Siirry pääsisältöön

Lausunto CAP-suunnitelmaan – tehokkaille toimenpiteille suurempi rooli

Uutinen Uudistava maatalous

Baltic Sea Action Group painottaa tuoreessa lausunnossaan Suomen maatalouden kansalliseen CAP- suunnitelmaan vesitaloutta, maaperän kasvukuntoa, hiilensidontaa kivennäismailla sekä ravinteiden kierrätystä. Suurin huoli kohdistuu ympäristökorvausten painotukseen. EU:n yhteisen maatalouspolitiikkaohjelman 2023-2027 toteutustavoista päätetään jäsenmaiden kansallisissa strategisissa suunnitelmissa. CAP-suunnitelman lausuntoaika päättyy tänään perjantaina 10.9.2021.

BSAG:n lausunnon lähtökohta on, että Suomen CAP-suunnitelman on tuettava keinoja, joilla saavutetaan monihyötyisyyttä: hillitään ilmastonmuutosta, lisätään luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan Itämeren tilaa sekä maatalouden toimintaedellytyksiä. Kansallinen suunnitelma vaikuttaa merkittävästi siihen, miten suomalaisilla tiloilla pystytään sopeutumaan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja siihen, voidaanko ruokaa tuottaa sekä taloudellisesti, ekologisesti että sosiaalisesti kestävästi tulevina vuosina. Jäsenmaiden kansalliset suunnitelmat lopulta määräävät, kuinka EU:n asettamiin keskeisiin tavoitteisiin vastataan, mitä maatalouspolitiikalla tuetaan, ja miten rahoitusosuuksia painotetaan.

Tilakohtaisuudesta lohkokohtaisuuteen

BSAG:n suurin huoli kohdistuu ympäristökorvausohjelman tilakohtaisten toimenpiteiden painotukseen tehokkaiden lohkokohtaisten toimenpiteiden kustannuksella. Tilakohtaiselle toimenpidekokonaisuudelle ollaan suunnitelmassa varaamassa 45% ympäristökorvauksen varoista, mutta toimenpidevaatimukset ovat kunnianhimottomat. Sen sijaan tehokkaille lohkokohtaisille toimenpiteille kuten kerääjäkasvien viljelylle on jäämässä vaatimaton rahoitus, eikä tavoitealoihin ole tulossa nousua vuoden 2015 tasosta.

BSAG ehdottaa ympäristövaikutuksiltaan alhaisen tilakohtaisen toimenpiteen poistamista ja selkeää panostusta lohkokohtaisiin toimenpiteisiin, joista tiloilla on jo hyviä kokemuksia. Näin viljelijää kannustettaisiin valitsemaan itse ja ottamaan käyttöön juuri kyseisellä lohkolla tarvittavia toimenpiteitä kasvukunnon ja ympäristöhyötyjen aikaansaamiseksi.

”BSAG on käynyt suunnitelman huolellisesti läpi sekä kokonaisuutena että yksityiskohtaisesti, ja koonnut lausuntoonsa sekä myönteisiä huomioita että kehitysehdotuksia”, projektijohtaja Eija Hagelberg BSAG:lta kertoo.

”Tuettujen toimenpiteiden tulee olla viljelijöille käyttökelpoisia ja houkuttelevia sekä ympäristölle hyödyllisiä. Siksi BSAG:n suurin huoli kohdistuukin ympäristökorvausohjelman painotukseen. Teimme ehdotuksia myös esimerkiksi investointitukiin ja maaperän kasvukuntoon liittyen. Myös toimenpiteiden kohdentaminen on tärkeää erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseksi”, Hagelberg jatkaa.

Tilannekohtainen laidunnus toimenpiteeksi

BSAG esittää täysin uutta toimenpidettä tilannetajuinen laidunnus. Siinä laidunnus toteutetaan jakamalla laidunalue useisiin pieniin lohkoihin ja siirtämällä eläimiä lohkolta toiselle muutaman päivän välein nurmen kasvua seuraten. Tilannetajuinen laidunnus vaikuttaa tehokkaasti mm. hiilen sidontaan ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta myös nurmien tuottavuuden sekä eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen. Toimenpide olisi valittavissa tuotantotavasta ja -suunnasta riippumatta, ja se perustuisi huolelliseen suunnitteluun ja kirjanpitoon.

CAP-suunnitelmaan sisältyvät myös maatilojen ja maaseudun yritysten investointituet. Tavoite maatilojen ympäristön tilaa parantaville investoinneille on BSAG:n näkemyksen mukaan nyt huomattavan alhainen. Investoinneille, joiden vaikutukset kohdistuvat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja uusiutuvan energian tai biomateriaalien tuotantoon, on tavoitteeksi asetettu 1,1 % maatiloista. Tätä tulisi nostaa, jotta ohjelman ylätason tavoitteet voitaisiin saavuttaa.

Lausunnossaan BSAG esittää myös, että tuotannollisissa investointituissa ohjattaisiin merkittävä panostus pellon vesitaloutta ja kasvukuntoa parantaviin investointeihin, jolloin saavutetaan merkittävästi erilaisia hyötyjä. Hyväkuntoinen peltomaa on lähtökohtana mm. hiilensidonnalle ja ravinnekuormituksen vähentämiselle. Myös tilan tuottavuus ja peltojen äärisäiden kestävyys vahvistuu.

Parhaiden toimenpiteiden tavoitealoihin kunnianhimoa

CAP-suunnitelmassa on tarjolla useita hyviä toimenpiteitä edistämään uudistava viljelyä, kuten esimerkiksi talviaikainen kasvipeitteisyys-toimenpide, kerääjäkasvien ja maanparannuskasvien viljely sekä kiertotalouden edistäminen. Näistä toimenpiteistä on jo paljon kokemusta ja hyödyt tunnetaan. Tästä huolimatta  tilakohtaiset ja valtakunnalliset tavoitealat ko. toimenpiteisiin ovat  jäämässä vaatimattomattomiksi, samaan tasoon kuin edellisen ohjelmakauden alussa. Kokonaisalan ja tilakohtaisen alan tavoitetta sekä hehtaarikohtaista tukea tulisi näissä kaikissa toimenpiteissä selvästi nostaa kiinnostavuuden lisäämiseksi.

”On huolehdittava siitä, että hyväksi havaituille toimenpiteille taataan riittävä rahoitus koko ohjelmakauden ajaksi. Viljelijän ammattitaidolle on jätettävä tilaa ja siihen on annettava tukea tulevassa CAP-suunnitelmassa”, Hagelberg painottaa.

 

Lue BSAG:n lausunto >>

Kaikki annetut lausunnot löytyvät myös  lausuntopalvelusta.

 

Lue myös

Lue lisää
image/svg+xml