Onko kosteikkoviljely ratkaisu turvepeltojen päästöihin? Peltopäivä 2022 -tapahtuman parhaat palat
Peltopäivä 2022 toi Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimusasemalle viljelijöitä, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja yrityksiä. Helteisen ja aurinkoisen päivän aikana tutustuttiin asemalla tehtävään tutkimukseen ja saatiin uusinta tietoa turvemaiden Itämeri- ja ilmastoystävällisemmästä käytöstä, esimerkiksi kosteikkoviljelystä. Lisäksi paneuduttiin tutkimustiedon viestimiseen sekä politiikkaan. BSAG:n Elisa Vainio summaa päivän annin.
Maankäyttösektori päästölähteestä takaisin hiilinieluksi
Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipään puheenvuoro ilmensi hyvin Peltopäivän aiheiden ajankohtaisuutta ja tärkeyttä. Raisa toi esiin maatalousmaiden roolia Suomen maankäyttösektorin ilmastopolitiikassa ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Raisa muistutti, että metsien hiilinielu oli viime vuonna pienentynyt niin paljon, ettei se enää kompensoinut viljelysmaiden päästöjä.
Suomen maatalous- ja metsämaista vain 1 % on turvepeltoja, mutta ne aiheuttavat suurimman osan maankäyttösektorin päästöistä. Siksi päästöjen vähentäminen turvemailta on tärkeää. Raisa esitti, että kosteikkoviljelyn rahallinen tukeminen voisi tuoda hyvin kustannustehokkaita päästövähennyksiä ja että muutosta tukijärjestelmään tarvitaan.
Kosteikkoviljelyn voisi aloittaa tilalla hyödynnettävistä kasveista
Luken erikoistutkija Sanna Saarnio kertoi Ruukissa meneillään olevasta kosteikkoviljelytutkimuksesta, jossa toisella alalla kokeillaan ruokohelven viljelyä ja toinen on nurmella. Kyseisiä koepeltoja päästiin myös myöhemmin iltapäivällä katsomaan kosteikkoviljelyretkellä, jossa ääneen pääsi viljelijä Rauno Haapala.
Rauno kertoi, että aiemmin pellolla viljeltiin luomukauraa, mutta sadot olivat jatkuvasti huonoja. Nyt korjattua ruokohelpeä on käytetty eläinten kuivikkeena ja osa on kompostoitumassa kasvualustaksi. Sanna korosti esitelmässään, että kosteikkoviljelykasveille ei tällä hetkellä ole juurikaan markkinoita, joten viljelijälle parasta on, jos satokasvia pystyy hyödyntämään omalla tai lähitiloilla.
Vaikka veden pintaa ei ole koepellolla saatu pidettyä tavoitekorkeudella eli lähellä turpeen pintaa, on turpeen hajoaminen kesäkuumalla kuitenkin vähentynyt ja myös metaanin ja typpioksiduulin päästöt pienentyneet. Rauno kertoi myös sorsaemon poikueineen viihtyvän ojissa ruokailemassa.
Viljelijät tarvitsevat tukea
Luken tutkija Arja Mustonen kertoi OMAIHKA-hankkeen seitsemän pilottitilan tuloksia siitä, miten maaperän kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää. Suurimmat pinta-alakohtaiset päästöt oli niillä pilottitiloilla, joilla oli paljon turvepeltoa ja niillä yksivuotisten kasvien osuus oli suuri. Turvepellot muodostivat valtaosan tilojen kokonaispäästöistä.
Sekä Sanna että Arja korostivat sitä, että viljelijät tarvitsevat sekä taloudellista tukea että osaamista kosteikkoviljelyn aloittamiseen. Vedenpinnan nosto vaatii osaamista ja ymmärrystä, ja paikan rakentaminen on suunniteltava tarkkaan, jotta veden pinta saadaan pidettyä korkealla. Taloudellista tukea tarvitaan perustamiskustannuksiin ja kosteikkoviljelykasveille on oltava kysyntää. Lisäksi Sanna muistutti, että jossain kohteissa ei välttämättä kannata viljellä mitään, vaan perustaa kosteikko ilmaston hyödyksi.
Kosteikkoviljelykokemusta Tanskasta
Kansainvälinen vieraamme apulaisprofessori Martin Thorsøe Aarhusin yliopistosta toi näkökulmaa EU:n maatalouspolitiikasta ja erityisesti Tanskasta, missä on tehty kunnianhimoista politiikkaa ja päätöksiä isoista päästövähennystavoitteista maa- ja metsätaloussektoreille.
Tavoitteiden saavuttamiseksi pyritään laajamittaisesti vettämään eloperäisiä maita, eli nostamaan niiden vedenpintaa ja siirtymään kosteikkoviljelyyn. EU-tasolla maaperä ja sen mahdollisuudet päästöjen vähentämisessä on nyt enemmän esillä kuin koskaan ja tutkimukseen satsataan paljon rahaa.
Tanskan eloperäiset maat käsittävät muutakin kuin turvemaita – maat ovat melko vaihtelevia ja osa niistä on hyvinkin tuottavia viljelysmaita. Siksi ei ole olemassa mitään yhtä, kaikille Tanskan eloperäisille maille sopivaa ratkaisua, mikä vaikeuttaa poliittista päätöksentekoa. Tanskan kokemusten perusteella Martin totesi kosteikkoviljelyyn siirtymisen ottavan aikaa ja että kaikki asianosaiset täytyy saada mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa – täytyy tehdä yhdessä, kuten Carbon Action -työssämme!
Peltopäivä 2022 järjestettiin BSAG:n ja Luken yhteistyönä. Järjestämiseen osallistuivat myös maa- ja metsätalousministeriön ‘Nappaa hiilestä kiinni’ -ohjelman hankkeet FIN SOIL ACTION ja TURINA, Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston hankkeet SOMPA ja MULTA, sekä CANEMURE-konsortiohanke (EU Life) ja OMAIHKA-hanke.
