Carbon Action -hiiliviljelijä Tapani Porola: ”Sain ihan uuden innostuksen viljelyyn, kun Carbon Action -yhteistyö lähti liikkeelle”

Tapani Porolalla on takanaan tavallinen työpäivä Ilmajoen yläkoululla, missä hän toimii aineopettajana ja käy arkipäivisin opettamassa muun muassa biologiaa, maantietoa sekä yrittäjyyttä nuorille.

Opettamisen lisäksi Tapani pitää Lapualla kasvinviljelytilaa. Yksin hänen ei tarvitse kaikkea ehtiä, sillä tilan pyörittämisessä on apuna hänen isänsä ja setänsä. Heidän työpanoksensa tilalla on erityisen tärkeää kevään kylvöissä, sekä syksyllä puintiaikaan, kun tilalla on vuoden kiireisin aika.

Näin kevättalvella tilalla on hiljaisempaa ja tilan töihin kuuluu muun muassa viljan ajoa ja laitteiden kunnostusta. Lisäksi Tapani suunnittelee viljelykiertoa, sekä pyörittelee mielessään mitä laittaisi millekin peltolohkolle tulevana kasvukautena kasvamaan.

Viljelyssä parasta on työn monipuolisuus

Porolan tila on ollut Tapanin suvussa jo pidemmän aikaa, ja hän on tehnyt lapsesta asti tilan töitä. Tapani on kuitenkin aina ollut avoin erilaisille työnkuville. Hän lähtikin opiskelemaan aikoinaan luonnontieteitä pääaineenaan maantiede, ja valmistui vuonna 2012 filosofian maisteriksi.

Samana vuonna myös viljely tuli osaksi hänen arkeaan, kun hän vuokrasi tilan isältään. Sittemmin Tapani on ottanut ohjat kokonaan käsiinsä, ja tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2017. Tila oli jo tuolloin kasvinviljelytila, mutta Tapani on tuonut kasvivalikoimaan lisää monipuolisuutta. Nykyään tilalla kasvaa aikaisemman kauran, ohran ja rypsin lisäksi nurmea, kuminaa ja öljyhamppua.

”Maanviljely on vaan niin valtavan mielenkiintoista. Viljely itsessään on tosi yksinkertaista, mutta tähän kuuluu paljon eri osa-alueita, joiden monipuolinen kokonaisuus tekee työstä kiinnostavaa. Luulen, että viljeleminen on ihmiselle jo ihan luontaisestikin tyydyttävää hommaa, kun siinä näkee konkreettisesti työnsä tuloksen ja joka vuosi oppii uutta”, Tapani hymyilee.

Uudistava viljely on yhteistyötä luonnon kanssa

Myös luonnon kanssa yhdessä toimiminen on Tapanille viljelyssä tärkeää. Luonto loppujen lopuksi asettaa rajat sille, kuinka sato onnistuu. Riskejä esimerkiksi äärisäihin liittyen saa Tapanin mukaan tasattua monipuolisella viljelykierrolla ja maaperän kasvukunnosta huolehtimisella.

Porolan tilalla on tehty uudistavia ja maan kasvukuntoa parantavia toimenpiteitä jo yli 30 vuoden ajan. Tilalla harjoitetaan muun muassa suorakylvöä, jossa maanmuokkausta minimoidaan niin, että pieneliöt pysyvät maan rakenteissa.

Tilalla on huomattu, että uudistavan viljelyn periaatteiden mukaiset käytännöt ovat vähentäneet myös työn määrää, mikä on laskenut tilalla kustannuksia. Kustannuksia on laskenut lisäksi vähentynyt tarve ulkoisille ostopanoksille.

”Käytämme pelloillamme kierrätyslannoitteita, kuten karjanlantaa sekä perunatehtaan itunestettä ja olemme todenneet, että niiden käyttö tulee edullisemmaksi”, Tapani kertoo. Kun maahan saadaan kierrätyslannoitteiden avulla lisättyä eloperäistä ainesta, parantaa se myös maan ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä, lisää pieneliötoimintaa ja parantaa maan rakennetta.

Carbon Action -yhteistyöstä uutta intoa ja tietoa

Tapanilla oli jo valmiiksi käytössä ympäristön hyvinvointia tukevia käytäntöjä tilallaan, kun hän päätti vuonna 2018 lähteä mukaan BSAG:n perustamaan Carbon Action -yhteistyöhön. Carbon Actionissa 100 pilottitilaa testaa hiiliviljelyn menetelmiä ja pyrkii yhdessä tutkijoiden ja yritysten kanssa sitomaan hiiltä peltomaahan ilmakehästä ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Aihe ei tullut Tapanille uutena, ja se liippasi läheltä hänelle tuttuja teemoja luonnontieteellisen alan koulutuksen saralta.

”Olin siinä ensimmäisessä koulutusporukassa ja oli jotenkin jännä huomata, kun siinä oli muita samasta aiheesta kiinnostuneita, kuinka osalla oli ihan valtavasti tietoa. En ole varmaan ikinä elämässäni ollut niin mielenkiintoisissa koulutuksissa, kun mitä Carbon Action on tarjonnut”, hän jatkaa.

Tapani toteaa, että yhteisöllisyys muiden viljelijöiden kanssa sekä tiedon vaihto ja ideoiden pallottelu ovat olleet toiminnan parhaita puolia.

Kerääjäkasvit sitovat hiiltä maaperään

Carbon Actionin myötä Tapani innostui hiiliviljelyn menetelmistä erityisesti kerääjäkasveista, sillä niiden monet hyödyt tulivat hänelle uutena tietona. Kerääjäkasvit kylvetään satokasvin alle tai sen puinnin jälkeen jatkamaan pellon kasvipeitteisyyttä. Ne lisäävät yhteyttävän kasvuston aikaa pellolla ja siten edistävät maan hiilensidontaa.

”Kerääjäkasvit ovat tulleet meille käyttöön osittain myös sen vuoksi, että ne auttavat pitämään pellon kuivempana. Lisäksi olen huomannut, että niiden käyttö menee hyvin yhteen kierrätyslannoitteiden kanssa” Tapani kertoo.

Kerääjäkasvit myös varastoivat maasta liian typen juuristoonsa. Näin ne auttavat Tapanin mukaan säästämään ulkoisesti ostettujen lannoitteiden kuluissa, sillä seuraava satokasvi saa tarvitsevansa typen suoraan kerääjäkasvilta. Typen varastoiminen suojaa myös vesistöjä niitä rehevöittäviltä ravinnevalumilta.

Nyt on käynnissä Carbon Action -yhteistyön viimeinen vuosi. Porolan tilalla uudistavan viljelyn ja hiiliviljelyn menetelmiä on tarkoitus jatkaa myös yhteistyön päätyttyä. ”Kyllä se mitä on opittu, tulee olemaan mukana pysyvästi. Tämä koko paketti on vaan kokonaisuutena sen verran kannattavaa”, Tapani toteaa.

Hän suuntaa tulevana viikonloppuna tapansa mukaan taas tilalleen. Säästä riippuen suunnitelmissa on ainakin täyden viljalaarin tyhjennys ja viljakuorman kuljettaminen kauppiaalle.   

Juttusarjassa tuodaan esiin henkilöitä Carbon Action -työn taustalla ja kerrotaan viljelijöiden kokemuksia siitä, millaista on käytännössä olla mukana muutoksessa kohti kestävämpää ruuantuotantoa.