Itämeren tilanne on hälyttävä, mutta miksi se kannattaa pelastaa? Ainoa meremme on arvokas itsessään ja korvaamaton koti monenlaisille otuksille, mutta hyvinvoivasta merestä on myös käytännön hyötyä. Artikkelisarjassa tutustutaan elinvoimaisen Itämeren pelastamisen hyötyihin ihmisen näkökulmassa. Ensimmäisessä osassa näkökulmana on talous ja elinkeinoelämä.
Jo 25 % Itämeren pohjasta on hapetonta, elotonta autiomaata. Se vastaa lähes Lapin maakunnan kokoista aluetta merenpohjaa. Ihmistoiminnan aiheuttama kuormitus on liikaa matalalle ja vähäsuolaiselle merelle, joka kärsii hapettomuuden lisäksi muun muassa rehevöitymisestä. Tilanne on vakava, seuraukset kauaskantoisia ja osin arvaamattomia. Elinvoimaisena meri kuitenkin tarjoaa meille niin ravintoa ja elämyksiä kuin taloudellisia mahdollisuuksiakin. Meren tila vaikuttaa myös ilmastopäästöihin ja sen pelastamisella on tärkeä rooli ekokriisin ratkaisemisessa.
Miksi Itämeri kannattaa pelastaa?
Itämeren tilaan panostaminen on konkreettinen keino tehdä vastuullisuustyötä yrityksissä.
Elinvoimainen Itämeri kestää paremmin tulevaisuuden investointeja, kuten vihreän siirtymän rakennushankkeita.
Rehevöitynyt meri on ilmastopäästöjen lähde, mutta parhaimmillaan Itämeri voisi toimia jopa hiilinieluna.
Itämeren hyvinvointi on osa kestävää liiketoimintaa
Ihmistoiminnan ympäristövaikutukset ovat nousseet laajasti tietoisuuteen viime vuosikymmeninä. Yritysten yhteiskunnallinen rooli koetaan yhä tärkeämmäksi, ja kuluttajat vaativat liiketoiminnalta kestävyyttä ja vastuullisuutta. ESG-vaatimukset ohjaavat yhä useammin myös sijoituspäätöksiä. Itämeren suojelu tarjoaa yrityksille konkreettisen tavan osoittaa vastuullisuutta. Tehokkaita keinoja on tarjolla paljon, ja monilla toimilla on samanaikaisesti myös muita ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi uudistava viljely ja vesistökestävä metsänhoito vähentävät Itämeren suurimman kuormittajan, maa- ja metsätalouden ravinnevalumia. Samat keinot lisäävät hiilensidontaa ja tukevat luonnon monimuotoisuutta. Pitkät ja monimutkaiset arvoketjut takaavat sen, että lähes jokaisesta yrityksestä löytyy yhteys Itämereen.
”
Itämeren suojelutoimet ovat konkreettinen ja paikallisesti merkityksellinen tapa tehdä vastuullisuustyötä.
Johanna Siltala, yritysyhteistyöjohtaja, BSAG
Vastuullisesti toimiva yritys rakentaa luottamusta ja vahvistaa mainettaan kuluttajien, sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden silmissä. Ympäristöön liittyvät riskit voivat myös muuttua liiketoimintariskeiksi esimerkiksi uuden sääntelyn, raaka-aineiden saatavuusongelmien tai kuluttajaboikottien seurauksena. Ennakoiva vastuullisuustyö auttaa varautumaan tulevaan.
Elinvoimainen Itämeri kestää tulevaisuuden investointeja
Itämerelle kaavaillaan tulevaisuudessa hankkeita, joista monet ovat yhteydessä vihreään siirtymään ja ajatukseen kestävämmästä yhteiskunnasta. Rakentaminen vaikuttaa kuitenkin väistämättä ympäröivään luontoon, ja kestävyyteen pyrkivän hankkeen kokonaisvaikutukset voivatkin lopulta kääntyä ympäristön kannalta negatiivisiksi. Mitä huonommassa tilassa luonto on, sitä voimakkaammin negatiiviset vaikutukset näkyvät.
Elinvoimaisena Itämeri kestää paremmin ihmisvaikutuksia ja kärsii sen alueelle kaavailluista rakennushankkeista vähemmän kuin huonokuntoinen meri. Itämeren tilaa parantamalla voidaan siis vähentää muun muassa merellisten rakennushankkeiden ympäristövaikutuksia tulevaisuudessa. Tämä on linjassa kansalaisten näkemyksen kanssa: enemmistö suomalaisista ajattelee, etteivät vihreän siirtymän hankkeet saa vaarantaa vesistöjen tilaa.
Rakentaminen vaikuttaa aina ympäröivään luontoon.
Huonokuntoinen meri on ilmastopäästöjen lähde
Itämereen sitoutuu ja sieltä vapautuu ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja. Turku AMK:n ja BSAG:n yhteisessä SAARI-hankkeessa todettiin, että alueilla, joissa eloperäistä ainesta on paljon, vapautuu hiilidioksidia ja metaania erityisen paljon. Toistaiseksi näitä päästöjä ei lasketa mukaan kansalliseen hiilitaseeseen, mutta tilanne voi tulevaisuudessa muuttua.
Tänä vuonna selviää, kuinka kaukana Suomi on ilmastotavoitteistaan. Jos oman päästövähennykset ja hiilinielut, kuten metsät, eivät riitä saavuttamaan tavoitteita, voi Suomi joutua ostamaan niin sanottuja hiilinieluyksiköitä muista EU-maista. Tämä voisi tarkoittaa jopa miljardiluokan kustannuksia veronmaksajille. Jos meren huono ekologinen tila huomioitaisiin hiilinielujen laskennassa, olisi tilanne Suomen kannalta vieläkin huonompi. Toisaalta, hyvinvoiva Itämeri voisi sitoa itseensä enemmän hiiltä ja auttaa Suomea saavuttamaan tavoitteensa edullisemmin. Itämeren on siis paitsi ympäristön myös kansantalouden etu.
Itämeren tilan parantamiseen kannattaa panostaa juuri nyt, sillä mitä pidempään odotellaan, sitä vaikeammaksi ja kalliimmaksi korjaaminen käy. ”Sen sijaan että jäisimme odottamaan tulevia määräyksiä, meidän kannattaa investoida meren tilaan nyt – omilla ehdoillamme ja ennakoivasti. Se on sekä taloudellisesti että ekologisesti viisas ratkaisu.” toteaa BSAG:n toimitusjohtaja Ville Wahlberg.
Miten ratkaisemme Itämeren ongelmat?
Meriluonnon monimuotoisuus: Suojelemme uhanalaisia lajeja ja meren herkkiä ekosysteemejä.
Vastuullinen meriliikenne: Vähennämme alusten jätevesien päästämistä mereen yhteistyössä yritysten kanssa ja ajamme kunnianhimoista jätevesilainsäädäntöä rahtilaivoille koko Itämerelle.
Uudistava viljely: Autamme maanviljelijöitä tuottamaan ruokaa Itämeri-ystävällisesti, pitämään ravinteet peloilla ja sitomaan hiiltä maaperään.
Metsätalous: Hillitsemme metsätalouden aiheuttamaa kuormitusta Itämereen ja sisämaan vesistöihin.
