Carbolla on asiaa! -podcast Somerolla: Jarmo Viholainen hiiliviljelee ja Liisa Kulmala tutkii
Baltic Sea Action Groupin suunnittelija Eliisa Malin johdattelee jo tuttuun tapaan viljelijää ja tutkijaa keskustelun syövereihin. Podcast -sarjamme liikkuu uudistavan viljelyn teemoissa, eli puheessa vilahtelee sulassa sovussa niin maan kasvukunto, madot kuin luonnon monimuotoisuuskin. Tällä kertaa kaivaudutaan hiilen kiertoon tutkimuksen ja hiiliviljelyn keinoin Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Liisa Kulmalan ja hiiliviljelijä Jarmo Viholaisen kanssa.
Kuva: Aurinko ja hyvä keskustelu – seurasta ja tarjoiluista puhumattakaan – helli Carbolla on Asiaa! -retkikuntaa Somerolla. Vasemmalla Eliisa, Keskellä Jarmo, sitten Metropolian opiskelija Olli Kietäväinen ja oikealla Liisa. Selin äänityslaitteistoa virittämässä on niin ikään Metropolialta Anna Hirvi.
Sikatila tarvitsee paljon ohraa. Toisaalta sikojen lanta on hyvää lannoitetta, mutta liete on painavaa tavaraa – samoin levityskalusto. Tiivistymien välttämiseksi onkin oltava tarkkana
milloin pellolle mennään. Maan kasvukunto on ollut tärkeä ajuri siinä, miksi Jarmo päätti lähteä mukaan Carbon Actioniin.
Eräs Carbon Actionin oppeja on ollut, että viljatilakin voi hyödyntää nurmien kasvukuntobuustauksen niin sanotuilla katkaisunurmilla. Myös Jarmo on havainnut nurmien monet hyödyt.
Nurmien vaikutus maan kasvukuntoon on käsittämätön!
Se on totta, sen lisäksi että nurmi on verraton kasvi hiiliviljelyn kannalta, sen arvo on suuri maan rakenteen hoitamisessa ja se toimii myös lannoitteena.
Kuva: Eliisa ja Jarmo tutkailevat Carbon Action -koelohkolla nurmikasvustoa.
Muita hyviä keinoja viljatilan kierron kasvipeitteisyyden ja juurimassan lisäämiseen on kerääjäkasvien käyttö. Ne kiinnostavat Jarmoa, mutta niiden käyttö on vasta opetteluvaiheessa.
Liisa kertoo hiilen sidonnan kannalta tärkeintä olevan vihreän kasvillisuuden määrän. Mitä enemmän vihreää, sitä enemmän yhteyttämistä. Tähän tarkoitukseen tärkeitä ovat nurmen lisäksi kerääjäkasvit ja syysviljat. Liisa rohkaisee joka ikistä vaalimaan vihreyttä ympäri vuoden.
”Yhteytys jatkuu joulukuulle asti. Kannustan kaikkia siihen, että mahdollisimman paljon vihreää syksylläkin, oli sitten viljelijä tai kotipuutarhuri.”
Carbon Action – tutkimusta hiilitiloilla
On monta syytä tutkia hiilen kiertoja. Yksi on se, että hiilidioksidia halutaan saada ilmakehästä pois. Hiilensidonnan lisääminen maatalousmailla on eräs tärkeä keino tähän. Viljelysmailla voidaan tehdä nopeasti pieniä muutoksia, jotka lisäävät hiilen sitoutumista ja hidastaa hiilidioksidin vapautumista. Tutkimuksessa kehitetään ekologisia malleja, jotta pystytään mallintamaan ja arvioimaan asioita muillakin kuin tutkimuspellolla.
Liisa on tehnyt tutkijanuraa metsien parissa, kunnes neljä vuotta sitten ryhtyi tutkimaan peltojen hiilen kiertoja. Voisi kuvitella, että pellot ovat metsän jälkeen helppo nakki tutkijalle, mutta höpsis.
”Lähdin nöyrästi mukaan, mutta ajattelin että pellot ovat helppoja. Olen kuitenkin oppinut ettei näin tosiaan ole, ja olen edelleen neljän vuoden jälkeen aika aloittelija,” Liisa pohtii.
Homman suola onkin se, että ikinä ei ole valmista, vaan voidaan oppia moneen suuntaan. Kiinnostavaa on myös se, että emme ymmärrä luonnon toiminnasta kaikkea.
Itse Carbon Action on ollut Liisalle tärkeä kokemus.
”Carbon Action on elämys, kun on saanut viljelijäkontakteja ja on luonut verkostoja muihin asiasta kiinnostuneisiin. Ja on se ollut elämys allekirjoittaneellekin.”
Kuuntele lisää elämyksellistä tarinaa tästä Carbolla on asiaa! -jaksosta.
Kuva: Jarmo ja Liisa tutkivat syysvehnäpeltoa. Sanna kuvaa, salakuvaajana Eliisa.
Teksti ja kuvat: Sanna Söderlund, BSAG
