Itämeri-järjestöt päättäjille: Itämeren pelastaminen on Suomen seuraavan hallituksen harteilla

Itämeren tilanne on vakava, noin Irlannin kokoinen alue meren pohjasta on hapetonta autiomaata. Samalla Itämeren pinnan alta löytyy myös häkellyttävän kaunis ja monimuotoinen maailma. Meriajokasniittyjä, simpukkayhteisöjä, meressä eläviä kovakuoriaisia, Itämeren merihevosiksikin kutsuttuja siloneuloja – ja jopa pyöriäisiä. Itämeren luonnonrikkaiden alueiden suojelu edistää meren kykyä sietää ja palautua häiriöistä, mikä on yhä tärkeämpää ympäristö- ja ilmastouhkien riepottelemassa maailmassa.

Vedenalaisen rannikkoluonnon monimuotoisuus kuitenkin heikkenee kaikilla Suomen merialueilla. Suomi on jäänyt jälkeen merensuojelutavoitteistaan. Suomi ei nykyisillä toimillaan tule saavuttamaan kansainvälisten sopimusten mukaista tavoitetta suojella 30 prosenttia merialueista, josta kolmanneksen tulisi olla tiukasti suojeltua. Erityisesti tiukan suojelun alueita tarvitaan lisää.

Konkreettisia toimia tarvitaan merellä ja maalla

Itämeri-järjestöt yhdessä esittävät päättäjille konkreettisia toimia Itämeren pelastamiseksi. Koko Suomen merialueelle tarvitaan yhteinen suojelusuunnitelma. Järjestöt esittävät vetoomuksessa muun muassa kansallisen meriluonnonsuojeluohjelman pikaista käynnistämistä. Ohjelma kattaisi merialueet Perämereltä Suomenlahdelle ja auttaisi tunnistamaan arvokkaimmat suojeltavat alueet sekä kehittämään suojelualueverkostoa kokonaisuutena.

Myös yksityisille vesialueille, joiden suojelua BSAG edistää, tarvitaan oma vapaaehtoisen suojelun ohjelma. Järjestöt esittävät ohjelmaa, jossa maan- ja vesialueiden omistajille tarjottaisiin taloudellisia kannustimia arvokkaiden merialueiden suojelemiseen.

Itämeren tilaa ei ratkaista vain merellä. Valtaosa rannikkovesiä rehevöittävistä päästöistä tulee maa- ja metsätaloudesta. Vetoomuksessa esitetään esimerkiksi ennallistamista, luonnonmukaista vesienhallintaa, kasvipeitteisyyden lisäämistä, ravinteiden kierrätystä sekä muutoksia ojituksiin ja vesilainsäädäntöön.

Päättäjät yksimielisiä Itämeren suojelun tavoitteista

Itämeri-vetoomus julkaistiin Pikkuparlamentissa 1.10.2026 järjestetyssä tilaisuudessa, jossa kuultiin ajatuksia Itämeren pelastamisesta eri puolilta puoluekenttää. Näkemyksiään jakoivat ympäristöministeri Sari Multala (kok), ja kansanedustajat Sandra Bergqvist (r), Eeva-Johanna Eloranta (sd), Pauli Aalto-Setälä (kok), Mari Holopainen (vihr), Eeva Kalli (kesk), Mai Kivelä (vas) sekä Tapio Luoma-aho (kd).

”Työssämme BSAG:lla näemme päivittäin konkreettisesti, kuinka ihmiset yhteiskunnan eri osa-alueilta ovat valmiita työskentelemään puhtaiden vesistöjen ja Itämeren hyväksi. Samaa kunnianhimoa ja toimeliaisuutta tarvitsemme poliittisilta päättäjiltämme. Kannanottomme tarkoitus onkin antaa heille eväitä tähän työhön. Kannanottoon kootut toimenpiteet ovat tutkimukseen perustuvia ja niiden myönteisestä vaikutuksesta Itämereen on vahvaa näyttöä,” sanoo projektipäällikkö Anna Klemelä BSAG:sta.

Julkaisutilaisuuteen osallistuneet päättäjät olivat pitkälti yksimielisiä Itämeren suojelun tavoitteista. Lähes kaikissa puheenvuoroissa nousivat esiin ravinteiden kierrätys ja sektorien välinen yhteistyö sekä näkemys siitä, että valuma-alueella tehtävät toimet ovat Itämeren tilan kannalta olennaisimpia. Useampi puhuja piti esillä myös uudistavaa viljelyä, kasvipeitteisyyden lisäämistä ja maan kasvukunnon merkitystä. Yksityistä merensuojelua on poliitikot haluavat edistää myös taloudellisin kannustimin, ja luonnonarvomarkkinoiden mahdollisuudet nousivat esiin useassa puheenvuorossa.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet yhdeksän Itämeri- ja ympäristöjärjestöä: WWF Suomi, Suomen luonnonsuojeluliitto, Baltic Sea Action Group (BSAG), John Nurmisen Säätiö, Natur och Miljö, Luontoliitto, Pidä Saaristo Siistinä, Minun mereni sekä Puhtaan meren puolesta.