Carbon Action -viljelijät turvaavat tulevaisuuttamme

Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla on valtavasti niin kasvinviljelyä kuin eläintuotantoakin, ja moni maamme elintarvikejätti, kuten Valio ja Atria toimivat alueella. Myös Carbon Action -viljelijöistä useampi vaikuttaa eteläpohjalassa. He kehittävät tiloillaan ympäristöä uudistavia viljelymenetelmiä ja edistävät muun muassa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Uudistavassa viljelyssä maan kasvukunnon parantaminen on keskeisessä roolissa, sillä terve maaperä vähentää viljelyn ympäristökuormitusta. Viime vuosien yleistyneet äärisäät ovat myös korostaneet, että maaperän hyvinvointi ei ole tärkeää vain ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vaan myös siihen sopeutumisessa. Vierailimme kolmen etäläpohjalaisen Carbon Action -viljelijän tiloilla ja kuulimme heidän ajatuksiaan muun muassa maanviljelyn kehittämisestä muuttuvissa ilmasto-oloissa.

Uudistava viljely edistää huoltovarmuutta

Pasi Ketelä pitää kasvinviljelytilaa Ilmajoella, missä hän tuottaa pääosin luomukauraa. Kauran lisäksi Välisen tilan pelloilla viljellään muun muassa ruista, syysvehnää sekä nurmia. Pasi tekee myös viljan ostajan töitä, ja vilja näytteleekin hänen elämässään suurta roolia.

Hän päätti aikoinaan opiskella itsensä agrologiksi Ilmajoella ja valmistuttuaan vuonna 2007, otti hän sukutilastaan ohjat. Pasi oli vain 22-vuotias, kun hän osti lapsuutensa kotitalon. Nykyään hän asuu siellä vaimon sekä kolmen lapsensa kanssa.

Viljelyssä Pasille on tärkeää, että toiminta on kannattavaa. Pasi esimerkiksi hyödyntää alueen runsasta kotieläintilojen määrää peltojen lannoituksessa, ja tuottaa karjanlannan vastineeksi nurmea rehuksi. Karjanlannan lisäksi peltojen kuntoa parantavat monipuolinen viljelykierto sekä ympärivuotinen kasvipeitteisyys.

”Maan kasvukunnon parantamisessa on tärkeää biomassan lisääminen maaperään, ja siihen auttaa esimerkiksi peltojen vihreänä pitäminen yli talven. Mitä parempiin satoihin päästään, sitä isommat juuret ovat myös maan alla, ja siitä se hyvä kierre lähtee”, Pasi hymyilee.

Hän korostaa, kuinka viljelyn kannattavuus tulee ennen kaikkea satovarmuudesta. On sitten kuivaa tai märkää, niin satoa saadaan varmemmin hyväkuntoisesta maaperästä.

Tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Jaakko Kangas pitää Lapualla 35 000 broilerin tilaa. Hän on Nevalan tilan isäntä neljännessä polvessa, ja tila tuli sukuun 1900-luvun alussa. Jaakko päätyi aikoinaan Viikkiin opiskelemaan maatalousteknologiaa ja valmistuttuaan vuonna 2015, hänestä tuli tilan isäntä.

Nevalan tilalla kasvaa broilereiden lisäksi monipuolisesti vaihdellen ohraa, kauraa, hernettä, rypsiä ja vehnää. Jaakko käy päivittäin tarkastamassa, että linnuilla on kaikki hyvin ja muu aika hänellä meneekin paljolti peltotöissä.

Myös Jaakko ajattelee viljelyä uudella tavalla ja maaperän hyvinvointi edellä. Se on hänen mukaansa keskeistä, sillä terve maaperä mahdollistaa viljelyn myös äärisäiden yleistyessä. Perheen 4-vuotias lapsi on jo innoissaan viljelystä, ja Jaakko pyrkii miettimään toimiensa vaikutusta kauaskantoisesti niin, että pellot pysyvät kunnossa myös seuraaville sukupolville.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen lisäksi Jaakon tavoite on myös hillitä ilmastonmuutosta, sillä jokaisen on tehtävä osansa. ”Kun olet opiskellut jotain, niin sitten vasta kun rupeat oikeasti tekemään konkretisoituu kuinka olet itse oikeasti vastuussa asiasta”, Jaakko pohtii.

Maaperän hiilensidonnan parantamiseksi tilalla on käytössä esimerkiksi kerääjäkasveja, ja maan rakennetta parannetaan lannalla sekä monipuolisella viljelykierrolla. Hiili nimittäin varastoituu paremmin hyvärakenteiseen maahan.

Jaakko toteaa, että tärkeintä on kokonaisuus eikä niinkään yksittäiset toimet. ”Kaikki lähtee maaperän kasvukunnosta ja se on tärkeintä tässä. Sen kautta tulee sitten moni muu asia”, hän sanoo.

Terve maaperä mahdollistaa viljelyn

Timo Erkkilä viljelee Lapualla Ala-Erkkilän tilalla suurimmaksi osaksi eri viljoja kuten kauraa, ruista ja vehnää, mutta noin puolet tilan pelloista ovat nurmella. Nurmia käytetään tilalla peltojen viherlannoitukseen. Ne sitovat ilmasta esimerkiksi typpeä ja tuovat näin maaperään ravinteita luontaisesti. ”Esimerkiksi näin investoimme täällä maaperän kasvukuntoon”, Timo kertoo.

Tila on ollut Timon suvussa jo lähes 400 vuotta ja hän pitää tilaa 12. polvessa. Timo on ollut lapsesta asti tiiviisti tilan töissä mukana, sillä isän loukkaannuttua Timon apua tarvittiin. Hän luki itsensä myöhemmin agrologiksi ja otti tilasta ohjat, kun sukupolvenvaihdos tehtiin 1990-luvun alussa. Muutamaa vuotta myöhemmin tila siirtyi luomutuotantoon, sillä se vaikutti silloin kannattavalta vaihtoehdolta.  

Timon tavoitteena on saada maaperän ekosysteemi toimimaan mahdollisimman hyvin niin, että sato onnistuu luonnon omia prosesseja tukemalla ja ilman keinotekoisia kemikaaleja. Tässä hänellä on ajatuksena niin kannattavuus kuin ympäristön suojaaminenkin.

Tilalla maaperää hoidetaan esimerkiksi pitämällä pellot kasvipeitteisinä ja käyttämällä kerääjäkasveja hiilensidonnan tehostamisessa. Tilan monet pellot ovat tosin sen verran multavia, että Timo kertoo keskittyvänsä siihen, että hiiltä ei pääse karkaamaan takaisin ilmaan, ja että hiili saataisiin varastoitumaan maan syviin kerroksiin pitkäksi aikaa.  

”Kun kaivelee maata, niin huomaa, että se murustuu hyvin ja siinä on hyvä rakenne. Se ei ole sellaista tiivistä ja on helposti muokkautuvaa. Tällöin se kestää myös kuivuutta ja imee kosteuden, kun tulee rankkasateita”, Timo kertoo peltojensa kunnosta.

Juttusarjassa tuodaan esiin henkilöitä Carbon Action -työn taustalla ja kerrotaan viljelijöiden kokemuksia siitä, millaista on käytännössä olla mukana muutoksessa kohti kestävämpää ruuantuotantoa.