossa voimme hyödyntää Gullkronan oppeja myös muiden suojelualueiden perustamisessa”, projektipäällikkö Anna Klemelä kertoo. Rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen lisäksi Itämeren lajeja ja elinympäristöjä uhkaavat erilaiset suorat ihmispaineet, ja tähän uhkaan voidaan vaikuttaa oikein sijoitettujen suojelualueiden avulla. Samalla turvaamme paikallista saaristokulttuuria, joka sekin on riippuvainen elinvoimaisesta vedenalaisesta luonnosta.”

LUE LISÄÄ UUTISIA

Lahjoita

Eläköön Itämeri!

Anna joululahjaksi elämää Itämerelle.

Lahjoita

You have Successfully Subscribed!