Ravinteiden kierrätys

 

Fosfori ja typpi muutamien muiden ravinteiden kanssa ovat elämälle välttämättömiä, sillä niitä tarvitaan kasvien kasvamiseen. Fosforille ei ole korvaavaa ainetta ja kaivannaisfosforin varannot alkavat loppua maailmasta. Typpilannoitteita voidaan valmistaa ilmasta, mutta prosessi vie paljon energiaa ja se kiihdyttää ilmastonmuutosta. Typpilannoitteita levitettäessä haihtuu typpeä myös ilmakehään, ja se lisää ilmaston lämpiämistä. Vesistöihin ja lopulta Itämereen päätyvät ravinteet aiheuttavat rehevöitymistä ja pahimmillaan kuolleita alueita meren pohjaan.

Tällä hetkellä vain pieni osa ruoantuotannossa käytettävistä ravinteista päätyy lautasellemme. Arvokkaita ravinteita hukataan koko ruokaketjun matkalla alkutuotannosta jalostuksen kautta kuluttajille. Vuotojen johdosta vain 20 – 25 % kaivannaisfosforista päätyy ruokaamme. Vuoto kuitenkin jatkuu, sillä syötyämme ruuan sen fosfori hukataan jäteveden käsittelyprosessissa, sillä vaikka fosfori saataisiin pois vedestä, sitä ei palauteta alkutuotantoon.

Rehevöitymisen estämiseksi ravintoketjun vuotokohdat on saatava tukittua ja arvokkaat ravinteet tuotava turvallisella tavalla takaisin alkutuotantoon. Ravinteet on otettava talteen eläinten lannasta, jätevesien puhdistusprosessista, elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja kotitalouksien orgaanisesta jätteestä. Maataloudessa tulisi keskittyä kestävään ravinteiden hallintaan ja ravinnevalumien estämiseen. Seuraava askel on kehittää markkinakelpoisia lannoitteita ihmis- ja eläinperäisestä orgaanisesta jätteestä.

Ravinteiden kierrätys on ratkaisu sekä vesien rehevöitymisongelmaan että maatalouden ruokaturvan järjestämiseen. YK:n arvoiden mukaan väestönkasvun myötä on ruoantuotannon kavettava 60 % vuoteen 2050 mennessä. Ilman ravinteiden kierrätystä tämä on mahdotonta. ​

 

LINKKEJÄ:

BSAG policy paper May 2015

Nutrient cycling at the core of circular economy

Ravinteiden kierrätys kiertotalouden ytimessä

LAHJOITA