VUOKRAPELLOT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄ
Hyvin hoidettu pelto on sekä vuokralaisen että maanomistajan etu. Kun pidämme huolta peltomaan kunnosta, varmistamme paremmat sadot, säilytämme omaisuuden arvon ja edistämme kestävää maataloutta.
Peltomaan sadontuottokyvyn ylläpitäminen on tärkeää monesta näkökulmasta. Tuottava maa hyödyttää sekä vuokralaista että maanomistajaa. Vuokralainen hyötyy paremmasta sadontuottokyvystä ja omistajan näkökulmasta pelto säilyttää arvonsa pitkällä aikavälillä. Hyväkuntoinen pelto tukee luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa. Pellosta huolehtiminen on siksi osa kestävää ja vastuullista maataloutta.
Peltomaan vuokrauksessa on hyvä huomioida sopimuksen yksityiskohdat sekä pellon tuottokykyyn ja ympäristöön liittyvät näkökulmat. Vuokrasopimuksiin voidaan sisällyttää ehtoja, jotka tukevat kestävää viljelyä ja pellon pitkän aikavälin arvoa. Jokainen sopimus kannattaa laatia yksilöllisesti tilanne ja tarpeet huomioiden.
”Meillä on hyvä vuokralainen, joka pitää pellot kunnossa. Vuokrasta on sovittu, että peruskunnostusvuosina ei tarvitse maksaa vuokraa ollenkaan ja isommat kunnostustoimet antaa useamman vapaavuoden vuokrasta.”
-Maanomistaja BSAG:n kyselyssä
TIETOA VUOKRAPELLOISTA
Vuokrapellot
Noin 38 prosenttia Suomen pelloista on vuokrapeltoja.
Vuokrapeltojen osuus vaihtelee alueittain 30–50 prosentin välillä.
Pellonomistajat
Suomessa on noin puoli miljoonaa pellonomistajaa, joista valtaosa on yksityishenkilöitä ilman omaa maataloustuotantoa. Peltoja omistavat myös kuolinpesät, kunnat, seurakunnat, yhtymät ja yhtiöt.
Kasvukunto
Suomessa on laajalti peltojen peruskunnostusvelkaa. Erityisesti vuokralohkoilla korostuvat ongelmat, kuten alhainen pH ja puutteellinen vesitalous.
Sopimukset
Lyhyet, 3–5 vuoden vuokrasopimukset vaikeuttavat tuotannon pitkäjänteistä suunnittelua eivätkä kannusta investointeihin, jotka vaativat pidemmän takaisinmaksuajan.
MAANOMISTAJAN KANNATTAA HUOLEHTIA PELTOMAAN KASVUKUNNOSTA
Pellonomistajan kannattaa olla kiinnostunut peltojensa sadontuottokyvyn ylläpidosta ja parantamisesta useasta syystä, myös silloin kun pellot on vuokrattu toisen viljeltäviksi.
Pellon arvon säilyminen
Selvitysten mukaan vuokrapellot tuottavat keskimäärin heikompia satoja kuin viljelijän omat pellot. BSAG:n kyselyssä monet viljelijät kokivat ongelmaksi, että tarjolla olevien vuokrapeltojen sadontuottokyky on usein heikko.
Luotettavasti tuottavasta pellosta saa todennäköisemmin paremman vuokran tai kauppahinnan tulevaisuudessa.
Aiempien sukupolvien työn arvostus
Monet pellot ovat kulkeneet suvussa sukupolvien ajan. Pellon kasvukunnosta huolehtiminen osoittaa arvostusta aiempien sukupolvien työtä kohtaan.
Pellon kunnosta huolehtiminen on myös sijoitus tulevaisuuteen. Se takaa, että pelto säilyy tuottavana ja hyväkuntoisena myös tuleville sukupolville, riippumatta siitä, aiotaanko se pitää suvussa vai myydä eteenpäin.
Maatalousympäristö on tärkeä elinympäristö monelle lajille.
Ympäristöhyödyt
Tutkimukset osoittavat, että peltomaan hyvä kasvukunto on perusta sekä satovarmuudelle että ympäristöhyödyille. Hyväkuntoinen maa pidättää tehokkaammin vettä ja ravinteita, mikä vähentää huuhtoutumisriskiä vesistöihin ja Itämereen.
Maatalousympäristö on tärkeä elinympäristö monelle lajille. Suomessa jopa 70 prosenttia päiväperhosista ja noin kuudesosa pesimälinnuista elää pääosin maatalousalueilla. Luonnon monimuotoisuus lisääntyy maiseman vaihtelevuuden myötä, mikä esimerkiksi tukee pölyttäjien määrää.
Maaperä on myös merkittävä hiilivarasto. Kun pelto on hyvässä kunnossa ja kasvit kasvavat hyvin, hiiltä sitoutuu maahan enemmän ja sen poistuminen vähenee, mikä auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.
Lue lisää julkaisusta Maan kasvukunto – avain varmempiin satoihin ja kestävään viljelyyn.
Huoltovarmuus
Hyväkuntoinen peltomaa on yksi viljelyn tärkeimmistä voimavaroista. Se kestää paremmin äärisäitä, kuten kuivuutta ja rankkasateita. Sadontuottokyvyn ylläpitäminen vahvistaa viljelyvarmuutta ja turvaa kotimaisen ruoan saatavuutta, mikä on keskeistä Suomen elintarvikehuollolle.
PEREHDY LISÄMATERIAALEIHIN
Q&A — KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA
Tervetuloa tutustumaan perustietoihimme sekä toimintaamme liittyviin termeihin.
Miten Itämeren pelastaminen liittyy maanviljelijöihin ja mitä on uudistava viljely?
Maa, meri ja ilmasto liittyvät kaikki yhteen. Kun maanviljelyssä tarvittavat välttämättömät ravinteet, fosfori ja typpi, joutuvat Itämereen, ne aikaansaavat rehevöitymistä. Kaikki kärsivät — kasvit, viljlijät, maaperä, meri kasveineen ja asukkaineen, me ihmiset.
Uudistavan viljelyn avulla tärkeät ravinteet jäävät maaperään kasvien käyttöön ja niiden valuminen mereen vähenee. Samalla sidotaan hiiltä maaperään ja hillitään ilmastokriisiä. Siksi puhutaan myös hiilviljelystä. Maaperän kunto kohenee ja pellon satovarmuus paranee – ja kaikki hyötyvät.
Mikä on Carbon Action -alusta?
Carbon Action -alusta on BSAG:n vetämää yhteistyötä, jossa tutkijat, viljelijät ja yritykset toimivat yhdessä ilmastonmuutosta ja luontokatoa hillitsevän sekä satovarmuutta ja vesistöjen tilaa parantavan viljelyn edistämiseksi. Ilmatieteen laitos koordinoi alustalla olevia monitieteisiä tutkimushankkeita, joita yhdistää tavoite edistää maaperän hiilensidontaa.
Mitä tarkoittaa uudistava viljely ja hiiliviljely?
Maaperän hiilivaraston kasvattamista ruuantuotannon ohessa kutsutaan hiiliviljelyksi. Hiiliviljely on osauudistavaa maataloutta, jolla turvataan ruoantuotantoa ja parannetaan ympäristön tilaa paikallinen tilanne huomioiden.
Uudistavassa maataloudessa huomioidaan paikalliset lähtökohdat, viljelijän talous ja ympäristön tila. Pellon hyvä kunto vaikuttaa satotasoihin ja pellon sietokykyyn äärisäillä. Se myös tukee tilan taloudellista kestävyyttä.
OTA YHTEYTTÄ
AJANKOHTAISTA
CARBON ACTION -KLUBI
Carbon Action -klubi on maksuton ja kaikille avoin viljelijäverkosto, joka tarjoaa
jäsenilleen ajantasaista tietoa uudistavan viljelyn menetelmistä sekä hyödyllisiä
materiaaleja ja monipuolisia tapahtumia webinaareista peltopäiviin. Klubin jäsenenä
pääset verkostoitumaan muiden uudistavasta maataloudesta kiinnostuneiden viljelijöiden kanssa.