BLOGI: Mitä hyötyä kansalaisjärjestöstä? Lisää ytyä vastuullisuuteen strategisella kumppanuudella
Tässä vaiheessa me kaikki jo ymmärrämme ympäristöhaasteiden mittavuuden ja kiireen toimia. Mutta valtavien ongelmien alle on helppo luhistua. Mitä minä voin tehdä? Mitä yrityksemme voi tehdä? Tulee helposti avuton olo, etenkin, jos omaa osaamistaan ei ole vielä ehtinyt syventää tällä saralla.
Lisäksi kuluttajien vaatimukset kestävyydestä kasvavat koko ajan. Some siirtää valtaa kuluttajille, kun ongelmat tulevat niin helposti esille. Samaan aikaan demokratialta tuntuu olevan puhti hukassa, kuten Sitra totesi hiljattain. Monimutkaisia ympäristöongelmia tulisi ratkaista tilanteessa, jossa yhteisen päätöksenteon rakenteet eivät toimi niin kuin pitäisi.
Valtaa ja vastuuta ongelmien ratkaisusta siirtyy yhä enemmän yrityksille. Liiketoiminta onkin ratkaisujen keskiössä myös siksi, että kestävän kehityksen investointitarpeet ovat niin valtavat, ettei niistä mikään valtio voi edes selvitä.
Kuluttajatkin vaativat, että yritykset ottavat näkyvän roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Erään globaalin tutkimuksen mukaan jopa 65% kuluttajista jättää ostamatta tuotteen tai palvelun, jos yrityksellä ei ole kantaa asiaan, johon sen tulisi kuluttajan mielestä ottaa kantaa.
Haasteissa ja ongelmissa piilee aina myös mahdollisuus. Tiesitkö, että kestävä kehitys tuo jopa 12 biljoonan dollarin arvoisia liiketoimintamahdollisuuksia? Vastuullisuuden edelläkävijäyritysten etumatka markkinoilla voi olla huimat 5-15 vuotta. Sitran mukaan hiilineutraalius luo 6 000 miljardin euron suuruiset vuotuiset markkinat älykkäille, puhtaille ratkaisuille vuoteen 2050 mennessä.
Mutta, miten näitä mahdollisuuksia hyödynnetään?
Yksi tapa lähestyä asiaa on tutustua YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Nämä tavoitteet kuvaavat maailman suurimpia ratkaisemattomia ongelmia, mutta tarjoavat myös loputtomia liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteiden tarkoitus on tarjota yrityksille malli pitkän aikavälin kannattavuuteen, vahvistaen samalla yhteiskunnan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristön tilaa. Kestävä kehitys tarjoaa jokaiselle yritykselle jotakin ja antaa monia ideoita siitä, miten omaa liiketoimintaa voi parantaa kannattavasti ja kestävästi.
Keskeistä muutoksessa kohti kestävämpää maailmaa on avoimuus, tiedonvaihto ja yhteistyö – muilta oppiminen. Ilmastohaasteemme ovat niin kompleksisia, ettei kukaan pysty niitä yksin ratkomaan. Tarvitaan yrityksiä, päättäjiä, tutkijoita ja monia muitakin mukaan, kuluttajia unohtamatta.
Yksittäisen yrityksen voi kuitenkin olla vaikeaa luoda yhteistyösuhteita muihin yrityksiin ja yhteiskunnan toimijoihin. Ei ehkä ole sopivia kontakteja eikä oikein tiedetä, miten se tehdään. Saattaa olla myös uskottavuusongelmia, jos mahdollinen kumppani epäilee yrityksen motiiveja. Ei ehkä ole oikein aikaakaan.
Juuri tässä kansalaisjärjestö astuu kuvaan. Esimerkiksi BSAG:n tyyppinen toimija toimii sillanrakentajana eri sektoreiden välillä ja luo sellaisia yhteistyöalustoja, joissa kaikenlaiset toimijat voivat olla mukana. Toimimme laajasti eri puolilla yhteiskuntaa, joten verkostomme vahvuus piilee juuri sen monipuolisuudessa ja rajat ylittävyydessä. Uskottavalla toiminnalla saamme muutkin mukaan.
Nykyajan kansalaisjärjestön pitää kuitenkin pystyä enempään kuin vain verkostojen rakentamiseen ja erilaisten kampanjoiden järjestämiseen. Pitää osata toimia strategisella tasolla ja tuottaa vaikuttavuutta. Yrityksille pitää myös tarjota muuta lisäarvoa kuin vain olla hyväntekeväisyyskohde. Järjestön pitää osata tukea yritystä sen liiketoiminnan kehittämisessä. Onnistunut kumppanuus auttaa myös yritystä ymmärtämään yhteiskunnan vaatimuksia.
Erään tutkimuksen mukaan yhä useammat yritykset odottavatkin nykyään kansalaisjärjestöyhteistyöltä huomattavasti enemmän strategisuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Tämä kumpuaa yrityksille asetetuista vastuullisuusvaatimuksista. Yritysvastuu ei enää voi olla pelkkää pintakiiltoa, vaan vastuullisuus pitää integroida strategiaan ja koko toimintaan.
BSAG:n Itämeri-sitoumuksia tehtäessä pyritään strategiseen yhteistyöhön, jossa ympäristöhyödyn lisäksi organisaation toiminta kehittyy. Hieno ajankohtainen esimerkki onnistuneesta kumppanuudesta on BSAG:n ja Valion yhteistyö Carbon Action -hankkeessamme. Carbon Action tuo yhteen tutkijat, viljelijät ja yritykset ja sen tavoitteena on vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä maaperään. Parempi maan rakenne vähentää myös ravinnepäästöjä vesistöihin. Todentamalla hiilen varastoituminen tieteellisesti luodaan edellytykset hiilinegatiivisille tuotteille ja markkinapaikalle, jossa voidaan käydä kauppaa ”hiilikrediteillä”. Valiolle yhteistyö BSAG:n kanssa on tärkeä askel kohtihiilineutraalia maitoketjua.
Strateginen yhteistyö tarjoaa myös kansalaisjärjestölle enemmän. Lahjoitusten rinnalla saadaan arvokasta osaamista ja ymmärrystä esimerkiksi liike-elämän vaatimuksista. Tämä edistää uusien konseptien skaalautuvuutta, kun varmistetaan niiden kaupallinen hyödynnettävyys. Opitaan myös tuntemaan kumppanin toiminta paremmin, jolloin saattaa esimerkiksi löytyä uusia mahdollisuuksia tuoda toimijoita yhteen uusien ympäristöratkaisujen luomiseksi.
Tämä edellyttää yrityksiltä uudenlaista asennetta hyväntekeväisyyteen. Siirrytään avoimeen dialogiin, jossa ennakkoluulottomasti kuunnellaan muita ja opitaan toisiltaan, vaikka mielipiteet eivät aina miellyttäisikään. Jaetaan osaamista ja etsitään ratkaisuja yhdessä eikä kaivauduta poteroihin. Monet yritykset ovatkin näin onnistuneet kehittämään omaa liiketoimintaansa entistä kestävämmäksi ja uskottavammaksi.
Myös kansalaisjärjestön pitää osata muuttua. Strateginen yritysyhteistyö edellyttää järjestöltä entistä laajempaa huippuosaamista, uskottavuutta ja hyvää liiketoiminnan ymmärrystä. Kaiken tekemisen pitää perustua tietoon ja vaikuttavuus pitää pystyä osoittamaan. Nöyryys on tärkeää, mutta myös vahva selkäranka siinä, ettei osallistuta viherpesuun.
Kyse on siis molemminpuolisesta hyödystä – hyvää liikkuu molempiin suuntiin. Olen itse aina ollut sitä mieltä, että maailma menee eteenpäin jakamalla avoimesti tietoa ja osaamista. Verkostoituminen ja yhteistyö ehkä yllättävienkin tahojen kanssa tuo aina uusia näkökulmia. Onnistuneessa kumppanuudessa yrityksen ja kansalaisjärjestön välillä kaikki voittavat.
Michaela Ramm-Schmidt
Johtaja, yritysyhteistyö
Michaela on BSAG:n uusin rekrytointi ja vastaa yritysyhteistyöstä. Michaela on maailmaan intohimoisesti suhtautuva optimisti ja vastuullisen liiketoiminnan osaaja. Häntä ajaa vahva halu parantaa maailmaa ja auttaa yrityksiä tekemään hyvää liiketoimintaa tekemällä hyvää liiketoiminnalla. Michaela haluaa pelastaa Itämeren tukemalla yrityksiä oivaltamaan, miten radikaalit kestävän kehityksen teot ja ennakkoluuloton yhteistyö yli yhteiskunnan rajojen rakentaa myös yrityksen menestystä. LinkedIn: Michaela Ramm-Schmidt
