Rahtialusten vessavesien purkaminen mereen Suomen aluevesillä on kielletty tästä päivästä alkaen
Eduskunta päätti joulukuussa 2024 kieltää rahtialusten jätevesien päästämisen Itämereen Suomen aluevesillä. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ajamat aluspäästökiellot astuvat voimaan porrastetusti 1.7.2025 alkaen. Ensin voimaan astuu käymäläjäteveden ja avoimen kierron rikkipesurivesien päästökielto. BSAG katsoo, että työ koko Itämeren kattavan alusten jätevesien päästökiellon eteen on jatkuttava.
Itämeri on yksi maailman vilkkaimmin liikennöidyistä merialueista. Itämeren erityispiirteet kuten mataluus, heikko veden vaihtuvuus ja sulkeutuneisuus, tekevät siitä kuitenkin haavoittuvan rehevöitymiselle ja haitta-ainekuormitukselle. BSAG:n kesäkuussa julkaisema tutkimus osoittaa, että jätevesipäästöt kuormittavat Itämerta ja korostaa päästöjen rajoittamisen tärkeyttä herkässä ekosysteemissä. Suurin osa rahtialusten jätevesistä päätyy edelleen mereen, vaikka vapaaehtoisuuteen perustuvia toimia on edistetty muun muassa Itämeren suojelukomissio HELCOMin kansainvälisessä yhteistyössä esimerkiksi No Special Fee -järjestelmän kautta.
”Tämä Traficomin tilaama selvitystyö tuotti merkittävää lisätietoa lastialusten jäteveden käsittelylaitteiden suorituskyvyn puutteellisuuksista ja tukee vuoden vaihteessa hyväksyttyjä kansallisia päästökieltoja. Erityisesti hyödynnämme selvityksen havaintoja työssämme kansainvälisen MARPOL-sääntelyn kehittämiseksi”, sanoo johtava asiantuntija Mirja Ikonen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista.
Päästökiellot astuvat asteittain voimaan
Tähän asti rahtialukset ovat voineet laskea jätevesiään Itämereen melko vapaasti. Käsittelemättömiä käymäläjätevesiä on saanut purkaa mereen 22 kilometrin päässä lähimmästä rannasta, käsiteltyjä vain jopa 5 kilometrin päässä lähimmästä rannasta. Rahtilaivoilla tehtävä käsittely poistaa jätevesistä bakteereja, mutta heikosti ravinteita, jotka rehevöittävät Itämerta. Harmaiden vesien, eli esimerkiksi suihku- ja pesuvesien, osalta ei ole ollut mitään rajoituksia.
1.7.2025 alkaen mereen ei saa Suomen aluevesillä enää laskea käymäläjätevesiä eikä avoimen kierron rikkipesureiden pesuvesiä. Rikkipesurit ovat laitteita, joilla alukset vähentävät pakokaasujen rikkipäästöjä ruiskuttamalla vettä savukaasujen sekaan. Pakokaasujen puhdistamisen myötä syntyvä pesuvesi sisältää meriluonnolle haitallisia aineita kuten metalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suljetun kierron rikkipesurit keräävät haitalliset aineet erikseen ja puhdistaa veden. Näiden pesuvesien päästäminen mereen kielletään 1.1.2029 alkaen. Harmaan veden päästäminen mereen kielletään vuoden 2030 alussa.
Työtä koko Itämeren kattavan päästökiellon eteen jatkettava
Ruotsissa tulee 1.7.2025 voimaan rikkipesurien päästökielto. Myös Tanskassa suunnitellaan vastaavaa kieltoa. Suomi siirtyy edelläkävijäksi aluspäästöjen hillitsemisessä, sillä meillä tulee voimaan kattavampi päästökielto. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan.
”Matalissa rannikkovesiemme arvokkaat ja herkät ekosysteemit hyötyvät lakimuutoksesta. Jotta päästökielto olisi mahdollisimman vaikuttava, eikä aluksilta ei päästetä jätevesiä mereen missään päin Itämerta, olisi se kuitenkin ulotettava koskemaan koko Itämerta. Seuraavaksi fokus on siirrettävä kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Tärkeässä roolissa ovat HELCOM, kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ja Euroopan unioni,” kommentoi BSAG:n strategiajohtaja Pieta Jarva.
BSAG on vuosia tehnyt töitä alusperäisten päästöjen hillitsemiseksi, ensin vapaaehtoisin toimin yhdessä varustamojen, satamien, laivameklarien ja jätehuollon kanssa ja myöhemmin ajamalla päästökieltoa kansalliseen lainsäädäntöön. Eilen julkaistussa meriliikenteen jätevesipäästöjä koskevassa toimintasuosituksessaan BSAG linjaa muun muassa päästökiellon edistämisestä ja vapaaehtoisten toimien vahvistamisesta.
OTA YHTEYTTÄ
