Yhteistyön merkitys korostui Helsingin ja Pietarin kaupunkien Yhteinen Itämeri -keskustelufoorumissa


Uutiset / 6.11.2019

Helsingin kaupungin, Pietarin kaupungin, BSAG:n, RMEY ry:n, East Officen ja The Baltic Sea Challengen yhdessä järjestämä Yhteinen Itämeri -keskustelufoorumi kokosi 1.11. Helsingin Vanhalle Raatihuoneelle joukon suomalaisia ja venäläisiä huipputason päättäjiä keskustelemaan Itämeren hyväksi tehtävästä työstä.

Moderaattori, kansanedustaja Harry Harkimo muistutti heti aluksi, että ympäristön pilaantuminen tulee usein näkyviin hitaasti. Itämerta on kuormitettu kaikkien sen valuma-alueella olevien 14 valtion toimesta jo pitkään, ja tästä syystä myös meren pelastaminen vaatii kaikkien panosta.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori nosti avaussanoissaan esiin esimerkiksi BSAG:n ja muiden kolmannen sektorin Itämeri-toimijoiden roolin meren puolustajina. Vapaavuori peräänkuulutti konkreettisia toimenpiteitä, eri sektoreiden välistä yhteistyötä sekä tulevaisuuteen katsovaa, pitkäjänteistä päätöksentekoa Itämeren pelastamiseksi.

”Helsingin rannoilta avautuu yksi maailman saastuneimmista meristä – tämän sanominen saa minut surulliseksi joka kerta. Pahoinvoiva meri ei voi olla hyvinvoinnin lähde. Meren pelastaminen edellyttää muutoksia, jotka kantavat omaa elinaikaamme pidemmälle”, Vapaavuori totesi.

Viralliset tervehdykset kuultiin Pietarin ulkosuhdekomitean puheenjohtajalta Evgeny Grigoryevilta, valtiosihteeri Kimmo Tiilikaiselta, kansanedustaja Jukka Kopralta, Venäjän duuman pohjoismaisen yhteistyön puheenjohtajalta Valentina Pivnenkolta, sekä Venäjän duuman edustajalta Vitaly Milonovilta. Kaikki puhujat korostivat yhteistyön voimaa meren pelastamisessa. Paljon on Itämeren eteen jo tehty, mutta työtä meren hyväksi riittää yhä.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka piti puheenvuoron jo kymmeniä vuosia jatkuneesta suomalais-venäläisestä yhteistyöstä. Hän muistutti Itämeren tilan kohentamiseen liittyvistä onnistumisista: ”Monen mielikuva Itämerestä on ehkä negatiivinen, mutta olisi hyvä pitää mielessä myös Itämeri-työhön liittyvät lukuisat saavutukset.”

Foorumin varsinainen ohjelma koostui kolmen teeman ympärille kietoutuneista esitelmistä, sekä lopun paneelikeskustelusta. Hiiltä sitovan maaperän merkitys, vedenalaisen meriluonnon suojelu, sekä kaupunkien välinen Itämeri-yhteistyö toivat vuoron perään lavalle kovatasoisia asiantuntijoita. Esitelmiä ja paneelia moderoi East Office Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Salonen.

BSAG:n Saara Kankaanrinta esitelmöi maaperän hiilensidonnan merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja Itämeren suojelussa.

Maaperän merkityksestä, Carbon Action -alustasta ja stn MULTA -hankkeesta esitelmöi BSAG:n hallituksen puheenjohtaja ja säätiön perustajajäsen Saara Kankaanrinta. BSAG:n käynnistämällä Carbon Action -alustalla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan hiiltä sitovan maanviljelyn keinoin, yhteistyössä viljelijöiden, tutkijoiden ja yritysten kanssa. Muutosta todella tarvitaan, sillä ruokajärjestelmämme rakentuu tällä hetkellä kestämättömälle perustalle. Maaperän ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, eroosio, sekä ravinteiden huuhtoutuminen pelloilta vesistöjä rehevöittämään ovat vain muutama esimerkki tehotuotantoon ja monokulttuureihin perustuvan viljelyn aiheuttamista ongelmista.

”Maaperän kunto, ilmastonmuutos ja Itämeri kietoutuvat yhteen tavalla, josta ei vielä BSAG:n perustamisen aikaan 10 vuotta sitten juuri puhuttu. Ilmastonmuutos kuitenkin vaikuttaa Itämereen monin tavoin, muun muassa pahentaen jo pitkään merta vaivannutta rehevöitymisongelmaa. Ilmastonmuutoksen vastainen työ on siis myös Itämeri-työtä”, Kankaanrinta korosti.

Kankaanrinnan esitelmää kommentoi Pietarin Eurooppalaisen yliopiston professori Oleg Kharkhordin. Myös hän nosti esille esimerkiksi syväjuuristen kasvien, hyvinvoivan mikrobiston sekä maanmuokkauksen keventämisen merkityksen maaperän hiilensidonnan tehostamisessa. Yhteiskuntatieteilijänä Kharkhordin muistutti myös sosiologisen tutkimuksen tarjoavan työkaluja hiiliviljelyn edistämiseen. Monitieteisyyttä tulisikin tukea myös tutkimukselle myönnettävässä rahoituksessa.

Toisena teemana foorumissa oli vedenalaisen meriluonnon suojelu. Professori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta esitteli Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma VELMU:n metodeja ja tuloksia. VELMU:n ainutlaatuisen aineiston avulla on mahdollista kohdistaa suojelutoimenpiteitä niin, että ne kattavat monimuotoisuuden kannalta oleellisimmat vedenalaiset alueet mahdollisimman hyvin. Tätä työtä viedään eteenpäin esimerkiksi BSAG:n käynnistämässä Elävä Itämeri -hankkeessa. VELMU:n kaltaisia kartoituksia voisi laajentaa myös Suomen merialueiden ulkopuolelle.

”Rehevöityminen ja elinympäristöjen tuhoutuminen uhkaavat vedenalaista monimuotoisuutta. Itämeri ei kuitenkaan ole vielä kuollut, vaan pinnan alta löytyy paljon säilyttämisen ja suojelemisen arvoista elämää”, Viitasalo muistutti.

Vyacheslav Alekseyev Pietarin merieläinten pelastuskeskuksesta kertoi vuorostaan käytännönläheisestä työstä Itämeren hylkeiden ja norppien auttamiseksi. Keskuksessa on autettu nääntyneitä, loukkaantuneita ja vääriin paikkoihin eksyneitä merinisäkkäitä jo 12 vuoden ajan. Keskuksessa eläimet kuntoutetaan, ja palautetaan kuntoutuksen jälkeen mereen. Lisäksi keskuksessa tehdään tieteellistä tutkimusta, sekä lisätään ihmisten tietoisuutta hylkeiden ja norppien elämästä. Tietoisuuden lisääntyessä myös ihmisten halu suojella luontoa kasvaa.

Itämeren monimuotoisuutta uhkaavat myös erilaiset vaaralliset aineet. Vilkkaasti liikennöidyn meren pohjaan on aikojen saatossa vajonnut useita hylkyjä, jotka saattavat valuttaa mereen esimerkiksi öljyä. Näistä ns. riskihylyistä ja niiden tyhjentämisestä kertoi Kari Rinne SET CleanTech Oy:stä. Öljynpoisto hylyistä on iso operaatio, mutta tekniikka onneksi kehittyy koko ajan.

Yhteistyö nousi esille kaikkien foorumin puhujien puheenvuoroissa, ja kolmantena teemana olikin kaupunkien välinen Itämeri-yhteistyö. Mari Joensuu Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista, sekä Tove Holm Turun kaupungilta kertoivat Helsingin ja Turun välisestä, 12 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä Itämeren hyväksi. Itämeri-haaste korostaa paikallistason toimintaa, johon voivat osallistua niin yritykset, yhdistykset, koulut kuin kaupungitkin. Mukana on osallistujia myös Turun ja Helsingin ulkopuolelta.

Ivan Serebritsky Pietarin ympäristökomiteasta kertoi Pietarin kaupungin tekemästä yhteistyöstä muiden kaupunkien kanssa. Kaupungeilla on Itämeren suojelemisessa iso rooli, ja kokemusten ja mielipiteiden vaihto kaupunkien kesken on tärkeää. Tämän mahdollistavat esimerkiksi Pietarissa järjestettävät erilaiset keskustelutilaisuudet. Lisäksi Suomessakin järjestettävät rantojen siivouskampanjat innostavat myös pietarilaisia ja muiden Itämeren rannikkokaupunkien asukkaita korjaamaan roskia yhteisiltä rannoilta.

Anders Blom, Kai Myrberg, Dmitry Troshenko sekä Ulla Tapaninen keskustelivat paneelissa aiheesta ”Yhteinen Itämeri, yhdessä eteenpäin, ratkaisuja hakemassa”.

Foorumi päätettiin paneelikeskusteluun. Anders Blom Turun yliopistosta, Kai Myrberg Suomen ympäristökeskuksesta, Ulla Tapaninen Helsingin kaupungilta, sekä Dmitry Troshenko Pietarin kaupungilta keskustelivat aiheesta ”Yhteinen Itämeri, yhdessä eteenpäin, ratkaisuja hakemassa”. Panelistien puheenvuoroissa korostuivat poliittisen päätöksenteon, koulutuksen, vastuullisen liiketoiminnan sekä tieteellisen tutkimuksen merkitys.

Jaamme yhteisen meren, jonka ongelmat ovat peräisin monesta lähteestä ja useilta vuosikymmeniltä. Rakentava yhteistyö, sekä yhteiskunnan eri sektoreiden valjastaminen Itämeren hyväksi ovat välttämättömiä Itämeren ekologisen tasapainon saavuttamiseksi.

LUE LISÄÄ UUTISIA

LAHJOITA