Siirry pääsisältöön

Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt koettelevat herkkää Itämerta, eikä kaikkia vaikutuksia vielä edes tiedetä

Uutinen

Maapallon keskilämpötilan noustessa ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden on ennustettu lisääntyvän ja voimistuvan merkittävästi. Yhä epävarmemmaksi muuttuvat sääolosuhteet aiheuttavat laajamittaisia vaikutuksia ympäristölle ja yhteiskunnille ympäri maailmaa, eikä seurauksilta säästy myöskään Itämeri. Helleaaltojen ja voimakkaiden rankkasateiden vaikutukset Itämeren herkkään eliöstöön ovat moninaisia ja vaikutusketjut monimutkaisia.

C: Jukka Rapo Örö

Tänä keväänä ja kesänä on jälleen nähty, miltä tulevaisuus ilmastonmuutoksen kourissa näyttää. Huhtikuun lopun pakkaset ja lumisateet vaihtuivat lennosta helteiseen toukokuuhun. Kesäkuun alussa kaivettiin villapaitoja taas esiin, ja juhannuksena paistateltiin jälleen hellelukemissa. Epävakainen sää ei ole suomalaisille uusi juttu, mutta lämpenevän ilmaston myötä sään ääri-ilmiöiden – myrskyjen ja tulvien, helleaaltojen ja kuivuusjaksojen – esiintymistiheys ja erityisesti voimakkuus lisääntyy merkittävästi. Äärisäät vaikuttavat ekosysteemeihin niin maalla kuin merellä, ja aiheuttavat tapahtumaketjuja, joiden seurauksia ei aina pystytä edes ennustamaan.

Kuva: Jukka Rapo

Lämpenevä ilmasto ja sen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt vaikuttavat Itämereen, jonka tilanne on jo valmiiksi vaikea. Yhä kuumemmaksi käyvässä ilmastossa veden haihtuminen kiihtyy, mikä lisää rankkasateiden esiintymistiheyttä ja erityisesti niiden voimakkuutta. Lisääntyvät sateet  sekä voimistuvat myrskyt ja tulvat huuhtovat vesistöihin entistä enemmän kiintoainesta ja ravinteita, jolloin Itämeren rehevöityminen kiihtyy entisestään. Rehevöityminen lisää esimerkiksi kasviplanktonin kasvua, ja eloperäisen aineen lisääntyessä kiihtyvä hajotustoiminta kuluttaa merenpohjan happivarantoja entistä nopeammin loppuun.

”Sisäinen kuormitus on iso taakka Itämeren elinvoimaisuudelle. Äärisäiden lisäämiä maalta tulevia ravinnepäästöjä on kuitenkin mahdollista ehkäistä muun muassa parantamalla peltomaan kasvukuntoa. Maaperää parantavilla uudistavan viljelyn menetelmillä, kuten mahdollisimman jatkuvalla kasvipeitteisyydellä lisätään peltomaan vedenpidätyskykyä ja saadaan ravinteet jäämään paremmin pelloille kasvien käyttöön.”,  BSAG:n strategiajohtaja Pieta Jarva kertoo.

Sademäärien lisääntymisen odotetaan myös laskevan Itämeren suolapitoisuutta, joka on jo valmiiksi varsin alhainen. Meriveden makeutuessa ja vesien lämmetessä Itämeren lajikanta muuttuu, ja jotkin lajit voivat kadota Suomen rannikolta kokonaan. Huolestuttavinta on, jos merestä katoaa niin kutsuttuja avainlajeja, joiden olemassaolo on edellytys myös monen muun lajin selviämiselle. Tällaisia ovat esimerkiksi meriajokas ja rakkohauru, joiden voimakas väheneminen tai katoaminen heijastuisi laajasti meren eliöstöön ja koko meriekosysteemin toimintaan.

26102007 Porkkala, Sommarn

Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät ja kuumemmiksi käyvät helleaallot vaikuttavat nekin Itämeren elämään. Pitkät kuumat jaksot tekevät rehevöityneestä Itämerestä otollisen kasvualustan esimerkiksi sinilevälle, joka on tulevaisuudessa yhä yleisempi näky rannoillamme. Samalla monet muut lajit kärsivät kuumuudesta, mikä voi näkyä niiden vähenemisenä. Suojelemalla vielä elinvoimaisia merialueita voidaan kuitenkin koittaa taata Itämeren lajeille ympäristöjä, joissa niiden on mahdollista selvitä.

Äärisäiden vaikutukset ovat moninaisia, ja vaikutusketjut mutkikkaita. Lajit eivät reagoi pelkästään suoraan ympäristömuutoksiin vaan myös toisiin lajeihin ja niissä tapahtuviin muutoksiin. Se tekee seurausten ennustamisesta haastavaa. On kuitenkin selvää, että lämpenevä ja yhä epävarmemmaksi muuttuva ilmasto tulee aiheuttamaan suuria haasteita Itämeren elämälle, ellei korjaavia toimia tehdä. 

Artikkeli on osa kaksiosaista juttusarjaa, jossa paneudutaan ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien sään ääri-ilmiöiden vaikutuksiin. Juttusarjan ensimmäinen osa tarkastelee äärisäiden vaikutuksia Itämereen. 

OTA YHTEYTTÄ

Pieta Jarva

Strategiajohtaja

+358 50 338 1096

pieta.jarva@bsag.fi

Anne Nordling

Monikielisen viestinnän asiantuntija

+358 40 052 9564

anne.nordling@bsag.fi

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml