Rohkean viljelijän jalanjäljillä

27.04.2020 | Blogi Uudistava maatalous

Korona. Sitä on ollut arkemme täynnä tänä keväänä. Jokainen ihminen on joutunut punnitsemaan oman elämänsä ratkaisuja ja tarpeita. Lasten hyvinvointi, oman työn jatkuvuus ja koko yhteiskunnan resilienssi ja kyky joustaa kriisissä on käynyt meidän kaikkien mielessä.

Maanviljelijälle Korona-arki on näyttäytynyt hyvin erilaisena kuin monelle muulle työelämän sankarille. Maatilalla asuessaan voi ja pitää tehdä työtä vanhaan malliin, huolehtia vastuuntuntoisesti ruokaturvasta ja viljelymaan kunnosta. Meillä maanviljelijöillä on väkevä mahdollisuus huolehtia ruuantuotannon jatkumisesta tällä haasteita ja muutoksia kohtaavalla planeetalla. Siksi oman toiminnan seurausten ja tavoitteiden pohtiminen on ollut ainakin meidän tilamme työlistalla entistä tiiviimmin. Me harkitsemme tarkkaan millaisen jalanjäljen peltoon painamme.

 

 

Mika Malin tutkii maata

 

Me täällä Vierelässä tartumme asiaan maan kasvukunnon, hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden kautta. Tähän huikeaksi apulaiseksi ovat osoittautuneet kerääjäkasvit.

Kerääjäkasveista on viljelijälle monenlaisia hyötyjä. Monokulttuurit ja lyhyet, yksipuoliset viljelykierrot ovat heikentäneet peltojen kasvukuntoa viimeisten vuosikymmenien aikana. Satokasvin kasvuajan ulkopuolella paljas maa on altis eroosiolle. Viljelykierron monipuolistaminen parantaa maan kasvukuntoa, ja sen osana erinomaisesti toimivat kerääjäkasvit tuovat hyötyjä maan kasvukuntoon jo ensimmäisenä kasvukautenaan. Kasvustojen muokkaaminen maahan tuo peltoon uutta eloperäistä ainesta ja kohottaa maan biologista aktiivisuutta nopeasti.

Tällä hetkellä mediassakin huomiota saanut monimuotoisuus ja pölyttäjähyönteiset hyötyvät kerääjäkasveista. Monipuolinen kerääjäkasvusto houkuttelee pölyttäjiä ja luo suojaa sekä ravintoa maan ja peltoluonnon asukeille. Viljelijällä on eturivin paikka, kun pelastetaan pörriäinen! Maan pieneliöstön monilajisuus ja maanpäällisen kasvuston monimuotoisuus lisäävät myös hyönteisten ja mikrobiston lajikirjoa. Silloin kasvipatogeeneille ja tuhohyönteisille ei jää niin paljon tilaa temmeltää.

Peltojemme läpi kulkee myös huikeat määrät vettä. Ne valuvat kohti jokia avo-ojissa, salaojissa ja pellon pinnassa. Kerääjäkasvustoilla voimme suojata maan pintaa juuri valumille ja vesistökuormille herkimpänä aikana syksyisin ja keväisin, sekä nykyisessä ilmastotilanteessamme myös lumettomina sateisina talvina. Näin vähennämme ravinne- ja kiintoaineskuormaa jo valmiiksi kuormittuneeseen Itämereen.

Carbon Action- hankkeessa osalla tieteellisiin kokeisiin osallistuvista maatiloista testataan kerääjäkasvien vaikutusta muun muassa maan hiilipitoisuuteen ja kykyyn sitoa hiiltä. Näillä rohkeilla viljelijöillä on ollut intoa kokeilla monenlaisia kerääjäkasviseoksia. Jos et ole vielä hankkinut kerääjäkasvisiemeniä, voi katsoa ideoita oheisesta listasta.

 

Carbon Action-tiloilla kokeiltuja kerääjäkasviseoksia:                   

 

Eliisa Malin nauttii keväästä lajittelutyön aikana

 

Meillä viljelijöillä on juuri nyt se aika vuodesta, kun päätämme millainen jalan- renkaan- tai muokkaimenjälki meistä peltoon jää. Onko viljelijän jälki maalle kuin ruoskanistu paljaaseen selkään, kuin murskaava purkupallo betonimuuriin. Vai jääkö viljelijän jäljiltä pellolle suojaava kasvusto, kuin päiväpeite nukkuvan lapsen harteille. Maa, on kaiken elämän, kaiken elintarviketuotannon alku ja mahdollistaja. Sitä pitää vaalia ja suojata. Kutsun sinut mukaan peittelemään maan kerääjäkasvien täkillä, ja rohkean maanviljelijän lempeillä jalanjäljillä.

 

Eliisa Malin

Eliisa työskentelee maanviljelijänä Vihdissä ja suunnittelijana BSAG:lla. Eliisa kirjoittaa parhaillaan kerääjäkasviopasta, joka julkaistaan kevään 2020 aikana.

 

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml