fbpx

Tietopaketti vähentää päästöjä laivoista Itämereen


Blogi / 18.02.2021

Kansainväliset säädökset määrittelevät Itämeren sekä erityisalueeksi että erityisen herkäksi merialueeksi. Itämerellä on voimassa merenkulkua sääteleviä erityismääräyksiä, jotka ovat tiukempia kuin monella muulla merialueella. Herkkää meriluontoa suojellaan myös kannustimilla.

Suomen satamissa asioi vuosittain noin 35 000 laivaa, jotka kuljettavat paitsi teollisuuden tuotteita ja raaka-aineita, myös mm päivittäistuotteita, lääkkeitä, autoja ja matkustajia. Satamakäynnin aikana laivalta puretaan lastin lisäksi myös monenlaisia jätteitä. Aluksen on jätettävä sataman vastaanottolaitteisiin kaikki alusperäinen jäte, jota ei saa lain mukaan päästää mereen. Alukset voivat kuitenkin tietyin edellytyksin purkaa mereen esimerkiksi talousvesiä, käsiteltyjä käymälävesiä ja hienonnettua ruokajätettä. Asian muuttamiseksi tarvitaan vapaaehtoisia toimia.

No Special Fee on Itämeren oma kannustinjärjestelmä

Itämeren satamissa laivoja kannustetaan purkamaan jätteet satamaan niin kutsutun No Special Fee -järjestelmän avulla. NSF-järjestelmässä jätemaksu veloitetaan riippumatta siitä, jättääkö alus jätteitä satamien vastaanottolaitteisiin vai ei. Sataman veloittama pakollinen jätemaksu kattaa öljyiset jätteet, kiinteät jätteet ja käymäläjätevedet.

BSAG:n ja Laivameklariliiton jäsenten tekemä kyselytutkimus paljasti, että kolmasosa Suomen satamissa asioineista rahtialuksista ei kuitenkaan tiennyt NSF-järjestelmästä. Mitä useampi merenkulkija olettaa virheellisesti, että esimerkiksi käymäläjätevesien purkamisesta joutuu maksamaan ylimääräisen maksun satamakäynnin yhteydessä, sitä todennäköisemmin jätevedet puretaan mereen.

Tämä on Itämeren ympäristökuormituksen kannalta huono uutinen. Laivoilta mereen päätyvät jätevedet ja ruokajäte kuormittavat Itämerta ja pahentavat entisestään rehevöitymistä ja happikatoa.

Laivat tarvitsevat lisää tietoa Itämerestä

Laivakyselyn tulosten perusteella on selvää, että laivoille on levitettävä tehokkaammin tietoa Itämeren erityisolosuhteista ja vastuullisesta jätteidenkäsittelystä. Säännöllisessä reittiliikenteessä seilaavat alukset sekä Viroon ja Ruotsiin liikennöivät matkustaja-alukset jättävät jo nyt kaikki jätteensä maihin. Sen sijaan valtaosa rahtilaivoista ilmoitti purkaneensa matkan aikana mereen hienonnettua ruokajätettä, harmaita vesiä tai käsiteltyjä mustia vesiä.

BSAG kutsui merenkulun etujärjestöt ja viranomaiset yhteen laatimaan rahtilaivoille suunnattua tietopakettia. Tulossa on tiivis paketti, jossa kerrotaan NSF-järjestelmästä ja kunkin sataman jätehuoltojärjestelyistä sekä vastuullisuudesta myös niiden jätelajien osalta, joita voisi laillisesti purkaa mereen.

Suomen merenhoidon toimenpideohjelman 2022-2027 yhtenä tavoitteena on merenkulusta aiheutuvan roskaantumisen vähentäminen ja tiedonkulun lisääminen satamien, alusten, laivameklarien ja viranomaisten välillä. BSAG:n ideoima tietopaketti tulee toteuttamaan osaltaan tätä tavoitetta.

Yhteistyöllä syntyy mahtava tietopaketti

Kaikki päästöt vaikuttavat meren tilaan. Vaikka yhdeltä alukselta mereen purettu määrä olisikin pieni, yhteenlaskettuna 2 000 Itämerellä päivittäin seilaavan aluksen potentiaali on varsin suuri. Kaikki rehevöittävät päästöt ovat tarpeettomia.

Päästöjen vähentämiseksi alusten miehistön on hyvä tietää kussakin satamassa vallitsevat käytännöt esimerkiksi hinnoittelun kuin vaadittujen pumppaustehojen suhteen. Tietopaketti helpottaa miehistön työtä kertomalla mm. mitä jätelajeja pakollinen jätemaksu kattaa ja mistä tulee maksaa erillinen maksu. Paketista löytyy linkki satamien yksityiskohtaisempiin tietoihin. Koska Itämeren olot ovat hyvin erilaiset verrattuna muihin meriin tietopaketissa tuodaan esiin myös meriluonnon erityispiirteitä ja ongelmia, ja kiinnostuneet ohjataan Itämeri.fi -sivuille.

Erityisen tärkeätä on tavoittaa Itämeren ulkopuolelta tulevat alukset, jotka eivät välttämättä tunne alueen erityispiirteitä ja NSF-järjestelmää. Laivameklarien rooli on ratkaiseva sillä he toimivat tiedon solmukohdassa laivan, varustamon ja sataman välillä ja koordinoivat mm. jätteiden purun satamissa. Laivameklarit ryhtyvät jakamaan visuaalisesti selkeää infoa Suomeen suuntaaville rahtialuksille lähiaikoina ja se tulee löytymään lisäksi satamien nettisivuilta.

Tietopaketin tekemiseen osallistuvat BSAG:n kanssa Satamaliitto, Laivameklariliitto, Suomen Varustamot, Liikenteen turvallisuusvirasto Traficom, Ympäristöministeriö sekä Liikenne- ja viestintäministeriö. BSAG kiittää innokkaasta osallistumisesta tietopaketin toteuttamiseen – yhteistyöllä saamme muutosta aikaan!

Katso miten satamissa vaikutetaan jätteiden vastaanottoon.

 

 

Elisa Mikkolainen
Projektijohtaja, Meriliikenne
Baltic Sea Action Group

 

BSAG:n vetämä vastuullisen meriliikenteen hanke Harmaiden vesien ja ruokajätteen vastuullinen käsittely Itämerellä on kaksivuotinen ja saa rahoituksensa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelmasta 2014–2020.

LUE LISÄÄ UUTISIA

Lahjoita