MULTA-hankkeen Policy Brief -sarjan ensimmäinen julkaisu käsittelee peltomaan hiilivarastoa

Miten hiiltä varastoidaan maaperään? Mikä on peltomaan hiilivarastojen nykytila Suomessa? Ja mikä on maaperän hiilivaraston kasvattamisen potentiaali suomalaisessa maataloudessa? Näitä kysymyksiä tarkastelee strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittaman MULTA-hankkeen ensimmäinen Policy Brief ”Maatalousmaan hiilivaraston hoito vaatii viljelymenetelmien päivittämistä”. MULTA-hanke toimii Carbon Action -alustalla.

MULTA-hankkeen Policy Brief -sarjassa esitetään tiiviissä ja hyvin perustellussa muodossa näkemys jostain projektissa käsiteltävästä kysymyksestä. Lyhyessä ja yleistajuisessa tekstissä nostetaan esiin tärkeimmät näkökohdat, johtopäätökset sekä mahdolliset suositukset toimenpiteiksi. Ensimmäisen Policy Briefin aiheena on MULTA-hankkeelle keskeinen lähtökohta, kysymys siitä, millainen peltomaan maaperän hiilivaraston tilanne Suomessa on ja millainen mahdollisuus varaston lisäämisellä on vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Policy Briefin kirjoittajat ovat Kristiina Regina (Luonnonvarakeskus), Tuomas Mattila (Suomen ympäristökeskus) sekä Juuso Joona (Helsingin Yliopisto).

Maatalousmaa on globaalisti merkittävä hiilivarasto. Suhteellisesti pienillä varaston koon muutoksilla on merkittävä vaikutus koko ilmastolle. Suomessa viljelymaan hiilivarastot pienenevät, mutta kehityskulku on käännettävissä lisäämällä kivennäismaiden hiilensidontaa ja hidastamalla eloperäisten maiden hiilihäviöitä.

Hiilensidonnan lisääminen ei ole pois ruuantuotannosta. Kivennäismailla multavuuden nousu parantaa peltomaan vedenpidätyskykyä, lisää satotasoa ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Parempi maan kasvukunto lisää viljelyn resurssitehokkuutta ja parantunut satotaso lisää vuorostaan hiilisyötettä maahan. Viljelyhyötyjen vuoksi viljelijöiden kiinnostus multavuuden nostoon on suuri. Kannustimia tarvitaan tehokkaimpien menetelmien tunnistamiseen ja laajamittaiseen käyttöönottoon. Policy Briefissä todetaan, että jo nykyisillä parhaimmilla käytännöillä (turvemaiden säätösalaojitus, kerääjäkasvit, jatkuva kasvipeite kaikilla pelloilla, viljelykierto) saavutettaisiin selviä ilmastohyötyjä.

Policy Briefin voit lukea täältä.