Viisi uutta asiantuntijaa on liittynyt BSAG:n joukkoon puolustamaan Itämeren elinvoimaisuutta

BSAG:n asiantuntijajoukon kasvaessa ja uudistuessa Itämeri saa taakseen lisää rautaista osaamista ja innokasta energiaa. Kesän aikana työt säätiössä on aloittanut vaikuttajaviestinnän asiantuntija Kirsi Brück, uudistavan maatalouden projektijohtaja Menna Rantala, yritysyhteistyön asiantuntijat Sofia Seivo ja  Alina Nikula sekä viestinnän asiantuntija Pirita Pykäläinen. Jokainen heistä tuo säätiöömme vankkaa kokemusta ja näkemystä omalta erikoisalaltaan, tehden yhteisen päämäärämme – elinvoimaisen Itämeren – jälleen hieman saavutettavammaksi.

Uudistavan maatalouden projektijohtajaksi hypännyt Menna jatkaa siitä, mihin hänen edeltäjänsä jäi. Mennalla on 26 vuoden vankka kokemus maaseudun ja maaseutuelinkeinojen parissa työskentelystä, ja pitkän työuransa aikana hänelle on käynyt selväksi, miten valtava muutos maatalouden toimintaympäristössä on käsillä. BSAG:lle hänet toi halu vaikuttaa siihen, että meillä on edellytyksiä tuottaa ruokaa myös tulevaisuudessa ja kyky tarttua mahdollisuuksiin, joita ilmastonmuutos pohjoisten leveysasteiden ruuantuotannolle tuo. Ensimmäisen viikon jälkeen Menna on vakuuttunut, että on tullut oikeaan paikkaan.

Samaa mieltä on myös Kirsi, joka tuo BSAG:lle mukanaan asiantuntemusta muun muassa strategisesta suunnittelusta ja sidosryhmätyöstä sekä kestävän kehityksen ja kansainvälisen yhteistyön aloilta. Hän hyppää mukaan vaikuttamisen tiimiimme edistämään siirtymää kohti ekologisesti kestävää ruokajärjestelmää Suomen ja EU:n tasolla. Kirsin mukaan säätiön toiminnassa hienointa on pyrkimys löytää toimivia ja aidosti vaikuttavia ratkaisuja siellä, missä muutos tapahtuu:

”BSAG motivoi yritykset, tutkijat ja viljelijät tekemään työtä yhteisen päämäärän eteen. Se tekee säätiöstä myös kokoaan monin verroin suuremman, kun kaikki yhteistyökumppanit lasketaan mukaan.”

Lisäämällä tietoa päästään Itämeren pelastustyössä jo pitkälle

Itämeren huono tila tuskin tulee kenellekään enää täytenä yllätyksenä. Esimerkiksi jokakesäinen sinileväongelma on tuttu jokaiselle, joka viettää aikaa Itämeren rannoilla. Vähemmän tunnettuja ovat ongelmien kytkökset maailmanlaajuisiin kriiseihin, ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, sekä maatalouden ja ruokajärjestelmän vaikutus Itämeren tilanteeseen ja keskeinen rooli ongelmien ratkaisijana. Uudet asiantuntijat ajattelevatkin, että yksi keskeisiä tavoitteita on tehdä Itämeren ongelmat ja niiden moninaisuus tunnetuksi sekä yleisesti, että erityisesti viljelijöiden, yritysten ja päättäjien keskuudessa. Ratkaisuja on olemassa, mutta niiden laaja käyttöönotto edellyttää, että niistä ollaan tietoisia.

”Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että Itämeren kuntoon vaikutetaan pitkälti maalta käsin. Maa- ja metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, ja moni yritys on tekemisissä vähintään toisen kanssa ainakin jossain arvoketjunsa portaassa,” pohtii Alina, joka siirtyi BSAG:lle konsulttimaailmasta. Hänellä on monipuolistakokemusta yritysvastuun konsultoinnista sekä verkostojen rakentamisesta. Koulutustausta hänellä on kauppatieteissä, ja hän on keskittynyt opinnoissaan erityisesti kestävän liiketoiminnan johtamiseen. Alina ajattelee, että yritysten potentiaali muutoksen ajajana ja alullepanijana on valtava, mutta potentiaalin saavuttaminen edellyttää, että yritykset tunnistavat arvoketjunsa vaikutukset Itämereen.Vaikutukset eivät välttämättä ole täysin ilmeisiä, eivätkä aina aiheudu yrityksen varsinaisesta toiminnasta. Arvoketjun ylä- tai alajuoksulla voi kuitenkin olla toimintoja, joilla on suuri merkitys Itämeren pelastustyössä:

”Vaikutukset eivät välttämättä ole täysin ilmeisiä, eivätkä aina aiheudu yrityksen varsinaisesta toiminnasta. Arvoketjun ylä- tai alajuoksulla voi kuitenkin olla toimintoja, joilla on suuri merkitys Itämeren pelastustyössä.”

Itämeren suojelu vaatii rohkeutta ja taitoa tuoda eri tahoja yhteen. Koska BSAG toimii tieteen ja toiminnan yhtymäkohdassa, viestinnällä on tärkeä rooli asioiden selkeyttämisessä ja osapuolten inspiroimisessa.  ”BSAG:n tapa rakentaa siltoja toimijoiden välille ja etsiä monihyötyisiä ratkaisuja on innostava ja ratkaisukeskeinen. Viestijänä minua sykähdyttää päästä kertomaan ihmisille kaikesta siitä Itämeri-tiedosta, mitä BSAG:lla ja yhteistyökumppaneillamme on”, pohtii Pirita, joka vastaa BSAG:n sosiaalisen median kanavien strategisesta kehityksestä ja niiden sisällöntuotannosta. Piritalla on laaja kokemus viestinnästä ja monikanavaisesta sisältömarkkinoinnista eri toimialoilta, ja koulutustaustaltaan hän on medianomi ja kestävään kehitykseen erikoistunut ympäristösuunnittelija.

Systeeminen muutos vaatii uudenlaista ajattelua

Yksi BSAG:n keskeisistä tavoitteista on systeeminen muutos kohti kestävää, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin huomioivaa maataloutta ja ruokajärjestelmää. Niin ikään yrityskonsultoinnin ja ympäristövastuun parissa työskennellyt Sofia pitää yritysten roolia muutoksessa ratkaisevana. Hän huomauttaa, että ruokaketjuun liittyy myös paljon toimialoja, joita ei ensimmäisenä ehkä tule ajatelleeksi ruuantuotannosta puhuttaessa. Esimerkiksi liikenne- ja teknologia-ala sekä energiateollisuus vaikuttavat osaltaan ruokaketjun kestävyyteen. Toisaalta myös muut kuin ruokaketjuun kytkeytyvät toimijat voivat vaikuttaa Itämeren tilaan: ”Jos yritys vaikuttaa ilmastonmuutokseen tai luonnon monimuotoisuuteen, se vaikuttaa myös Itämereen. Esimerkiksi kuluttajatuotteita valmistava yritys voi olla merkittävä rahtaaja tai kaupunki merkittävä peltopinta-alan omistaja.”

Sofia ja Alina ovat molemmat työssään huomanneet, että maapallon resurssien rajallisuuteen on yrityskentällä herätty, ja monissa yrityksissä tiedostetaan tarve muutokselle. Seuraavaksi täytyy löytää keinot viedä tahtotila käytäntöön.

Myös Kirsin mukaan muutos kohti sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää ruokajärjestelmää on tavoite, jonka eteen tehdään jo nyt valtavasti työtä eri tahoilla. Niin viljelijät, tutkijat kuin yrityksetkin ovat innolla mukana erilaisissa hankkeissa ja kokeiluissa, joilla edistetään uudistavien menetelmien käyttöönottoa ympäri Suomen. Suurin este uudistavan maatalouden valtavirtaistumiselle onkin tällä hetkellä ohjauspolitiikka, joka ei Kirsin ja Mennan mielestä kannusta riittävästi uudistavien menetelmien kokeiluun – pikemminkin päinvastoin. Menna näkee, että se, mitä loppupeleissä tarvitaan, on näkökulman muutos: ”On aika siirtää katse toimenpiteistä tuloksiin ja luottaa viljelijöiden osaamiseen. Tärkeintä ei ole se, mitä tehdään, vaan millaisia vaikutuksia saadaan aikaan. Viljelijällä on lähtökohtaisesti paras tietämys tehdä tilannetajuisia toimenpiteitä maatilan ominaispiirteet ja olosuhteet huomioiden.”

Eurooppalaisen tukipolitiikan muuttaminen on iso ja pitkä, mutta välttämätön prosessi, mikäli maatalous halutaan pitää elinvoimaisena tulevaisuuden ympäristökriisien keskellä. Se on lopulta myös huoltovarmuuskysymys.

”Ruokajärjestelmän uudelleenajattelu on kohtalonkysymys. Paitsi että tarvitsemme ruokaa elääksemme, sillä, miten ruokaa tuotetaan on valtava merkitys niin ilmaston, ympäristön kuin vesistöjen kannalta,” Kirsi pohtii. Vaikka pahimmat kriisit ovat vielä edessä, vaikuttamisen aika on nyt. Muutokset ovat hitaita, ja tulevaisuuden suuntaviivat määritellään tänään. Niihin keskusteluihin Kirsi ja Menna haluavat BSAG:n sanomaa viedä.

Siinä missä poliittisia ohjauskeinojen tuomia parannuksia joudutaan vielä odottelemaan, on viljelijöillä ja yrityksillä mahdollisuus toimia nyt. Menna kannustaakin kaikkia ruokaketjun toimijoita katsomaan tulevaisuuteen ja aloittamaan muutos kohti kestäviä toimintatapoja jo ennen kuin ohjauskeinot siihen velvoittavat.

BSAG:n uudet asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on avain systeemitason muutokseen niin politiikassa, yritysmaailmassa kuin käytännön maataloudessa. Vaikka Itämeren tila on kriittinen, ilmassa on toivoa:

”Olen tässä reilun kolmen kuukauden aikana jo päässyt tapaamaan monia yrityskumppaneitamme, ja ollut aivan haltioitunut ja valtavan iloinen kaikesta siitä innosta, jota Itämeren pelastustyö ihmisissä herättää”, Sofia iloitsee.