Erätauko-keskustelu maaperän ja viljelijän hyvästä tulevaisuudesta
Carbon Action -hiiliviljelijät ovat olleet monessa mukana hankkeen kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tällä kertaa oivallinen hetki pysähtyä Erätauko-keskusteluun maan ja sen viljelijän hyvästä tulevaisuudesta oli juuri ennen tavanomaista kylmempää vappua.
Tilaisuus järjestettiin Teamsin välityksellä 29.4.2021 ja siihen osallistui 21 hiiliviljelijää. Keskustelua johdatteli Erätauko-säätiön Laura Arikka, ja järjestäjinä toimivat Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä BSAG.
Erätauko-säätiön luotsaamissa keskusteluissa keskeistä on dialogin syntyminen ja erilaisten näkökulmien tasapuolinen esille pääseminen. Tässä keskustelussa päätarkoituksena oli kerätä huomioita Soil at Risk -symposiumin paneelikeskustelun taustaksi. Lisäksi allekirjoittanut tulee hyödyntämään aineistoa väitöskirjatutkimuksessaan, jonka aiheena on edelläkävijäviljelijöiden siirtymä kohti uudistavaa viljelyä.
Mukaan Erätaukoon kutsuttin Carbon Actioniin osallistuvia viljelijöitä. Keskustelun aikana ideoitiin myös erilaisia yhdistelmiä osallistujista keskusteluihin vastaisuudessa. Todettiin, että olisi hyvä saada samaan pöytään keskustelemaan ruokaketjun eri toimijat. Myös monenlaisten viljelijänäkemysten jakaminen olisi hedelmällistä, ja dialogia toivottiin myös päättäjien ja viljelijöiden välille. Kuluttajien ja kaupan osuus keskustelussa nähtiin myös keskeisenä. Tästä rohkaistuneena yhteiset Erätauot saavat varmasti jatkoa.
Tässä blogissa nivotaan yhteen keskustelun keskeisimpiä havaintoja siten, että yksittäiset viljelijät eivät ole tunnistettavissa.
Haltioidutaan maan kasvukunnon vaalimisesta
Carbon Actionissa mukana olevat viljelijät ovat erittäin kiinnostuneita kehittämään peltomaidensa kasvukuntoa, ja he ovatkin saaneet aiheesta intensiivistä oppia koko hankkeen ajan. Keskustelussa nousi esille, että hiiliviljelijät toivoisivat kaikkien innostuvan ja haltioituvan maan kasvukunnon kehittämisestä, sillä se onnistuu myös ilman viljelijätukia ja on hyvä tapa kasvattaa omien peltojensa ja koko tilansa resilienssiä vaihtelevissa sääoloissa.
Viljelijät kokevat uudistavan viljelyn menetelmät toimiviksi paitsi maan kasvukunnon kannalta, myös kokonaisuutena; pitkällä aikavälillä uudistava viljely on taloudellisesti kannattavaa ja sen hyödyt ulottuvat aina monimuotoisuuden lisäämisestä julkisen keskustelun hengen parantamiseen. Kuten eräs viljelijä totesi – uudistavassa viljelyssä on vielä sekin hyvä puoli, että myös eläimet nähdään olennaisena osana maanviljelyä ja ne ovat siinä mukana positiivisessa hengessä.
Keskeisiksi koettuja asioita ovat tiedon saaminen sekä koulutuksen tarve. Keskustelussa todettiin maatalousoppilaitosten olevan luonteva väylä tiedon välittämiseen ja uudistavan viljelyn saaminen sisään kansalliseen opetussuunnitelmaan ensisijaisen tärkeää. Tämä edistäisi uudistavan viljelyn menetelmien leviämistä uudelle viljelijäsukupolvelle, joka koettiin tulevaisuuden kannalta merkittäväksi: ”uusi viljelijäsukupolvi on tärkeä. Nuorten kanssa käydyt tulevaisuuskeskustelut ovat erittäin merkityksellisiä ja hedelmällisiä.”
Miten pystyn vaikuttamaan ja miltä tulevaisuus näyttää tilallani?
Carbon Action -hiiliviljelijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa pääsääntöisesti hyvinä. Erityisesti oman tilan toimintoihin vaikuttamisen mahdollisuudet nähdään erittäin hyvinä, kun taas sen ulkopuolella rajallisempina, koska esimerkiksi EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (CAP), monimutkainen tukihallinto, ostajat sekä rahoittajat määrittelevät paljon sitä, kuinka asioita voi tehdä. Toisaalta kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia siitä, kuinka omalla lautasella oleva ruoka on tuotettu. Tämän vuoksi aito vastuullisuus, mielikuvien luomisen sijasta, on hyvin merkityksellinen tekijä. Houkuttelevan tuotteen avulla voi siis vaikuttaa paljonkin. Tämän vuoksi koko ruokaketjun mukana oleminen ja markkinoiden yhdessä rakentaminen on tärkeää. Eräs viljelijä totesikin osuvasti: ”se lisää hallinnan tunnetta merkittävästi, kun tietää mitä ketjun seuraava lenkki tekee.”
Ylipäätään kiinnostus maataloutta kohtaan on kasvanut ja sen koetaan tuovan positiivista virettä omaan tekemiseen. Ylisukupolvinen ajattelu on tärkeää, koska on mietittävä mitä jälkeensä jättää. Toisaalta myös itsenäisyys on keskeisessä roolissa, jotta pystyy kehittämään juuri itselleen sopivaa maatilaa; ei pidä liikaa ajatella sitä, mitä mieltä muut ovat omasta toiminnasta.
”On hienoa olla edelläkävijä ja vaikuttaa omalla esimerkillään positiivisesti. Kun tekee tilallaan uudistavan viljelyn toimia ja saa hyviä satoja, se saattaa kannustaa muitakin viljelijöitä maan kasvukunnon parantamiseen. Vaikka tarvitaanhan tässä tietynlaista kylähulluutta”, eräs viljelijöistä pohti huvittuneeseen sävyyn.
Kaikkia viljelijöitä luonnollisesti mietityttää tuleva ohjelmakausi, jota parhaillaan valmistellaan. Niin myös Carbon Action -hiiliviljelijöitä. Erityisesti toiveissa on se, että taloudellista hyötyä saataisiin muutenkin kuin tukien kautta. Vaikka tukioptimointi on tärkeää taloudellisen kannattavuuden vuoksi, on myös pelto-optimointi keskeistä. Uudistavan viljelyn keinot nähdäänkin hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa oman tilan kannattavuuteen myönteisesti. Tukien lisäksi päästökaupan mahdollisuuksia pidetään toivoa tuovina.
Mikä kannustaa siirtymään uudistavaan viljelyyn?
Keskustelussa nousi esiin erilaiset kriisitilanteet siirtymävaiheiden käynnistäjinä. Niiden käynnistyminen tapahtuu eri syistä eri tilanteissa, mutta tutkimuskirjallisuudessakin on tunnistettu jonkinlaisten elämän kriisi- tai nivelvaiheiden olevan usein sen ajatusmuutoksen taustalla, jonka siirtymävaiheen käynnistyminen tarvitsee. Läheisen kuolema, avioero tai lasten syntymä voi toimia muutoksen käynnistävänä voimana, ja omien arvojen mukaan toimiminen nousee tärkeään osaan elämässä. Näin myös tilaa voi haluta ryhtyä kehittämään suuntaan, jonka kokee oikeaksi. (1,2,3,
Mielenkiintoinen ajatus eräältä viljelijältä käsitteli rohkeutta: ”Kaikilla ei oikeastaan ole rajoitteita. Kun on tottunut tekemään rohkeasti omalla tavallaan, niin mikään ei ole hidastanut tekemistä. Tässä työssä on mukana minua puhuttelevia arvoja, ja siksi haluan jatkuvasti tehdä asioita järkevästi myös ympäristön kannalta.”
Uudistavan viljelyn koetaan tuovan kustannussäästöjen lisäksi henkistä vapautta. Peltojen saaminen parempaan kuntoon samalla kun hillitään ilmastonmuutosta, hyödyttää niin viljelijää kuin ympäristöä.
”Stressiä ei voi mitata rahassa”, kiteytti yksi keskustelijoista.
Carbon Action -viljelijät kokevat verkostoitumisen muiden viljelijöiden kanssa tuoneen monenlaista hyötyä paitsi omiin viljelykäytäntöihin, myös muun muassa stressin sietoon ja henkiseen kestävyyteen. Tutkimustenkin mukaan myönteinen ajattelu ja yhteistyö ovat keskeisiä myös viljelijän resilienssin rakentumisen kannalta(3,4,5.
Siirtymää estäviäkin tekijöitä löydettiin, ja ne noudattelivat hyvin jo tutkimuksessakin tunnettuja teemoja(1,2,3. Suurimpana muutoksen estäjänä toimii keskustelijoiden mielestä sosiaalinen paine. Erityisesti rajoittavana nähdään lähimpien ihmisten ja naapurien aiheuttama paine, sekä sellaiset muut viljelijät, jotka suhtautuvat kapeakatseisesti asiaan.
”Siitä muiden aiheuttamasta paineesta vain pitää kasvaa yli, joko ennen siirtymää tai sen aikana”, pohti eräs osallistuja.
On tunnettu asia, että pelko muutoksesta on siirtymää estävä tekijä, sillä muutos on aina sekä riski että mahdollisuus(1. Pelko liittyy olennaisesti myös taloudellisiin näkökulmiin ja muiden resurssien riittävyyteen; kuten keskusteluissakin nousi esiin, on talous yksi suurimmista kokeiluja rajoittavista tekijöistä. Toisaalta viljelijät muistuttivat, että se on myös yksi suurimmista kannustavista tekijöistä.
Merkityksellisiä asioita nyt ja tulevaisuudessa
Uudistavan viljelyn hyviin puoliin voidaan lukea viljelijöiden mielestä myös aivan uudenlaisen merkityksellisyyden saaminen työhön. Keskustelijoiden pohdinnoissa kärkipäähän nousi maanviljelyn arvostuksen lisääntyminen yhteiskunnassa, sillä se vaikuttaa hyvin monitahoisesti maatilayrityksen toimintaan ja erityisesti sen kannattavuuteen.
Uudistavan viljelyn avulla voidaan hallita kustannuksia sekä luoda sellainen tila, joka kannattavuutensa puolesta houkuttelee jälkipolvia jatkamaan tilan toimintaa.
Pohdittiin, että maatilayrityksen rakentaminen ympäristöystävälliseksi on vetovoimatekijä, joka houkuttelee tilalle jatkajia. Tämän vuoksi on tärkeää siirtää kiinnostus ja kehittämisen halu sekä hyvinvoiva maatila seuraavalle sukupolvelle.
”Asioita, joita voin tarjota jälkipolville ovat esimerkiksi kauniisti kukkiva monilajinen nurmipelto ja siellä laiduntavat eläimet. Syväjuuristen kasvien maan rakennetta ja maan pieneliöstön olosuhteita parantava vaikutus taas tekee hyvää peltomaalle. Myös kuluttajat vaativat enemmän, ja sitä kautta viljelijä toivottavasti saa paremman tuoton tehdessään töitä myös ympäristön hyväksi.”
Keskustelussa todettiin myös, että maatilan ravinne- ja energiaomavaraisuus on tärkeä asia tulevaisuuden muuttuvassa maailmassa. Pohdinnoissa nostettiin esiin se, että mahdollisimman korkea omavaraisuusaste ja riippumattomuus ostopanoksista tuo myös kannattavuutta sekä puskuria odottamattomiin tilanteisiin.
”Ilman ostopanoksia kaikki perustuu pellon kasvukykyyn eli uudistavaan viljelyyn”, muistutti eräs osallistuja.
Viljelijöiden henkilökohtaisiin tavoitteisiin sisältyi runsaasti toiveita oman osaamisen kehittämisestä sekä terveyden ja innostumisen säilymisestä. Toisten viljelijöiden auttaminen alkuun sekä omien onnistumisten ja epäonnistumistenkin jakaminen tuo merkityksellisyyttä tekemiseen.
”Työssä on erityisen merkityksellistä havaita viljelymenetelmien kehittyminen monimuotoisuutta ja hiilen sitomisen maksimointia tukeviksi. Merkityksellisyyttä tuo myös mahdollisuus tuottaa sellaista mitä kuluttajat haluavat ja arvostavat.”
Oivalluksia ja ideoita
Yhteinen konsensus syntyi siitä, että on monia tapoja toimia, ja kaikki ovat yhtä oikeita. Tavat syntyvät jokaisen omasta historiasta, kokemuksista ja sekä suhtautumisesta kokemuksiin. Myös tilojen tuotantosuunnat ja tuotannon lähtökohdat ratkaisevat paljon.
Tärkeänä seikkana keskustelusta jäi viljelijöille mieleen yhteenkuuluvuuden tunne sekä rohkeus jatkaa oman tilansa kehittämistä sellaiseen suuntaan, joka tuntuu oikealta. Keskustelu muiden uudistavaa viljelyä hyödyntävien viljelijöiden kanssa on tärkeää. Carbon Action on myös yksi merkityksellinen tekijä tukemassa siirtymää.
”Tästä keskustelusta päällimmäisenä mieleen jäi kunnioitus ympärillä olevia kollegoja kohtaan ja kiitollisuus Carbon Actionista ja sen mukana tulleesta yhteisöstä ja tietotaidosta. Carbon Action on tarjonnut monelle henkisen kodin sekä turvallisen keskusteluympäristön, jossa voi kertoa villeimmätkin ideat ja saada niihin sparrausta”, pohti eräs osallistujista, ja toinen jatkoi:
”Kyllä, on tärkeää huomata, ettei ole yksin omien ajatusten kanssa. Tulee mukava tunne, kun toisetkin pohtivat asioita myönteisessä hengessä. Se on inspiroivaa, innostavaa ja luo uskoa tulevaan.”
Lue lisää viljelijöiden ajatuksista: Policy Brief: Maaperä osana ilmastoratkaisua
Tutustu Uudistavan viljelyn e-opistoon
Kirjoittaja Sanna Söderlund toimii koulutuspäällikkönä Baltic Sea Action Groupissa sekä vastaa viljelijä- ja oppilaitosyhteistyöstä Carbon Actionissa. Lisäksi Sanna tekee väitöskirjatutkimusta edelläkävijäviljelijöiden muutosprosessista kohti uudistavaa viljelyä.
Lähteet:
1. Gosnell, H., Gill, N. & Voyer, M. 2019. Transformational adaptation on the farm: Processes of change and persistence in transitions to ‘climate-smart’ regenerative agriculture. Global Environmental Change, 59, 101965. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2019.101965
2. Berquist, M., Nilson A. & Schultz, W. P. 2019. A meta-analysis of field-experiments using social norms to promote pro-environmental behaviors. Global environmental change, 59, 101941. Berquist, M., Nilson A. & Schultz, W. P. 2019. A meta-analysis of field-experiments using social norms to promote pro-environmental behaviors. Global environmental change, 59, 101941.
3. Dolinska, A. & d’Aquino, P. 2016. Farmers as agents in innovation systems. Empowering farmers for innovation through communities of practice. Agricultural systems, 142, 122-130.
4. Folke, C., Biggs, R., Norström, A. V., Reyers, B. & Rockström, J. 2016. Social-ecological resilience and biosphere-based sustainability science. Ecology and Society, 21(3), 41. http://dx.doi.org/10.5751/ES-08748-210341
5. Arewasikporn, A., Sturgeon, J. A. & Zautra, A. J. 2018. Sharing Positive Experiences Boosts Resilient Thinking: Everyday Benefits of Social Connection and Positive Emotion in a Community Sample. Am J Community Psychol, 63, 110–121. DOI: 10.1002/ajcp.12279
