Uudistava viljely luo toivoa ja motivaatiota edistää muutoksia

Maan puolustuskurssille kokoontui jälleen vaikuttava ryhmä poliitikkoja, yritysedustajia ja virkahenkilöitä. Yhteisenä tavoitteena oli ymmärtää, mitä voisimme yhdessä tehdä maaperän ja maanviljelyksen elinvoimaisuuden hyväksi. Tänä vuonna aiheeseen kytkeytyi erityisesti myös ympäristöturvallisuus ja maatalouden rahoitus.

Päivän käynnisti johtava tutkija Emma Hakala Ulkopoliittisesta instituutista aiheenaan Mitä ympäristön ja turvallisuuden yhteen kietoutuneisuus edellyttää yrityksiltä ja yhteiskunnilta.

Hakala avasi, miten ympäristö on huomioitu vuoden 2025 Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa.

Ympäristökriisi perustaksi kokonaisturvallisuuden tekoihin

Tutkija Emma Hakalan mielestä ympäristökriisi pitää saada keskeisemmin näkyväksi turvallisuus-, puolustus- ja ulkopolitiikkaan vaikuttavana todellisuutena.

Siksi Hakalan mukaan ympäristökriisin pitäisi jo nyt olla keskiössä. Sen pitäisi vaikuttaa käytännön ennakointi- ja varautumistoimiin sekä kriisin vaikutusten hillintään ja sopeutumiseen.

”Ympäristöön liittyvä varautuminen pitäisi olla perusta kokonaisturvallisuuden arvioinnille. Pitäisi pystyä ajattelemaan, kuinka moni asia liittyy ympäristöturvallisuuteen. Nyt ei ole järjestelmällistä systeemiä, miten ympäristötietoa tuotettaisiin turvallisuusarvioinnin muihin näkökulmiin”, Hakala kiteytti.

Uudistava viljely on kokonaisturvallisuutta

Tutkija Emma Hakalan mukaan uudistava viljely sisältyy kokonaisturvallisuuden ajatteluun. Se vahvistaa huoltovarmuutta ja omavaraisuutta. Lisäksi sen vaikutukset ulottuvat maaperään eli esimerkiksi äärisäiden sietävyyteen.

Miksi sitten kaikki eivät viljele uudistavasti, viljelijä Juuso Joonalta on kysytty.

”Viljelijöiltä puuttuvat kannustimet siirtyä uudistavaan viljelyyn. Lisäksi tiloilta puuttuu johtamisosaamista. Ratkaisuna olisi antaa viljelijöille tavoitteita ja tulosperusteisia tukia. Tulosperusteisten tukien osuus pitäisi olla merkittävä, esimerkiksi 35 prosenttia suorista maataloustuista”, sanoi viljelijä ja BSAG:n hallituksen jäsen Juuso Joona.

Nykyiset suorat pinta-alatuet pääomittuvat Joonan mukaan peltoon. Ne passivoivat viljelijää ja ylläpitävät tehottomuutta. Toimenpiteiden ja menetelmien tukeminen ei ole vaikuttavaa tai tehokasta yhteiskunnan varojen käyttöä. Tavoitteena tulosperusteisten tukien edistämisessä on viljelijän työn vaikuttavuus ja tulos.

Tulosperusteiset tuet kannustaisivat viljelijöitä

Tulosperusteiset tuet olisivat viljelijän kannalta joustavampi ja tehokkaampi tukijärjestelmä, koska viljelijä voisi tuolloin vapaasti valita keinot tuloksen saavuttamiseen. Järjestelmä olisi Joonan mukaan myös yksinkertaisempi ja helpompi valvoa.

Edelläkävijäviljelijät Euroopassa, EU-komissio sekä useat yritykset ja järjestöt kannattavat tulosperusteisiin tukiin siirtymistä. Niistä on paljon tutkimusta ja kokeilut ovat käynnistymässä.

Tulosperusteiset tuet olisikin kiire saada seuraavaan CAP-ohjelmaan. Juuso Joonan mukaan tavoitteena tukien laskentaperusteeksi olisi yhteystuotanto eli nettoprimäärituotanto: kuinka monta grammaa hiiltä on neliömetrillä.

Carbon Action -työ on pohja muutoksille

Tuotanto olisi mahdollista monitoroida peltolohkokohtaisesti satelliittiperusteisella MRV-järjestelmällä, jonka Ilmatieteen laitos on kehittänyt BSAG:n koordinoimassa Carbon Action -työssä.

Kun BSAG:n perustaja Saara Kankaanrinta esitteli Carbon Action -työtä, hän korosti, että siinä on erityistä varmistaa kunnianhimon taso tutkijoiden, yritysten ja viljelijöiden yhteistyössä. Ainutlaatuisella yhteistyöllä ehkäistään myös viherpesua.

”Carbon Action ei ole mikään leima, jonka saisi helposti tuotteeseensa. Se on aitoa muutoksen tekemistä”, Kankaanrinta painotti.

Säästöpankki kannustaa uudistavaan viljelyyn

Säästöpankki on yksi rohkea edelläkävijä. Säästöpankkiryhmän vastuullisen liiketoiminnan kehitysjohtaja Laura Ylimäki esitteli, miksi pankki on kiinnostunut uudistavasta viljelystä. Tulevaisuuden riskien hallinta tapahtuu aktiivisilla uudistavan viljelyn teoilla nyt.

Pankin liiketoimintaa on rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia sekä kanavoida asiakasvaroja sijoituksiin. Rahoitettujen yritysten toiminnalla on myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Ympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, kuten ilmastonmuutoksen voimistuminen tai luonnon köyhtyminen, voivat puolestaan voivat aiheuttaa rahoitettaville yrityksille ja kotitalouksille erilaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Säästöpankki hakee rohkeita ja uudistushaluisia viljelijöitä

”Pankin tulee arvioida asiakkaittemme riskien ja mahdollisuuksien vaikutuksia omalle liiketoiminnallemme, muun muassa vakavaraisuudelle. Siksi olemme tunnistaneet, että haluamme olla mukana muuttamassa maatalouden valtavirtaa kohti kestävämpää ruoantuotantoa. Haluamme kannustaa viljelijöitä siirtymässä uudistavaan viljelyyn. Haemme rohkeutta ja kykyä uudistaa, mutta ymmärrämme muutoksen tapahtuvan vaiheittain”, kertoi Ylimäki.

Ylimäen mukaan Säästöpankin valinta on tukea pankin maatalousasiakkaita kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Keinojen on oltava samanaikaisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kehittäviä.

Säästöpankkiryhmä on yhteistyössä BSAG:n kanssa tekemässä rahoituskriteerejä. Ne pohjautuvat pitkän Carbon Action -työn tuloksiin, missä yhdistyy viljelijöiden, tutkijoiden ja yritysten ainutlaatuinen yhteistyö. Kriteerien pohjalta viljelijä voi luoda tilalleen vaikuttavan uudistavan viljelyn toimenpidekokonaisuuden. Tämän toteuttamiseen pankki alkaa kannustaa viljelijöitä, jotka hakevat lainaa.