Näin syntyivät uudistavan viljelyn kriteerit
Uudistavan viljelyn kriteereiden perään kysytään paljon, joten BSAG päätti tehdä sellaiset. Yritysyhteistyöpäällikkö Irina Niinivaaran kertoo blogissaan, miksi BSAG vannoo kriteereissäkin tilannetajuisuuden ja jatkuvan parantamisen nimiin.
”Tarvitaan yhteinen käsitys siitä, mitä uudistava viljely on.” Tämän viestin saimme Carbon Action -yritysalustan jäseniltä vuosi sitten. Tarve yhteisille kriteereille oli jo silloin kova, sillä ruokaketjun yrityksille on tärkeää varmistua siitä, että kaikki vetävät yhtä köyttä. Systeemisen muutoksen aikaansaamiseksi kehitystyön on oltava kaikkialla samansuuntaista.
Haaste oli meille kova, sillä uudistavassa viljelyssä on keskeistä tilannetajuisuus – siis se, että ei ole olemassa kaikille, kaikkialla ja aina päteviä kriteerejä! Viljelykasvi, maalaji, sää, maantieteellinen sijainti, laidunnus, taudit ja tuholaiset sekä monet muut seikat vaikuttavat siihen, mikä on kulloinkin paras ratkaisu viljelyyn. Lisäksi tiesimme, että yhteisiä uudistavan viljelyn kriteerejä on yritetty muodostaa aiemminkin Pohjoismaihin.
Kriteerit nojaavat aiemmin tänä vuonna julkaisemaamme uudistavan viljelyn määritelmään. Valitsimme ohjenuoraksemme jatkuvan parantamisen periaatteen, jota myös yritykset pitivät tärkeänä. Kriteerimme toimivat yhteisenä työkaluna, jonka avulla yritykset voivat luoda omaan tuotantosuuntaansa parhaiten soveltuvat kriteerit ja kehittää niitä eteenpäin. Tässä työssä autamme kumppaneitamme mieluusti. Näin muodostuva oppimispolku auttaa hahmottamaan, millä tasolla viljelijä toteuttaa uudistavia viljelytoimenpiteitä tilallaan ja miten toimintaa voisi seuraavaksi viedä eteenpäin.
Uudistavalle viljelylle ei ole omaa sertifikaattia. Yhdessä laatimamme kriteerit mahdollistavat kehittymisen seuraamisen ja siitä palkitsemisen.
