Itämeren vuosi
Itämeren vuosi 2023 on ollut tapahtumantäyteinen. Vuoteen on mahtunut paljon huolestuttavia uutisia Itämeren tilasta, joka ei ole kuuteen vuoteen näyttänyt kohenemisen merkkejä. Toisaalta vuoden aikana on nähty myös lukuisia innovaatioita ja lupaavia päätöksiä, joilla on potentiaalia vaikuttaa positiivisesti niin Itämeren tilaan, ilmastonmuutokseen kuin luontokatoonkin. Kokosimme yhteen, miltä Itämeren vuosi näytti mediassa ja uutisten perusteella.
Itämeren tila on edelleen heikko
Itämerta on tituleerattu maailman saastuneimmaksi mereksi, eikä suunta ole tänä vuonna ollut kehuttava. Vuoden alussa Itämerellä mitattiin ennätyskorkeita ravinnemääriä ja rehevöitymisen merkkejä havaittiin jopa Suomen viimeisellä hyvässä kunnossa olleella merialueella, Perämerellä. Varovaisen positiivisiakin havaintoja tehtiin, sillä Selkämeren pohjaeläinten happitilanteen todettiin olevan hyvä, vaikka se onkin pitkällä aikavälillä heikentynyt. Alueen pohjaeläinyhteisöt ovat myös runsaita. Kokonaisuudessaan Itämeren tila on kuitenkin varsin huono. Näin kertoo myös Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (Helcom) raportti, jonka mukaan Itämeren tilaa ei ole juurikaan onnistuttu parantamaan vuosien 2016 ja 2021 välillä. Osa indikaattoreista jopa antoi viitteitä meren tilan huonontumisesta. Syyt Itämeren huonolle tilalle löytyvät ihmistoiminnasta. Onnettomuudet, kuten latvialaisen jätevedenpuhdistamon heinäkuussa rikkoutuneista lietetankeista valunut jäte tai marraskuussa karille ajaneesta matkustaja-autolautasta vuotanut öljy, ovat vain pisaroita meressä. Varsinaiset ongelmat ovat laajempia: rahtilaivat ovat tänäkin vuonna kipanneet Itämereen miljoonia kiloja vessa- ja pesuvesiä, eikä maatalouden ravinnepäästöjä ole edelleenkään saatu kuriin. Itämeren ongelmat kietoutuvat siis hyvin vahvasti arkiseen toimintaamme: merten yli kuskatun tavaran kulutukseen ja ruokaan. Hyvä uutinen on, että tietoisesti tapahtuva saastuttaminen on mahdollista lopettaa. Se vaatii kuitenkin päätöksiä ja ennen kaikkea toimintaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset Itämereen tunnetaan edelleen huonosti
Itämeren tilan heikentyessä on suomalaisten ymmärrys meren huonosta tilasta lisääntynyt. Ympäristöministeriön alkuvuodesta teettämän kyselyn mukaan lähes kolme neljästä suomalaisesta on huolestunut Itämeren tilasta. Erityisesti roskaamisen ja rehevöitymisen aiheuttamat haitat ovat hyvin suomalaisten tiedossa. Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutus Itämeren tilaan tunnetaan vielä huonosti. Maailmanlaajuisen vesiraportin lokakuussa julkaissut ympäristöjärjestö WWF varoitti ilmastonmuutoksen aiheuttamista uhkista Suomen vesistöille. Ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät talvisateet huuhtovat ravinteita ja kiintoaineita pelloilta ja metsistä vesistöihin, aiheuttaen rehevöitymistä. Alkuvuodesta tämä nähtiin konkreettisesti, kun poikkeuksellisen voimakkaat tulvat huuhtoivat valtavia määriä fosforia rannikkovesiin. Joulukuussa suomalainen tutkimus taas paljasti Itämeren ilmastopäästöjen olevan paikoitellen kymmenen kertaa niin suuria kuin on luultu. Mittavien hiilidioksidi- ja metaanipäästöjen taustalla on maalta tuleva kuormitus. BSAG:n käynnistämässä Carbon Action -yhteistyössä on jo vuosia edistetty tutkimusta ja uudistavan viljelyn keinoja käytännössä maalta tulevan kuormituksen hillitsemiseksi. Maaperän kasvukunnon ja hiilensidonnan kysymyksiä ratkottiin kesällä myös kansainvälisessä 4/1000 -konferenssissa, jossa BSAG toimi pääjärjestäjänä.
Lisääntyvän ravinnekuorman lisäksi ilmastonmuutos vaikuttaa meriveden lämpenemisenä, joka puolestaan vaikuttaa meren ekosysteemeihin. Meret ympäri maailman lämpenevät ennätysvauhtia, ja Itämeri on mataluutensa vuoksi erityisen altis lämpenemiselle. Esimerkiksi kesäkuussa sen mitattiin olevan neljä astetta normaalia lämpimämpi, vaikka tänä vuonna pintavesien lämpötila ei yleisesti ollut erityisen poikkeava. Toivoa antaa joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa tehty historiallinen linjaus, jonka myötä maiden tulisi luopua vähitellen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Toteutuessaan fossiilisista polttoaineista luopumisella on massiivisia vaikutuksia paitsi ilmastoon, myös Itämereemme.
Yhä makeammaksi ja lämpimämmäksi muuttuva meri on haaste sen asukkaille. Esimerkiksi silakkakannat ovat heikentyneet voimakkaasti, ja lokakuussa EU-jäsenmaat sopivat sen kalastuskiintiön pienentämisestä. Myös äärimmäisen uhanalaisen ankeriaan pyyntirajoituksia tiukennettiin Suomessa ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tutkittiin syitä Itämeressä kutevan meriharjuksen taantumiselle. Hyviäkin uutisia on vuoden varrelle mahtunut: Itämeren hallien määrä on ennätyskorkealla, merimetsokanta kasvoi ja Itämerennorppa synnytti ensimmäistä kertaa keinopesään.
Itämerellä tehtiin tänä vuonna myös erikoisempia eläinhavaintoja: kesäkuussa Suomen edustalla liikkui ryhävalas ja normaalisti trooppisilla vesillä elävä ruskosuula elokuussa. Viime vuonna puhuttanut Haminan mursu pääsi näytille Luonnontieteelliseen museoon alkusyksystä. Kummallisia näkyjä Itämerellä olivat myös kesällä Itämeren ylittänyt suppailija sekä yksinäinen villisika, joka ilmestyi Loviisan edustalla sijaitsevalle majakkasaarelle.
Innovaatioita ja investointeja Itämeren hyväksi
Itämeren tilasta eivät ole huolissaan ainoastaan yksityishenkilöt. Meren tilaan on vuoden aikana pyritty vaikuttamaan pienillä ja suurilla innovaatioilla ja investoinneilla. Esimerkiksi Turun seudun jätevedenpuhdistamossa vihittiin käyttöön uusi UV-hygienisointilaitos, joka puhdistaa jäteveden uimakelpoiseksi ja suomalaisella energiateknologialla pyritään vähentämään laivaperäisiä päästöjä innovaatiolla, joka mahdollistaisi hiilineutraalin laivamatkustamisen. Toukokuussa suomalaisyritys, joka kerää ja jalostaa merten biomassaa – kuten Itämeren sinilevää – korvaamaan öljypohjaisia raaka-aineita, keräsi miljoonarahoituksen.
Lokakuussa eduskunnalle annettiin tärkeä lakialoite, kun kansanedustaja Pauli-Aalto Setälän aloitteessa vaaditaan rahtilaivojen käymäläjätevesien, harmaavesien, kiinteiden jätteiden sekä rikkipesurivesien aluksesta päästämisen kieltämistä Suomen vesialueella ja talousvyöhykkeellä. BSAG on ajanut sekä lainsäädäntöä että vapaaehtoisia toimia jätevesipäästöjen lopettamiseksi. Laivaperäisiin päästöihin yritetään vaikuttaa myös Turun ja Tukholman välille suunnitellulla ”vihreällä väylällä”, jolla liikennöivät laivayhtiöt käyttäisivät uusiutuvaa energiaa.
Ilouutisia kuului muuallakin päätöksenteon saralla. Helsinki ilmoitti lopettavansa lumen kippaamisen mereen – tosin vasta vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelmaan päätynyt Saaristomerikirjaus vaikuttaa sekin lupaavalta Itämeren näkökulmasta, sillä Saaristomeri on yksi pahiten kuormittuneista alueista Itämerellä. Toisaalta huolta ovat herättäneet samaiseen ohjelmaan kirjatut vesienhoidon leikkaukset.
Mitä muuta Itämerellä?
Itämerellä on tänä vuonna tapahtunut paljon myös yhteiskunnallisella saralla. Merkittävin muutos tapahtui huhtikuun alussa Suomen liittyessä puolustusliitto NATOon. Liittyminen vaikuttaa Itämeren turvallisuustilanteeseen, NATOn ulottuessa nyt myös pohjoisen Itämeren alueelle. Itämerellä huolta ovat vuoden aikana herättäneet ympäristöhaasteiden lisäksi muun muassa alkusyksystä tapahtunut kaasuputkivaurio sekä kaksi tietoliikennekaapelivauriota, toinen Viron ja Ruotsin, toinen Viron ja Suomen välillä.
Itämerellä on tapahtunut tänä vuonna paljon myös arkeologian saralla. Alkuvuodesta Pohjois-Saksan alueella tehtiin kiinnostava löytö, kun metallinpaljastinharjoitukset paljastivat noin 800 vuotta vanhan aarteen Itämeren rannikolla sijainneen tuhotun viikinkikaupungin alueelta. Keväällä Ruotsin rannikolta löydettiin kokonainen roomalaisajan satama, ja Ruotsin rannikolle uponneesta, yli 500 vuotta vanhasta hylystä tutkijat löysivät Tanskan kuninkaalle kuuluneen maustevaraston. Itämeren kuuluisimmasta hylystä Estoniasta saatiin niin ikään uutta tutkimustietoa, kun laivan kyljen vaurioiden syytä selvitettiin. Marraskuussa kerrottiin myös toisesta tutkimuksesta, jossa laivan uppoamisreittiä tutkitaan pudonneiden esineiden avulla.
Itämeren vuosi 2023 on ollut monivaiheinen. Paljon työtä on tehty rakkaan kotimeremme suojelemiseksi, mutta siitä huolimatta meremme tilanne jättää toivomisen varaa. Itämeren tila, ilmastonmuutos ja luontokato kietoutuvat tiiviisti yhteen. Se tarkoittaa, että myös ratkaisut parhaimmillaan vaikuttavat positiivisesti näihin kaikkiin. Muutokseen tarvitaan uskoa, toivoa, tekoja ja yhteistyötä.
