Pelto-observatorio havainnollistaa hiilen sidontaa viljelymaihin

Viljelymaiden hiilensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä voi seurata reaaliaikaisesti uudelta Pelto-observatorio sivustolta. Ensivaiheessa data saadaan 20 Carbon Action -tilalta ja kolmelta intensiivikoetilalta. Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ja hiilen sitominen maaperään on tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta.

Pelto-observatorio -sivusto havainnollistaa hiiliviljelyn vaikutuksia suomalaisilla maatiloilla ja tukee kansainvälisen hiilensidonnan todentamisjärjestelmän kehitystyötä. Hiiliviljely on viljelymenetelmä, jolla pyritään sitomaan hiiltä takaisin maaperään ja parantamaan satoja. Maaperän multavuuden lisääntyminen auttaa myös maataloutta sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

Viljelymaiden hiilensidonnan tutkimuksessa yhdistetään erilaisia mittauksia maaperästä, kasvillisuudesta ja ilmakehästä, uusia mittausteknologioita, matemaattista mallinnusta sekä tehokasta tietokonelaskentaa. Tulevaisuudessa Pelto-observatorion käyttömahdollisuuksia laajennetaan palvelemaan yhä paremmin maaperän hiilivaraston todentamista. Kuluvan talven aikana Pelto-observatorioon lisätään ensimmäiset hiilensidonnan ennusteet.

Hiilensidonnan todentamiselle on kysyntää

“Pelto-observatorio -palvelulla haluamme esitellä tieteen nykyistä tasoa sekä visioida hiilensidonnan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tutkimuksemme edesauttaa maaperän hiilensidonnan hyödyntämistä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin ilmastotyössä,” kertoo Carbon Action -tutkimustyötä vetävä tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitokselta.

Jotta yhteiskunnan ohjauskeinot kuten lainsäädäntö ja tuet saadaan tukemaan hiiliviljelyn yleistymistä on sen menetelmien vaikutukset voitava todentaa.

“Digitalisaatio, automaattinen tiedonsiirto ja kehittynyt data-analytiikka mahdollistavat jatkuvan ja reaaliaikaisen mittaustiedon hyödyntämisen biotalouden tuotantoketjuissa. Pelto-observatorio osoittaa, miten hiilensidontatutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa käytännössä. Informaatio palvelee ja yhdistää viljelijöitä, tutkijoita sekä muita maaperän hiilensidonnasta kiinnostuneita”, kertoo Pelto-observatorion käyttöliittymästä vastanneen Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijayliopettaja Iivari Kunttu.

Hiiliviljelyn menetelmiä kehitetään Carbon Action maatiloilla

Käytännönläheinen tieto hiiliviljelyn vaikutuksista kiinnostaa maanviljelijöitä. ”Omalta pellolta halutaan tietoa vaikkapa siitä, paljonko kerääjäkasvi lisää yhteytystä ja pitääkö se pellon kuivempana syksyisin”, kertoo maanviljelijä ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila. “Pelto-observatorio on elävä laboratorio, jossa data on kaikkien nähtävillä. Esimerkiksi vuoden 2020 erikoisten säiden vaikutuksista saatiin tietoa jopa puolen tunnin tarkkuudella”, Mattila jatkaa.

Pelto-observatorion data saadaan keskenään erilaisilta suomalaisilta tiloilta, jotka ovat mukana Carbon Action -tutkimuksessa. “Tavoitteena on parantaa satoja ja samalla vaikuttaa positiivisesti maaperän, ilmaston ja Itämeren tilaan. Haluamme edetä tutkimustietoon nojaten, viivyttelemättä kokeillen ja yhdessä opetellen. Tässä Pelto-observatorio on yksi toimiva työkalu”, toteaa Baltic Sea Action Groupin viestintäjohtaja Pieta Jarva.

Pelto-observatoriota kehittävät Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus SYKE, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK sekä Baltic Sea Action Group BSAG. Pelto-observatoriota rahoittavat Strategisen tutkimuksen neuvosto, Business Finland, Suomen Akatemian Lippulaiva-ohjelma sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö. Pelto-observatorio on osa maanviljelyn ilmastovaikutusten parantamiseen tähtäävää Carbon Action -työtä.

Tutustu Pelto-observatorion englannin kieliseen sivustoon >>

Lue Ilmatieteen laitoksen tiedote >>

Lisätietoja:

Jari Liski, tutkimusprofessori, Ilmatieteen laitos, p. 040 748 5088
Tuomas Mattila, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 029 525 1415
Iivari Kunttu, tutkijayliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, p. 050 462 2692
Pieta Jarva, viestintäjohtaja, Baltic Sea Action Group BSAG, p. 050 338 1096