Rakkohauru lisääntyy täydenkuun aikaan juhannuksen tienoilla

Rakkohaurun voi tunnistaa sen varren kaasurakkuloista ja kellertävän ruskeasta väristä. Levälajin edustajat kasvavat yleensä noin 10–100 senttimetrin pituisiksi ja niitä esiintyy noin 0,5–5 metrin syvyydessä.

Rakkohauru, entiseltä nimeltään rakkolevä, lisääntyy sekä suvuttomasti että suvullisesti. Suvuton lisääntyminen tapahtuu jakautumalla. Suvullisessa lisääntymisessä taas rakkohaurut vapauttavat sukusolunsa veteen täydenkuun aikoihin kesäkuussa. Tänä vuonna täysikuu sijoittuu kesäkuun 22. päivälle.

“Rakkohaurun kuunkiertoa mukaileva lisääntyminen saattaa liittyä lajin valtamerelliseen historiaan. Valtamerissä vuorovedet seuraavat kuunkiertoa, ja sukusolut leviävät laajemmalle, jos ne vapautuvat veteen nousuveden aikaan. Itämeri on kuitenkin niin pieni, ettei vuorovesi-ilmiö käytännössä juuri näy. Rakkohaurun kalenterissa kesän täysikuu on tästä huolimatta säilynyt merkittävänä päivämääränä myös Itämerellä. Ihmissilmin rakkohaurun lisääntymismenoja ei ole mahdollista havaita”, kertoo BSAG:n meriluonnon monimuotoisuuden projektipäällikkö Anna Klemelä.

Ilmastonmuutos ja rehevöityminen uhkaavat rakkohaurua

Rakkohauru tarvitsee viileää suolaista vettä ja paljon valoa menestyäkseen. Ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen aiheuttamat muutokset Itämerellä heikentävät rakkohaurun elinolosuhteita. Rehevöityminen tekee merivedestä sameaa, jolloin auringonvalo ei ulotu samoihin syvyyksiin kuin aikaisemmin. Rakkohaurua ei siten esiinny enää yhtä syvissä vesissä kuin ennen. Rehevöityminen johtaa myös rakkohaurun suosimien kovien kalliopohjien limaantumiseen, jolloin ne eivät enää ole sille soveltuvia kasvualustoja.

Ilmastonmuutos taas lisää sateita, jotka tuovat Itämereen entistä enemmän makeaa vettä. Tämä häiritsee rakkohaurun suvullista lisääntymistä. Lisäksi meriveden lämpeneminen voi tulevaisuudessa haitata rakkohaurua.

“Rakkohaurun häviäminen Itämerestä olisi todella huono uutinen koko ekosysteemille. Rakkohaurumetsä toimii elinympäristönä monelle selkärangattomalle lajille ja kalanpoikasille, ja joillekin lajeille rakkohauru on tärkeä ravinnonlähde. Hyvinvoiva rakkohauruyhteisö sitoo tehokkaasti ravinteita ja hillitsee näin omalta osaltaan meren rehevöitymistä. Rantaan huuhtoutuessaankin se tarjoaa elinpaikkoja monille lajeille, ja esimerkiksi rantakäärme munii kuivan rakkohaurun muodostamiin rantavalleihin”, Anna Klemelä selittää.

BSAG tekee töitä muun muassa yksityisten merellisten suojelualueiden perustamiseksi ja maatalouden ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi, mikä suojelee Itämeren monimuotoisuutta ja myös rakkohaurua. Ostamalla pääsylipun Itämereen voi tukea BSAG:n Itämeri-työtä.