fbpx

Ympäristökriisien ratkaiseminen vaatii rohkeutta ja yhteistyötä


Uutiset / 31.03.2021

Ålandsbankenin Suomen johtaja Anne-Maria Salonius sekä BSAG:n perustajat ja Gullkronan saaren omistajat Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta keskustelivat yhdessä Itämeren monimuotoisuudesta, ilmastonmuutoksesta, sekä yritysten ja yksityisten ihmisten mahdollisuuksista auttaa Itämerta.

BSAG:n käynnistämä Elävä Itämeri -hanke pyrkii lisäämään Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden suojelua etenkin yksityisten suojelualueiden kautta. Hanketta rahoittaa Ålandsbankenin Itämeriprojekti, ja hankkeen pilottikohteena toimii Gullkronan saarta ympäröivä vesistö Saaristomerellä.  

Itämeri on elämässä läsnä monin tavoin

Itämeri on kaikille kolmelle rakas ajanviettopaikka. Herlin ja Kankaanrinta asuvat meren rannalla, ja Salonius on purjehtinut Itämerellä perheensä kanssa vuosien ajan. 

”Yksi parhaista Itämeri-muistoistani liittyy poikieni teini-ikään. Olimme varanneet vasta ilmestyneen Harry Potter -kirjan Maarianhaminan kirjakauppaan, jonne purjehdimme kiireellä ehtiäksemme hakemaan kirjan ennen kaupan sulkemista! Pitkät purjehdusretket ja Harry Potter kasvattivat pojistani ahkeria lukijoita”, Salonius muistelee. 

Ilkka Herlin ja Saara Kankaanrinta asuvat rannikolla. Itämeri on heidän elämässään konkreettisesti läsnä päivittäin. He myös menivät aikoinaan naimisiin Gullkronan saaressa, Itämeren aaltojen ympäröimänä. 

”Itämeri, ja luonto muutenkin on tärkeä, sillä ilman sitä mitään ei kirjaimellisesti olisi olemassa. Itämeri on minulle upea nautinto sekä esteettisesti että toiminnallisesti”, Kankaanrinta kertoo.  

Ympäristötyö vaatii kokonaisuuksien ymmärtämistä  

Ihmisillä on taipumus lokeroida luontoa; Itämeri, sisävedet, metsät ja pellot nähdään herkästi toisistaan erillisinä palasina. Todellisuudessa ekosysteemit muodostavat laajan, monimutkaisia vuorovaikutuksia sisältävän kokonaisuuden. Tämä konkretisoituu ilmastonmuutoksessa, joka vaikuttaa sekä kuivalla maalla että vesistöissä kaikkialla maailmassa. Myös jo toista vuotta jatkuva koronapandemia on osoitus niistä ongelmista, joita kestämättömästä luonnon hyväksikäytöstä seuraa. 

Metsät, pellot, sisävedet ja Itämeri muodostavat kokonaisuuden. Kuva: Anu Suono

Itämeri-työssä maata ja merta ei voi erottaa toisistaan. Kuivalla maalla tehtävät toimenpiteet, kuten maa- ja metsätalous, vaikuttavat Itämereen esimerkiksi ravinnevalumien kautta. Ravinteet ruokkivat leväkukintoja, ja pohjaan vajonneen levämassan hajottaminen kuluttaa hapen meren pohjasta. 

”Maatalouden päästöt Itämereen ovat hyvin tiedossa, mutta keskusteluun olisi välttämätöntä tuoda mukaan myös paljon aiemmin luultua suuremmat metsätalouden päästöt. Ojitetuilta turvemailta liikkeelle lähtenyt hiili sekä lämmittää ilmastoa, että vesistöihin huuhtoutuessaan ruokkii muun muassa sinilevää. Maan, ilmaston ja vesistöjen välinen yhteys pitää nähdä uudella tavalla. Esimerkiksi metsät vaikuttavat pilvien muodostumiseen ja sitä kautta sadantaan,” Herlin painottaa. 

Valitettavasti ihmisen ymmärrys tulee usein kovasti jälkijunassa. Tiedämme nykyisin jo paljon perinteisistä uhista Itämerelle, kuten ravinteiden aiheuttamasta rehevöitymisestä. Mutta kieltämättä toisinaan ahdistaa se kaikki, josta emme vielä tiedä, ettemme tiedä. Samalla olemme kilpajuoksussa aikaa vastaan, ja moniin isoihin toimiin pitäisi ryhtyä nyt heti,” Kankaanrinta pohtii. 

Ilmastonmuutoksen rinnalla maapalloa uhkaa luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Elonkirjon kaventuessa ekosysteemien kyky sopeutua esimerkiksi ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin heikkenee. 

”Ilmastonmuutos ja monimuotoisuuden köyhtyminen ovat osa samaa ongelmaa. Ilmastonmuutos voi tuntua ihmisistä abstraktilta ja etäiseltä, mutta monimuotoisuus on ehdottoman paikallista ja ihmisten itsensä todistettavissa. Monimuotoisuus alkaa juuri tästä jalkojen juuresta, ja siihen jokainen voi vaikuttaa omalla toiminnallaan,” Kankaanrinta sanoo. 

Monimuotoisuuden suojelu kaipaa konkreettisia tekoja

Elävä Itämeri -hankkeen ytimessä on Itämeren vedenalaisen monimuotoisuuden suojeleminen. Yksityisen suojelun ohella hankkeessa halutaan parantaa ihmisten tietoisuutta Itämeren elämästä, ja muistuttaa pinnan alla elävien lajien merkityksestä. Iso osa suojelua kaipaavista monimuotoisista alueista sijaitsee esimerkiksi mökkirannoilla ja muissa saariston matalissa vesissä, jotka ovat usein yksityisessä omistuksessa. Ålandsbankenin Itämeriprojekti on rahoittanut Elävä Itämeri -hanketta alusta lähtien. 

”Itse havahduin Itämeren monimuotoisuuteen, kun pohdimme Saaran kanssa BSAG:n ja Itämeriprojektin mahdollisia yhteistyökuvioita. Keskustelu luonnon monimuotoisuudesta oli tuolloin lisääntynyt, mutta Itämeren monimuotoisuutta ei juuri mainittu! Elävä Itämeri -hanke vetoaa erityisesti positiivisuudellaan. On tärkeää nostaa esiin myös Itämeren elämää, eikä ainoastaan sen ongelmia,” Salonius kertoo. 

Gullkronan vierasvenesatama on monelle purjehtijalle tuttu kesänviettopaikka. Kuva: Anna Klemelä / BSAG

Elävä Itämeri -hankkeen pilottikohteena toimii Gullkronan saarta ympäröivä vesialue Saaristomerellä. Pilotin avulla saadaan tietoa yksityisen suojelualueen perustamiseen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista, ja voidaan myös viestiä yksityisestä suojelusta suurelle yleisölle. Gullkronan alueen suojeluprosessi on parhaillaan käynnissä, ja sitä toteutetaan yhteistyössä alueen muiden omistajien ja elinkeinonharjoittajien kanssa. 

”Monet ihmisen kehittämät teknologiat voivat osoittautua toimimattomiksi, mutta luonnon suojeleminen toimii aina. Gullkronan vesien suojelussa tärkeää on myös elävän saaristokulttuurin suojeleminen. Ilman hyvinvoivaa ja kaunista Itämerta meillä ei ole saaristokulttuuriakaan,” Kankaanrinta muistuttaa. 

Gullkrona on tuttu paikka myös Ålandsbankenin Saloniukselle. 

Gullkrona on erittäin hyvä pilottikohde myös siksi, että Gullkronan vierasvenesatama on niin monelle ihmiselle tuttu ja rakas paikka. Myös meidän perheemme on vieraillut Gullkronassa usein purjehdusretkillä, ja saaren Peikkopolku ja lasten lossi olivat suuressa suosiossa lasten ollessa pieniä!” 

Edelläkävijyys vaatii rohkeutta, mutta myös palkitsee

Ålandsbankenin Itämeriprojekti perustettiin pahan sinileväkesän jälkeen vuonna 2014. Itämeriprojekti rahoittaa erilaisia Itämeren hyväksi työskenteleviä hankkeita ja toimijoita. 

Lähdimme miettimään, voiko pankki pelastaa Itämeren. Tavoitteena on näyttää esimerkkiä ja saada muun muassa yrityksiä mukaan Itämeri-työhön. Tänä vuonna hakemuksia tuli jo lähes 200. Itämeriprojektissa haluamme tukea ja tehdä pitkäjänteistä yhteistyötä toimijoiden kanssa, jotka tekevät vaikuttavaa työtä Itämeren hyväksi,” Salonius kertoo. 

”Pankki on myös valtava media, sillä lähes jokaisella ihmisellä on pankkisuhde! Ålandsbanken tavoittaa erityisen paljon vesillä liikkujia, ja tästä syystä se on myös BSAG:lle erityisen hyvä yhteistyökumppani”, Kankaanrinta lisää 

Ålandsbankenin kehittämä, maksukorttiin yhdistetty Åland Index on esimerkki Suomessa kehitetystä innovaatiosta, joka niittää mainetta maailmalla ja vaikuttaa omalta osaltaan ilmastonmuutokseen myös Suomen rajojen ulkopuolella. Åland Index kertoo korttiostojen arvioidusta hiilijalanjäljestä, jolloin kortin käyttäjä voi tarkastella omaa kulutuskäyttäytymistään ja muuttaa sitä ilmastoystävällisempään suuntaan. Viimeisimpänä Åland Indexin on ottanut käyttöön Mastercard. 

”Itämeren pelastaminen on globaali asia ja linkittyy ilmastonmuutokseen. Ålandsbankenissa lähdimme lähestymään asiaa kuluttajakäyttäytymisen näkökulmasta. Kiinnostus Åland Indexiä kohtaan räjähti vuonna 2019, ja nyt sillä on jo yli sata miljoonaa käyttäjää ympäri maailman. Tämä on esimerkki siitä, että jonkun on oltava edelläkävijä ja ryhdyttävä tekemään – jos olisimme jääneet odottelemaan, että joku muu kehittää täydellisen kuluttajakäytökseen vaikuttavan indeksin, ei sellaista olisi olemassa vieläkään”, Salonius sanoo. 

Esimerkkinä edelläkävijyydestä voidaan pitää myös BSAG:n ja Ilmatieteen laitoksen vuonna 2017 käynnistämää Carbon Action -hanketta, jossa tutkitaan hiilen sitoutumista maatalousmaahan. Carbon Action on laajentunut yhteistyöalustaksi, jolla on mukana useita eri hankkeita, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja maanviljelijöitä. 

”Suomessa tehtävillä asioilla voi olla valtava vaikutus myös muualla maailmassa, ja se on tärkeä motivaatio työhön. Käytännössä tämä on nähty esimerkiksi Carbon Action -alustalla, joka on kasvanut muutamassa vuodessa laajaksi ja monisyiseksi kokonaisuudeksi. Myös Carbon Actionissa lähtökohtana oli lähteä rohkeasti tekemään ja tutkimaan, ja rohkeus kannatti. Voin ylpeästi sanoa, että olemme tällä hetkellä maailman huipulla tässä tutkimuksessa,” Herlin kertoo. 

Monet yritykset ovat lähivuosina havahtuneet ympäristön näkökulmasta vastuullisen toiminnan tärkeyteen. Vastuullinen toiminta ei ole ainoastaan kilpailuvaltti, vaan tärkeää varautumista ympäristökriisien mukanaan tuomaan epävarmuuteen. 

”Vastuullisuus ei voi olla vain erillinen osasto yrityksessä, vaan sen on oltava keskeinen osa kaikkea liiketoimintaa. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen huomioiminen liiketoiminnassa on myös riskinhallintaa. Tämän lisäksi vastuullisesti toimiva yritys houkuttelee työntekijöikseen alansa parhaita osaajia,” Salonius toteaa. 

”Yritykset voivat tehdä tärkeitä ja ratkaisevia asioita esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, mistä Ålandsbankenin toiminta on hyvä esimerkki. Julkisen vallan toimia odotellessa me kaikki, sekä yritykset että yksityiset ihmiset, voimme tehdä omia kestäviä valintojamme ja viedä asioita eteenpäin,” Herlin muistuttaa. 

Toivoa löytyy sekä maailmalta että kotipihasta

Itämeren ja ilmaston hyväksi tehdään jo paljon, mutta työtä riittää ja vaikuttavalla toiminnalla alkaa olla todella kiire. Millaiset asiat herättävät toivoa luonnon pelastumisesta? 

”Kansainvälisessä yhteistyössä on saatu paljon aikaan. Venäjä on investoinut paljon yhdyskuntajätevesien puhdistukseen, ja se näkyy etenkin Suomenlahdella. Elämme kaikki yhteisellä pallolla, joten ympäristöasioissa kansainvälinen yhteistyö on tärkeää,” Herlin sanoo. 

Myös Salonius näkee toivoa sekä globaalissa ympäristötietoisuuden lisääntymisessä, että Suomessa tehtävissä toimissa. Lyhyessä ajassa on tapahtunut suuria muutoksia esimerkiksi yritysten ympäristövastuullisuuden suhteen. 

”Keinoja toimia ympäristöystävällisesti on tuotu jokaisen ulottuville. Tämä mahdollistaa myös sen, että yksittäisten ihmisten on entistä helpompi tehdä kestäviä valintoja. On tärkeää, että isot globaalit toimijat, kuten Kiina ja Yhdysvallat, ovat mukana ympäristökriisien ratkaisemisessa. Tämän lisäksi voimme jokainen tehdä oman osamme esimerkiksi ruokavalioon liittyvien valintojen kautta.” 

Itämeri halutaan säilyttää elinvoimaisena myös tuleville sukupolville. Kuva: Saara Kankaanrinta

Myös luonto itsessään kannustaa eteenpäin. Herlin ja Kankaanrinta havainnoivat luontoa päivittäin omassa pihapiirissään. 

”Eläinten tarkkailu tuo toivoa. Tänä talvena olemme nähneet esimerkiksi saukkoja, joiden mäenlaskusta on löytynyt todisteita lumesta. Hiljattain löysimme jopa suden jälkiä meren jäältä. Olemme päässeet näkemään, kuinka luonto palaa takaisin, kun sille annetaan tilaa,” Herlin kertoo. 

”Myös ihmisten halu osallistua ilahduttaa. Monet ihmiset haluavat olla mukana ratkaisemassa ongelmia sekä rannalla, pellolla että metsässä. Poliittinen päätöksenteko on usein jähmeää, mutta yhteiskunnallisessa tietoisuudessa on tapahtunut selvä harppaus! Esimerkiksi monimuotoisuudesta puhutaan yhä enemmän. Ihminen on useasti kuvitellut voittaneensa luonnon, mutta todellisuudessa olemme joka kerta hävinneet itse. Tietoisuuden lisääntyessä opimme toivottavasti näkemään itsemme osana luontoa, emmekä sen hallitsijana,” Kankaanrinta päättää. 

LUE LISÄÄ UUTISIA

Lahjoita