Suomen CAP-suunnitelmassa kehitettävää – komission palautteeseen voidaan vastata
Maatalouden suuntaa merkittävästi ohjaavan EU:n uuden maatalouspolitiikkaohjelman 2023-2027 toteutustavoista päätetään jäsenmaiden kansallisissa suunnitelmissa. BSAG ehdotti toimien tehokkuutta parantavia muutoksia suunnitelmaan usean muun toimijan tavoin syksyllä 2021 (lue lisää). EU:n komissio antoi huhtikuun alussa palautteen Suomen CAP-suunnitelmasta (lue lisää) ja toivoi samansuuntaisia parannuksia. Komissio korosti muun muassa tarvetta lisätä Suomen CAP-suunnitelman vaikutusta huoltovarmuuteen ja riippumattomuuteen fossiilisesta energiasta sekä keinolannoitteista.
Komission palautteessa tulee esille Suomen CAP-suunnitelman heikkous vastata sille asetettuihin tavoitteisiin, etenkin koskien ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Palautteessa toistuu useasti, että panostusta ilmasto- ja ravinnepäästöjen vähentämiseksi täytyy lisätä voimakkaasti. Lisäksi siinä pyydetään huomioimaan paremmin tilojen kannattavuuden edellytykset ja kilpailukyky.
Komission mukaan Suomen suunnitelma ei kasvata ympäristötoimien kunnianhimoa nykyiseen kauteen verrattuna. Ympäristötoimien vaikuttavuutta tulee seurata rahoituksen jakautumisella ja indikaattoreilla. Komissio nostaa esiin, ettei Suomi huomioinut riittävästi Green Dealin tavoitteita keinolannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi. Komissio huomauttaa, että suunnitelman ympäristökorvausohjelma on hyvin samankaltainen kuin nykyään, ja vaatii täydentämään sitä tehokkaammilla toimilla.
Näkemyksemme mukaan parhaat ympäristötoimenpiteet hyödyttävät sekä viljelijää että ympäristöä. Kannattava ja huoltovarma ruuantuotanto, monimuotoisuuden tukeminen sekä hiiliviljely voidaan toteuttaa samoilla pelloilla.
Suunnitelman rakenteissa puutteita
Komission palaute kohdisti 220 erillistä huomiota suunnitelman yksityiskohtaisiin kehitystarpeisiin, muttei konkreettisesti ottanut kantaa Suomen suunnitelman rakenteeseen tai eri toimenpiteiden rahoitusosuuksiin.
Alueellinen kohdentaminen olisi tarpeen ravinnehuuhtoumariskien tehokkaassa hillitsemisessä. Esimerkiksi Saaristomeren valuma-alueella rehevöitymistä ei ole vielä saatu pysäytettyä, ja siksi on huolehdittava, että ohjelman eri toimenpiteet tukevat vesien tilan parantamista rehevöitymisestä kärsivillä valuma-alueilla.
Suunnitelmaan tarvitaan lisää aidosti vaikuttavia toimenpiteitä ja niille riittävästi rahoitusta. Painotusta tulisi siirtää tulosperusteisiin ruoantuotannon edellytyksiä tukeviin toimiin, jotka edistävät mm. maan kasvukuntoa, huoltovarmuutta, monimuotoisuutta sekä päästöjen vähentämistä ja hiilensidontaa.
Merkittävä rakenteellinen ongelma on ympäristökorvausohjelman tilakohtaisten toimenpiteiden painotus tehokkaiden lohkokohtaisten toimenpiteiden kustannuksella. Tilakohtaiselle toimenpidekokonaisuudelle on suunnitelmassa varattu peräti 45 % ympäristökorvausohjelman varoista, mutta toimenpiteet on arvioitu vaikuttavuudeltaan vaatimattomiksi. Sen sijaan tehokkaille lohkokohtaisille toimenpiteille, kuten kerääjäkasvien viljelylle on jäämässä vähäinen rahoitus, eikä tavoitealoihin ole tulossa nousua vuoden 2015 tasosta.
BSAG ehdotti jo syksyisessä lausunnossaan ympäristövaikutuksiltaan alhaisen tilakohtaisen toimenpiteen poistamista ja selkeää panostusta lohkokohtaisiin toimenpiteisiin, joista tiloilla on jo hyviä kokemuksia. Näin viljelijää kannustettaisiin valitsemaan itse ja ottamaan käyttöön juuri kyseisellä lohkolla tarvittavia toimenpiteitä maan kasvukunnon ja ympäristöhyötyjen aikaansaamiseksi.
Käytännön ratkaisuja suunnitelman kehittämiseksi
Esitämme tässä joitain käytännön ratkaisuja, joilla Suomen CAP -suunnitelma saadaan kohtuullisin muutoksin vastaamaan paremmin tarvetta turvata ruoantuotannon edellytyksiä, huoltovarmuutta ja ilmasto- ja ympäristönmuutokseen sopeutumista ja hillintää. Samalla vastataan EU komission esittämään muutostarpeeseen.
- Ehdollisuuden viljelykierto-toimenpiteessä nykyisessä ehdotuksessa esitetään koko maatilalle useampaa kasvia viljeltäväksi samana vuotena viljelyn monipuolistamiseksi. Sekä viljelijän, että ympäristön kannalta olisi parempi vaihtoehto huolehtia saman lohkon eri viljelykasveista eri vuosina. Usean kasvin vaatimus samana vuotena on haastavaa erityisesti pienikokoisilla tiloilla.
- Ekojärjestelmää tulee kehittää monipuolisemmaksi ja vaikuttavammaksi sekä sen rahoitusosuutta tulee nostaa. Komission suositukset sisällyttää hiiliviljelyn toimia ovat hyvä lähtökohta tähän.
- Ekojärjestelmän talviaikaisen kasvipeitteisyyden korvaus tulisi muuttaa tulosperusteiseksi ja sen tulisi koskea vain aitoa kasvipeitteisyyttä. Sitä voitaisiin kustannustehokkaasti valvoa satelliittikuvien avulla.
- Intensiivinen rotaatiolaidunnus soveltuisi hyvin ekojärjestelmän toimenpiteeksi. Se vaikuttaa tehokkaasti hiilen sidontaan ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen, mutta myös nurmien tuottavuuden sekä eläinten hyvinvoinnin paranemiseen.
- Tilakohtaista ylärajaa kerääjäkasvien viljelylle (nyt max. 30 % peltoalasta) tulisi nostaa, koska toimenpide on erittäin keskeinen ja suosittu kasvinviljelyn ympäristötoimenpide.
- Ravinnehävikin vähentämiseen ja sen alueelliseen kohdentamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota esimerkiksi kohdentamalla talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja eloperäisen aineksen lisäämistä voimakkaammin Saaristomeren valuma-alueella.
- Torjunta-aineiden käytön vähentämiseen tulisi tukea esimerkiksi luomalla vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien toimenpide myös peltoviljelykasveille.
- Kierrätysravinteiden käytön tukemista tulisi kehittää tarkoituksenmukaisemmaksi.
- Turvemaiden päästöjen vähentämisen keinoina tulisi hyödyntää säätösalaojitusta, ennallistamista, kosteikkoviljelyä, monivuotisia nurmia ja joissakin tapauksissa jopa poistamista maatalouskäytöstä.
- Peltometsäviljelyyn eli agrometsätalouteen tulisi tarjota vaihtoehtoja. Kasvulohkoilla tulisi sallia useampi kuin yksi puurivi. Vaatimus rivien suoruudesta tulee poistaa. Myös eri puulajien sekaistutukset sekä muut kuin hedelmäpuut tulisi sallia.
- Luomutuotannon siirtymävaiheeseen kannatamme komission ehdotuksen mukaisesti erillistä tukea.
Teksti: Juuso Joona – Tyynelän tila, Eliisa Malin – Baltic Sea Action Group ja Eija Hagelberg – Baltic Sea Action Group
