fbpx

Miten tieto kulkee mereltä maalle ja takaisin?


Blogi / 31.05.2021

Laivat olivat aikaisemmin tavoittamattomissa, ja tieto kulki hitaasti laivojen, varustamon ja satamien välillä. Nykyisin merenkulkijoilla on käytössään lähes kaikkialla samat tiedon valtaväylät kuin maissakin. Tiedonkulun välineet ovat kehittyneet huimasti, mutta silti tieto ei aina kulje mereltä maalle ja takaisin. Tätä ongelmaa ratkottiin BSAG:n pilottihankkeessa, joka kartoitti jätteiden ja tiedon kulkua Oulun satamassa. 

Laivoilla on menneinä vuosisatoina ollut eri keinoja viestiä toisilleen tai satamiin. Vanhimpia käytössä olevia viestintäkeinoja on signaalilippujärjestelmä. Signaaliliput ovat edelleen pakollinen varuste laivoissa ja niiden tunteminen on osa hyvää merimiestapaa. Lipuilla esimerkiksi ilmoitetaan tänäkin päivänä, jos laivan lähistöllä on sukeltaja vedessä tai jos laiva on ottamassa polttoainetta. 

Keltamusta signaalilippu ”L” nostetaan laivalla ylös merkiksi karanteenista.  Itse sana ”karanteeni” tulee italian kielen sanoista quaranta giorni (40 päivää).  Kun rutto riehui Italiassa 1300-luvulla, laivojen piti olla tuo aika karanteenissa ennen kuin ne pääsivät satamaan.  

Signaalilippujen jälkeen laivoilla on käytetty mm morsetusta, radiosähkötystä ja merkinantolamppuja. 1940-luvulla morsetuksen syrjäytti telex, jolla voitiin luotettavasti tavoittaa myös avomerellä seilaavat alukset. Telex-viestit olivat kalliita, ja jokainen merkki maksoi. Tästä on peräisin merenkulun viehtymys kirjainlyhenteisiin (esim AGW all going well, SHINC SundaysHolidays Included). Nykypolven LOL-akronyymit ovat siis vain säälittävä yritys matkia telex-sukupolven metkuja! Vaikka sähköposti korvasi telexin 1990-luvulla ja bitit ovat nykyisin halpojaperinteisiin mieltynyt merenkulku käyttää totuttuja lyhenteitä rahtaussopimuksissa ja viestinnässä tänäkin päivänä. 

Sitä mukaa kuin tiedonkulku laivoille ja laivoilta on parantunut, sitä enemmän päällystö joutuu hoitamaan paperitöitä. Digitaalisia sovelluksia odotellessa tietoa välitetään edelleen sähköpostin ja puhelimen avulla. Ennen tuloa satamaan rahtilaivan täytyy valmistella ja lähettää agentille 10-20 dokumenttia. Yksi pakollisista dokumenteista Suomen satamissa on alusjäteilmoitus, johon täytetään laivan ja satamien tiedot: mistä laiva on tulossa ja minne menossa, ja mihin satamaan aluksella syntynyttä jätettä on viimeksi purettu.   

Aluksen on ilmoitettava, aikooko se purkaa satamien vastaanottolaitteistoihin jäteöljyä, pilssivesiä, ruokajätteitä, muovia tai muita kiinteitä jätteitä, käymäläjätevettä, lastiin liittyviä jätteitä tai lastijäämiä. Määrät arvioidaan kuutioina.  Tieto lähetetään laivanselvittäjälle tai suoraan satamalle.  Mitä sen jälkeen tapahtuu ja miten tieto kulkee eri toimijoiden välillä? 

BSAG:n ja AFRY Finland Oy:n toteuttamassa Oulun satamapilotissa kartoitettiin tiedon ja jätteen kulkua laivalta aina jätteen hyötykäyttöön saakka.  Haastattelimme yli 20 toimijaa arvoketjun eri osista, mm laivanselvittäjiä, satamaoperaattoreita, varustamoja, laivojen päällystöä sekä jätehuolto- ja energiayhtiöitä. Yhteisessä työpajassa vaihdettiin ajatuksia, määriteltiin ongelmakohtia ja koottiin kehitysehdotuksia. 

Tiedonkulun perusongelma liittyy jätejakeisiin, lajitteluun ja ohjeistamiseen.  Laivat toimivat kansainvälisen MARPOL-säännöstön mukaisesti, kun taas maapuolella on omat jätejakeensa ja käytäntönsä, jotka vaihtelevat satamien ja maiden välillä. Miehistö ei välttämättä saa tietoa seuraavan sataman käytännöistä ja hinnoittelusta. Kävi myös ilmi, että arvoketjussa kukin toimija kerää tietoa jätteestä ja sen käsittelystä omalla tavallaan, jolloin tieto ei kohtaa. 

Jätteiden hyötykäyttö onnistuu maissa paremmin, jos laiva saa tietää seuraavan sataman käytännöt jo hyvissä ajoin.  Ennakointi on tärkeää myös kustannusten alentamiseksi.  Mitä aiemmin jätehuoltoyhtiö saa tiedon laivoilta, sitä edullisemmin jätteiden vastaanotto voidaan järjestää. Mitä tarkemmin laiva kertoo jätteidensä ja esimerkiksi ruumanpesuvesien sisällöstä, sitä tehokkaammin jätteet voidaan hyötykäyttää 

Kerromme lisää Oulun satamapilotin havainnoista ja kehitysideoista webinaarissamme maailman merien päivänä 08.06. 

 Tutustu webinaarin ohjelmaan ja ilmoittaudu.   

Tervetuloa mukaan! 

LUE LISÄÄ UUTISIA

Lahjoita