Hiilipoluilta Hiilihighwaylle Hauholla


Uutiset / 5.03.2019

Baltic Sea Action Groupin ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Carbon Action -hiilipilotti polkaistiin Sitran rahoituksella käyntiin loppuvuonna 2017. Hankkeessa etsitään tapoja, jotka vauhdittavat hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan, pyritään todentamaan hiilen varastoituminen tieteellisesti sekä edistetään hiiltä varastoivan viljelyn, eli hiiliviljelyn käyttöönottoa suomalaisilla maatiloilla. BSAG vastaa Hiilipilotin kokonaisuuden lisäksi viljelijäyhteistyöstä ja hankkeessa mukana olevan sadan maatilan koulutuksesta, kun taas Ilmatieteen laitoksen roolina on paitsi tehdä hiilen varastoitumiseen liittyvää tutkimusta, myös koordinoida tieteellistä yhteistyötä monen tahon kesken.

Mahdollisimman paljon yhteyttävää pinta-alaa maan päällä sekä juuristoa ja pieneliöstön toimintaa pinnan alla ovat avaimet hiiltä maksimaalisesti sitovaan viljelyyn.

 

Innovatiiviset kokeilijat Ilorannassa

Carbon Action -hiilipilotissa on mukana yli sata maatilaa eri puolilta Suomea. Matkan varrella hankkeeseen on tullut mukaan myös uusia rahoittajatahoja, kuten Maj ja Tor Nesslingin säätiö, jonka avulla järjestettiin hiiliviljelijöille koulutustapaaminen keskellä kauneinta talvea Hauhon Ilorannassa 6.2. – 7.2.2019. Ilorannan tapaaminen oli jatkoa vuonna 2018 järjestetyille lähikoulutuksille, jossa hankittiin perustiedot hiilen varastoitumisesta ja siihen tähtäävistä viljelymenetelmistä.

Tällä kertaa hiiliviljelijät kokoontuivat syventämään edelleen tietouttaan hiilen varastoitumista edistävistä toimenpiteistä sekä tapaamaan muita hiiliviljelijöitä. Kaksipäiväinen tapaaminen piti sisällään asiantuntijaluentoja sekä pienryhmien luomista ja niissä työskentelyä. Paikalle saapui yli puolet Carbon Actionin noin 110 hiiliviljelijästä ja lopuille tarjottiin mahdollisuus seurata ensimmäistä päivää etäyhteydellä.

Tunnelma Ilorannassa oli tiivis ja innostunut. Valveutuneet, jo paljon asioita opiskelleet viljelijät olivat tiedonjanoisia ja haastoivat asiantuntijoita kiperilläkin kysymyksillä. Suosituinta antia oli kyselytunti, jonka aiheena oli Kysy mitä vain – kouluttajamme vastaavat mitä vain. Kysymyksiä jäi vielä roimasti, ja moni olisikin halunnut paneutua vielä syvemmälle maaperän mikrobiologiaan, hiilen varastointiin sekä muokkausmenetelmiin. Siinäpä haastetta tuleviin koulutuksiin: kuinka tyydyttää hiiliviljelijöiden tiedonjano riittävän syvällisesti ja konkreettisesti? Onneksi hiiliviljelijät ovat aktiivisia ja hankkivat tietoa itsekseenkin sekä jakavat kokemuksiaan ja oppivat yhdessä pienryhmissä.

Asiantuntijat pääsivät hiiliviljelijöiden tiukkaan mankeliin kyselytunnilla. Kuvassa vasemmalta viestintäpäällikkö Pieta Jarva BSAG, projektijohtaja Eija Hagelberg BSAG, tutkija Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus, hiiliviljelijät ja tutkijat Juuso Joona ja Tuomas Mattila sekä tutkija Jussi Heinonsalo Ilmatieteen laitos.

 

Uusia hiilituulia maailmalta ja meiltä

Ensimmäisen päivän avasi Ilmatieteen laitoksen tutkija Jussi Heinonsalo, joka esitteli uusinta tutkimustietoa niin maailmalta kuin Paraisilla sijaitsevalta Qvidjan koetilaltakin. Mielenkiintoisia tuloksia oli saatu jo ensimmäisen vuoden aikana hiilidioksidin vapautumista mittaavalla laitteistolla.

– Se paljasti, että nurmipeitteinen pelto oli kokonaisuutena hiilinielu, eli se sitoi enemmän hiiltä kuin päästi, mutta kokonaisuutena nielu oli viime kesänä melko pieni. Nielun pienuus johtui todennäköisesti kuivasta kesästä, Heinonsalo pohti ja lisäsi: uusia mittausmenetelmiä kehitetään koko ajan, jotta saadaan esiin mahdollisimman pienetkin erot.

Qvidjan koenurmelta saatu mittausdata osoittaa, että hiilidioksidia vapautuu ympäri vuoden. Suurimmillaan hiilen varastoituminen on ollut kesäkuussa ennen niittoa, joka muutti pellon hetkellisesti hiilen lähteeksi, ennen kuin nurmi alkoi taas sitoa hiiltä uudelleen. Kuva: Laura Heimsch, Ilmatieteen laitos

 

Ensimmäisen päivän antia olivat myös Luonnonvarakeskuksen tutkija Ansa Palojärven maaperän mikrobiluento, hiiliviljelijä Jussi Talvitien esitys syväjuurisista kasveista, sekä Carbon Action -kouluttajina toimivien hiiliviljelijöiden Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan yhteinen johdatus pienryhmätyöskentelyn saloihin.

Hengenravinnon lisäksi Ilorannassa saatiin nauttia maukkaista ruuista, jotka on tuotettu mahdollisimman lähellä ja luonnonmukaisesti. Sienikastikkeen sienetkin oli poimittu viereisestä metsästä. Illalla mieltä ja kehoa lämmittivät savusaunan löylyt sekä paljut ja illan kruunasi yhteinen illanvietto.

Kahvitauolle järven rantaan tempaistiin rivakasti potkukelkoilla Juuso Joonan johtaessa joukkoa.

 

Pienissä ryhmissä

Carbon Action -hiilipilotin suurinta antia on monen viljelijän mielestä ollut toisten hiiliviljelijöiden tapaaminen ja kokemusten vaihto. Siihen tarpeeseen yön yli kestävät koulutustapaamiset ovat olleet enemmän kuin paikallaan. Myös kouluttajien osallistuminen keskusteluun on tuonut hedelmällistä sisältöä koulutuksiin, sillä vuoropuhelu tutkijoiden ja viljelijöiden välillä paitsi ruokkii viljelijöiden tiedonnälkää, myös tarjoaa tutkijoille näköalaa käytännön viljelyyn.

Ilorannan hiiliviljelijätapaamisessa eri toimijoiden välistä tiedonvaihtoa laajennettiin entisestään. Tapahtuman yhtenä tarkoituksena oli muodostaa pienryhmiä eri hiiltä varastoivien viljelytoimenpiteiden ympärille, ja toisena päivänä keskityttiinkin niiden käynnistämiseen toden teolla. Pienryhmiin saatiin mukaan myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijoita, jotka osallistuvat pienryhmätyöskentelyyn opiskelujensa ajan. Pienryhmissä on viljelijöiden ja opiskelijoiden lisäksi myös maatalousneuvojia, joten asiantuntijuutta ja tiedonvaihdon mahdollisuuksia löytyy moneen lähtöön.

Pienryhmätoiminta mahdollistaa hiiliviljelijöiden tietotaidon nousun uusille tasoille, sillä jaettu asiantuntijuus nostaa jokaisen ryhmäläisen osaamistasoa. Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja virheitä, sillä epäonnistuneiden kokeilujen jakaminen muiden kanssa on erityisen hyödyllistä silloin, kun käytäntöjä vasta pilotoidaan ja tutkitaan, mutta tuloksia on saatava nopeasti. Lisäksi omien virheiden jakaminen ja muiden vastaavista kuuleminen voi olla äärimmäisen hauskaa ja yhteishenkeä nostattavaa, sen todisti yhteisessä illanvietossa käyty, Juuso Joonan ja Tuomas Mattilan ideoima Mokabattle. Mutta se on sitten jo ihan toinen tarina, hyvin hulvaton sellainen.

Mokabattle sai aikaan riemukkaita naurukohtauksia ja samaistumisen kokemuksia.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA